Äiti on nyt vähän väsynyt

En jaksanut lukea kaikkia viestejä mutta tuosta sinun aloituksesta tuli heti mieleen että hirveästi vauva sinua "pompottaa" nyt. Tämä mun 9kk on ollut aina ns.huono nukkuja ja unikoulusta on ollut puhetta pitkään,meillä myös taapero joten ollaan oltu niin väsyneitä ettei yksinkertaisesti jakseta nyt mtn.päivien unikoulutuksia.



Esikoinen on ollut siis sikeämpi uninen mutta hänelläkin oli pitkä vaikea kausi johon kuului juuri tuota heijaamista ja paljon. Myöhemmin jälkiviisaana tajusin tuon univaikeuden johtuvan suoraan meidän vanhempien järkyttävästä stressistä tuohon aikaan,olin itse todella ahdistunut kun heijasin vauvaa joskus yli tunninkin...



Nyt tämän toisen kohdalla olen jotenkin antautunut tilanteelle ja todennut että jos nyt valvotaan niin sitten hitto valvotaan,lapsi tärkein ja yritänkin aina ennen nukkumaan laittoa ajatella lapsista positiivisia asioita jotta jaksan tulevan yön.

'

Paras vinkki mitä voin antaa on että jätä palvelut minimiin,yksinkertaisesti heti kun vähänkin rauhottuu takaisin sänkyyn,välttele nostamasta esim.viereesi/syliisi ellei ole ihan pakko. Lapsikin stressaantuu jos huutoshown panikoitamana häntä kannellaan milloin mihinkin.



Meillä alkanut nyt viikon ajan helpottamaan ihan kuin itsestään,illalla maitoa makkarissa,lapsi sänkyyn ja kauniit unet toivotus. Jos jää sinne mönkimään ja alkaa huutaa käyn kylmän viileästä antamassa kenties tutin ja lähden. Tätä ollaan jatkettu jonkin aikaa ja nyt jää jo kiltisti sänkyynsä.



Yöllä kun herää yritän niin pitkään kunnes huuto yltyy raivokkaasti antaa vaan tuttia.



Tsempit sinne

joku nyt on vähän kiivaalla asenteella liikkeessä. Eihän unikoulun pitäminen estä rakkautta, mutta mitä pahaa siinä on, että huudattamisen sijaan ohjaa nukkumaan lempeillä tavoilla.



Tässä suositellaan unikoulua vasta aikaisintaan 1½ v iässä.



http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=dlehtihaku_view_ar…



Täällä myös lastenpsykiatrilla on sanottavaa asiasta:



http://olotila.yle.fi/perhe/lasten-kasvatus/lastenpsykiatri-vastaa/unik…



Ja ap:n viestistä sain käsityksen, että tilanne on ollut aina vaikea, eikä kyse ole uudesta ilmiöstä, johon on nyt ruvettu jollain tavalla reagoimaan.



Ja puhun nyt siis huudatusunikoulusta, en hellemmistä vaihtoehdoista.



Meillä kun on vauvaiässä ollut noita ongelmia, syystä tai toisesta, niin siitä huolimatta ne joille on laulettu ja joita on paijattu ovat aikanaan oppineet ihan itse nukahtamaan sänkyynsä, kuka vähän päälle 1-vuotiaana, kuka vasta lähemmäs 2-vuotiaana, ja se yksi vasta kolmevuotiaana sekä nukkumaan yönsä läpi heräilemättä. Tarkoitan, että ei elämä ole tuhoon tuomittua sen takia, että kuuntelee vaistoaan ja toimii hellästi siten, miten lapsen saa nukahtamaan.

Meillä oli yksi lapsi ihan samanlainen! Alusta alkaen. Se on tosi uuvuttavaa. Tuo lapsi on jo koululainen ja hän on aina ollut helposti ärsyyntyvä ja hänellä on aistiyliherkkyyttä.



niin sapettaa kommentit, että olen muka opettanut lapseni nukkumaan huonosti. just just ja toiset kaksi lastani opetin hyvin? he ovat nukkuneet alusta saakka hyvin samoilla opeilla.



AP:lle tsemppiä! Meillä helpotti vasta n 3 vuoden iässä...

Ikävä kyllä joskus voi olla hankala löytää syytä/keinoja heräilyyn, mutta kannattaa yrittää.



Meillä tyttö (nyt 2,5 v.) heräili myös ihan pikkuvauva-ajan jälkeen joka yö 3-10 krt. Rauhoittui yleensä viereen pääsemällä, tissillä, tutilla, sylissä ololla... Kuulin välillä jos olin hereillä tytön herätessä kun hänen vatsansa kurisi ja mörisi, ihan kuuluvasti, sen jälkeen heräsi ja itki. Myös pulauttelua oli paljon. Kokeiltiin kaikki mahdolliset välttämisdieetit, pitkän aikaan olin itse hyvin tiukalla imetysdieetillä. Käytiin laajoissa verikokeissa, ei allergioita. Refluksilääkkeitä ei apua. Olin jos ihan masentunut ja rättipoikki, kun yhtäkkiä tytön tullessa 1v3kk ikään heräily loppui kuin veitsellä leikaten!



