Eka- ja tokaluokkalaiseni tulevat kohta koulusta. Läksyjä
on varmasti taas tullut paljon. Tuntuu siltä, että opetus on siirretty vanhempien vastuulle. Vanhemmat tarkastavat tehvätkin.
Koululaiseni ovat hyviä oppijia. Opettajat ovat kertoneet, että lapseni tekevät kaiken pyydetyn tunneilla. Osa lapsista kun ehtii tehdä vain kolmanneksen tehtävistä! Iso osa luokkalaisista ei huolehdi kotitehtävistäänkään!
Kannattaako tehdä kotona vai jättäisimmekö mekin oppimisen koulun huoleksi? Mites teidän perheessä?
Tuntuu siltä, että montaa asiaa ollaan romuttamassa ja opetusta ei enää anneta.
Kommentit (15)
Rauhatonta luokassa kyllä on, lapset ovat huonommin kasvatettuja kuin ennen (ja/tai opettajilla on vähemmän sananvaltaa/mahdollisuuksia pistää ulos luokasta jne). Se, että kotitehtävät eivät ole tehtynä, onkin vanhempien vika, kyllä minun mielestäni alakoululaisten vanhempien pitäisi katsoa, että läksyt on tehty.
Tuo rauhattomuus taas aiheuttaa sen, etteivät kaikki tee tehtäviään koulussa. Omani ehtivät yleensä, varsinkin tyttö, tekemään kaiken, niin että vain kotiläksyt jäävät kotiin.
Koulussa ehditään vain raapaista pintaa ja läksyjä tehdessä lapsi sitten lopulta oppii ja oivaltaa uudet asiat. Ja läksyistä huolehtiminen on kodin tehtävä. Ei tuo nyt niin iso asia ole, varsinkaan eka- ja tokaluokalla, ettei kotona ehdittäisi läksyjä rauhassa tehdä ja tarkastaa. Kolmosella niitä läksyjä sitten rupeaakin tulemaan ihan eri tavalla ja meillä ainakin niitä tehdään välillä jopa 1,5 tuntia, vaikka lapseni on hyvä oppilas ja ehtii tehdä todella paljon tehtäviä jo koulussakin. Vaan kun tarkkaa lukujärjestystä ei vielä ole, on aina kaikki saadut läksyt tehtävä heti, jos ne vaikka pitääkin olla tehtynä jo seuraavana päivänä.
Meillä ekaluokkalainen on tähän mennessä saanut 2-3 krt viikossa läksyjä ja ne on tyyliin rivi ykkösen piirtämistä tai neljästä-kuudesta kuvasta lukumäärän laskeminen tai pienen pieni lukuläksy kerrallaan. Viittä minuuttia ei niiden tekemiseen ole koskaan mennyt.
ja läksyjä ei koskaan ole tullut paljoa. Joko matematiikasta tai äidinkieltstä tai molemmista. Mutta tehtäviä ei siis kummastakaan montaa ole.
Toki läksyt tarkistan ja lapsi tekee ne aina. Koulussa tekee ne tehtävät mitkä täytyykin. Tosin matematiikka on lapselle todella vaikeaa ja kaikkia koulussa annettuja tehtäviä ei kouluaikana ole koskaan kerennyt tekemään. Siis niitä mitä pitää tehdä tunnilla.
perjantaisin ei koskaan ole läksyjä tullut. Lisäksi on toki lukuläksyt, mutta ne kuulemma luetaan jo koulussa niin olen antanut lapsen lukea kotona itse valitsemaansa kirjaa.
t.6
4-5 päivänä viikossa. Kerralla tulee esim matematiikasta sivu laskuja ja kotitehtävät osuus toiselta sivulta, äidinkielestä sivu tehtäviä ja aukeaman lukuläksy ja vihkosta vielä liimattu lukuläksy, joka täytyy kirjoittaa siihen vihkoon.
Tokaluokkalainen laskee ja lukee enemmän. Lisäksi on tehtäviä joissa kirjoitetaan vihkoon tarina, piirretään kuvat (vie aikaa piirtää hyvin ja on ihan turhaa) tai sitten tehtäviä luetunymmärtämisestä Ija taas joutu kuvittamaan itse). Läksyjä aina myös viikonlopuksi.
ap
ihan ekoja vuosia en tosin muista, mutta epäilen. Nykyajan vanhemmat ovat vain ottaneet vastuun tarkastaa läksyt, ilman mitään "siirtoja".
Ei ole tarkistaa tehtävää, sehän on opettajan tehtävä kun läksyt tarkistetaan!
Vanhemman tehtävä on löysentää pipoa tässä kohdassa ja katsoa vaan että lapsi tekee läksyt ja kehoittaa lisätehtäviin.
Ei antaa tehtäviin vastauksia mutta yhdessä vaikka miettiä miten tehtävä tehdään.
Vanhemman kuuluu tietää mitkä on lapsen ongelmat ja mitä osaa tehdä hyvin, tämä on siihen hyvä tilaisuus.
Ei eka- ja tokaluokkalaisilla ole paljoa tehtäviä ja sinun hommaa ei ole tehdä niitä. Vaan auttaa hiukan tarvittaessa. Opetat mahdollisesti vielä väärin.