En vieläkään tiedä mikä tuon heräilyn aiheutti mutta siitä olen varma että vatsavaivoja oli, kuulinhan se itsekin. Tyttö myös rupsutteli paljon. Todennäköisesti oli jotenkin yliherkkä jollekin vaikka allergiaa ei löytynytkään.



Oletko kuunnellut vauvaa yöllä kun herää, kuuluuko rupsutusta, mahan möyryntää, nieleskeleekö, ähkiikö tai öriseekö kuin pönnäisi jotain? Nämä vaivat viittaavat mahavaivoihin tai refluksiin. Jos fyysiset syyt on poissuljettu, kokeilisin reippaasti sitä unikoulua. Mulla tuo heräily aiheutti lopulta lievän masennuksen, niin loppu olin.



Ja erityisen tärkeää olisi suoda sullekin mahdollisuuksia nukkua täysiä öitä, tai edes puolikkaita. Eli mies tai joku muu hoitamaan vauvaa ja sinä korvatulppien kanssa muualle. Jos sun on vaikea nukkua kun tiedät vauvan olevan lähellä ja ehkä itkevän, mene vaikka ystävälle yöksi tms. Oikeasti äitikin tarvitsee välillä kunnon unet, muuten voi seuraukset olla vielä huonommat.



Jaksamista ap, tiedän todellakin mitä tuo on. :(

olen nyt se ihan alkuperäinen keskustelun aloittaja!



1. Olen keskustellut terkkarini kanssa meidän nukkumisestanne, hän on saanut minut ymmärtämään että olen tehnyt parhaani. Täällä minua voitte syyllistää, tulin vain kysymään arvokkaita tietoja ja kokemuksia, niiltä äideiltä joilla sitä on.



2. Vauva on nukkunut alusta asti omassa sängyssään, mutta noin 1kk lähtien hän ei ole viihtynyt jäädä sinne yksin. Hän valvoskelee yksin ja viimeistään 3min jälkeen alkaa todella vaativa huuto.



3. Lauluhommaan minut on saanut lähtemään se, että se on ainoa tapa jolla saan lapseni edes siihen "kuntoon", että voin hänet laskea sänkyynsä rauhallisena. Jos laulan kerran ja laitan hänet sänkyynsä, huuto alkaa nykyään heti, tai tosiaan viimeistään sen puolen tunnin kuluessa.



4. Vatsavaivoista vielä sen verran, että rupsuttelee hän kyllä ja Cuplatonit olivat jossain vaiheessa ovat käytössä - ei vaikutusta.



5. Ja vauva on nukkunut päiväuniaan aina huonosti sängyssä, paremmin vaunuissa. Olen yrittänyt nukuttaa niin, ettei olisi ihan täysin hiljaista, koska hän on muutenkin herkkäuninen kaveri. Vaunuihin hän on nukahtanut aina suht hyvin. Kun hän heräsi kesken unien vauvana, hänet sai uudelleen nukahtamaan rauhoittelemalla ja taputtelemalla, tosin sillon hän toki heräsi ihan syömämielessäkin. Enää siitä ei pitäisi olla kyse kun saa aika tukevan iltapalan.



Asioita on varmasti hankala ymmärtää, jos niistä ei kokemusta ole, juttelin vastikään äidin kanssa jolla samanikäinen tyttö, ja hän on alusta asti (sairaalalta jo) nukkunut 10-13h öitä ilman katkoja. Hän oli järkyttynyt meidän tilanteesta eikä oikein kyennyt sitä ymmärtämäänkään.



Kiitos kaikille :)

Vauvan ei ole tarkoituskaan nukkua yksin. Ihminen on ns laumaeläin.



En oikein usko että tuttavasi vauva on vastasyntyneestä nukkunut 10-13 tunnin öitä. Ei vastasyntyneellä vuorokausirytmiä ole.



Sun lapsikin on vasta niin pieni, että tarvii tosiaan sitä läheisyyttä ja tissiä yölläkin. Jatka vaan niitä yöimetyksiäkin jos imetät sanoi neuvola mitä tahansa.



Perhepeti voi kuulostaa hörhöilyltä, mutta kannattaa kokeilla, jos toimisi. Kaikki keinot on kokeilemisen arvoisia jos niillä vain kaikki saa nukuttua hyvin. Meillä oli pinnasänky ihan omassa sängyssä kiinni. Puolivuotias heräili usein nostin vain viereen ja tissi suuhun, unta jatkettiin molemmat. Neuvolassa tosin kritisoitiin imetystä tuossavaiheessa, mutta en ottanut sitä kuuleviin korviini sillä tuo oli keino jolla me nukuttiin. Yöimetys jäi pois vähitellen yksivuotispäivään mennessä.



Toki perhepedissä kannattaa varmistaa se että on tosiaan jokin laita ettei lapsi putoa. Meillä laitana oli pinniksen laita ja pinnis oli kiilattu meidän sängyn ja seinän väliin.