Kannattaa varmaan kysellä opettajalta mitä tunneilla tehdään kuin haukkua ettei siellä opeteta.
Meillä on varsin hyvä opettaja lapsella ja osaa valjastaa eri tasoisia lapsia tunnilla töissä.
Ei siihen kukaan meistä voi mitään jos luokkalapsen kotona ei osallistu vanhemmat tukemaan oppimista. Se on sen lapsen menetys, toivottavasti saa tukiopetusta ja siitä oppii mutta yhtälailla jää oppi jos vanhempi antaa vastauksia eikä lapsi niitä itse tee.
Oleellista ei ole se mitä kaikkea lapsi tunnilla ehtii tehdä, osahan tehdään sitten kotona. Lapsen tahti ei kerro mitään mistään. Meillä lapsi ei osannut lukea kouluun mennessä mutta sai puheviat pois, nyt lukee melko sujuvaisti ja opettelee kirjoittamaan paremmin. Eli perujuttuja hiotaan näin tokalla.
Kun ajattelee että kehitystä täytyy tulla niin varo omien kohdalla ettei se jää koska kohta nämä muut "hitaat" menee ohi.
Vanhemmalle siis kuuluu kysellä tuliko läksyt, seurata taustalla osaako ja vähän voi auttaa miten lapsi ne ymmärtää ja koittaa ohjata, mutta jättää läksyjen tarkastukset kouluun.
tarkastan hänen läksynsä minuutissa.
Kuinka vaikeeta se on sulle?
Lisäksi esikoisella kehitysvamma ja hänelle näytän jokaisen kirjaimen erikseen minkä hän kirjoittaa.
Opetan asioita, koska ei osaa lukea ja sinä kitiset muutamasta rivistä.
Jos ei ehdi tehdä tunnilla tehtäviä niin ne tehdään sitten kotona.
Yhden kerran poikani ei ehtinyt tehdä kaikkia äikän tehtäviä.
Suurin osa luokasta hoitaa läksynsä ja tehtävänsä.
Lapseni tokalla ja ei todellakaan mitään tarinoita kirjoiteta.
Sun kaavan mukaan kyllä tehtäväkirja loppuu kesken vai eikö lapset tee tehtäviään tunnilla.
Matikasta tulee yksi tehtävä ja samoin äikästä.
Joko sinä valehtelet tai lastesi opettajissa on jotain vikaa, sillä läksyjä tulee aivan liikaa.
11
Jos lapsella on edes vähän järkeä päässä, voi jotitehtävät jättää surutta tekemättä alakoulussa. Edes yläkolu ei tuota vaikeuksia tunnilla puolella korvalla kuuntelevalle oppilaalle. Oikeastaan vasta yliopistossa pitää jo rueta tekemään kotonakin jotain asioden eteen.
Lapseni tokalla ja ei todellakaan mitään tarinoita kirjoiteta.
Sun kaavan mukaan kyllä tehtäväkirja loppuu kesken vai eikö lapset tee tehtäviään tunnilla.
Matikasta tulee yksi tehtävä ja samoin äikästä.
Joko sinä valehtelet tai lastesi opettajissa on jotain vikaa, sillä läksyjä tulee aivan liikaa.
11
Luokka teki jopa yhteisen kirjan, jossa oli jokaisen kirjoittama ja kuvittama tarina. Lisäksi oppilaat tekivät omia pieniä kirjojaan ja tutkielmia ja niihin toki kuvitukset päälle. Varmaan riippuu aika paljon opettajasta tuo läksyjen määräkin.
ei ap
läksyjä mielestäni vähän. Hyvin harvoin edes niin että olisi matikkaa ja äidinkieltä samana päivänä. Tänään oli lukuläksy ja yksi tehtävä äidinkielestä. Ekaluokallakin oli vähän, opettaja nyt eri joten ei ole siitäkään kiinni. Eihän alkuopetusluokilla kuulukaan vielä paljoa läksyjä olla, tärkeintä opetella se läksyjentekorutiini.
Meillä osa opettajista on eka/tokaluokalla ilmoittanut että vanhemmat tarkistavat tehtävät ja aika usein on tullut asioita, joita pitää vanhempien kotona harjoituttaa (esin. kertotaulu lukeminen jne).
Meillä yksi lapsista on aina tehnyt läksyt hyvin ja omatoimisesti. Kahden muun kanssa niihin onkin sitten tuhrautunut aikaa ja paljon. Eilen laitoin kellon mittaamaan aikaa kun kolmasluokkalainen teki valvonnassani läksyjään. Aikaa kului 40 minuuttia. Sitä ennen oli kulunut toinen mokama vetkutteluun ja kiukutteluun. Tuon 40 minuutin lisäksi lapsen piti vielä lukea ääneen 30 minuuttia (koulun ohje).
meillä ekaluokkalaisella on läksyjä 4 päivänä viikossa. Kahtena äikkää ja kahtena matikkaa. Matikan tehtävät on ykeensä pari tehtävää, jotka tekee parissa minuutissa. Äikässä on pieni lukuläksy. Minuta melko vähän
Tarkastan matikantehtävät ja kuuntelen lukutehtävän. Ei noihin kauaa mene.