Nykyisin 3-vuotias nukkuu omassa sängyssään. Joskus yöllä hipsii viereen, jos herää.

pitäisi olla ihan ok, nukkuu yhdet pitkät päikkärit, ja lisäksi yleensä yhdet tai kahdet lyhemmät nokoset. On virkeä päivisin.

hankit keinutuolin tai tosi mukavan laiskanlinnan ja opettelet nukkumaan vauva sylissä.

nyt kun olet jo antautunut tohon laulu ja hyssyttely suuntaan, on aika kääntää kelkka. Meillä lapset ovat aina nukahtaneet hiljaisuuteen.

Laita lapsi sänkyyn, kun hän on hyvin syönyt ja juonut iltapalansa. Rauhallisesti, mutta etenevästi iltapesut, vaipanvaihodt ja yöpuku päälle (Huom: ei keskeytyksiä, ei telkkari apäällä, ei musiikkia jne). Sitten lapsi sänkyyn, taputtelet häntä jonkin aikaa ja jää sängyn viereen istumaan tai makaamaan, mutta vaikka lapsi huutaisi itsensä uupumiseen asti niin älä pukahda sanaakaan tai ota häntä syliin. Välillä voit hellästi laskea käden hänen päälleen. Olet läsnä, mutta hiljaa (näin hän ei koe eroahdistusta).

Kaikki huuto ja riehuminen, mikä seuraa, on vain hänen keinonsa yrittää hallita. Varmasti annat hänelle hellyyttä ja syliä päivällä paljon ( ja yönkin edestä).

Sama juttu yöllä, käsi hellästi päälle (hinaa vaikka sänkyn sun sängyn viereen), mutta älä anna maitoa tai ota syliin. Huutoa kestää yleensä 2-3 yötä.

Jos mies ei kestä, pistä nukkumaan muualle vähäksi aikaa korvatulppien kanssa.

Tiedän, että olet väsynyt, mutta jakasa tämä niin helpottaa.

Mitä mä teen, missä vika?

Esikoiseni 6kk ei nukahda illalla muuten kuin äidin syliin, ja sekin on vaikeaa. Hyssytän häntä sylissäni, kunnes on puoliuninen, jolloin siirrän sänkyyn. Laulan ja silitän häntä, kunnes hän nukahtaa, tämä kestää yleensä 30min-45 min!

Hän nukahtaa yleensä klo 21 maissa, ensimmäinen huutoherätys on klo 23. Ei rauhoitu kuin maidolla. Tätä heräilyä jatkuu noin tunnin välein, joskus maksimissaan kahden. Viime yönä hän heräsi 9 kertaa. Jollain herätyksellä hän huutaa kuin hyeena, jollain on vaan virkeä ja melskaa. Hän nukkuu omassa sängyssään, mutta joskus joudun ottamaan hänet yön aikana viereen, mutta siinä hän herää myös pian melskaamaan.

Hän syö illalla puuron ja maitoa (puuroa syönyt reilun kuukauden) Mahavaivoja ei tunnustaisi olevan. Nälänkään ei siis pitäisi herättää. Kaikki ulkoiset asiat näyttäsi olevan hyvin.

Tassuttelu yöllä ei auta, huuto vain yltyy ja tutti ei kelpaa jos häntä ei nosta sängystä syliin. Sylissä hänet joutuu kirjaimellisesti nukuttamaan uudestaan keskellä yötäkin, joka voi kestää taas puolisen tuntia. Hampaita tuli ennen 5kk ikää kaksi, ja tätä on kestänyt nyt muutama viikko. Herkkäuninen hän tosin on ollut aina.

Olen väsynyt, apuja pliis.

hankit keinutuolin tai tosi mukavan laiskanlinnan ja opettelet nukkumaan vauva sylissä.

mihin lapsesi tietää sun reagoivan. Ei sun lapsi tyhmä ole.

Mitä mä teen, missä vika?

Esikoiseni 6kk ei nukahda illalla muuten kuin äidin syliin, ja sekin on vaikeaa. Hyssytän häntä sylissäni, kunnes on puoliuninen, jolloin siirrän sänkyyn. Laulan ja silitän häntä, kunnes hän nukahtaa, tämä kestää yleensä 30min-45 min!

Hän nukahtaa yleensä klo 21 maissa, ensimmäinen huutoherätys on klo 23. Ei rauhoitu kuin maidolla. Tätä heräilyä jatkuu noin tunnin välein, joskus maksimissaan kahden. Viime yönä hän heräsi 9 kertaa. Jollain herätyksellä hän huutaa kuin hyeena, jollain on vaan virkeä ja melskaa. Hän nukkuu omassa sängyssään, mutta joskus joudun ottamaan hänet yön aikana viereen, mutta siinä hän herää myös pian melskaamaan.

Hän syö illalla puuron ja maitoa (puuroa syönyt reilun kuukauden) Mahavaivoja ei tunnustaisi olevan. Nälänkään ei siis pitäisi herättää. Kaikki ulkoiset asiat näyttäsi olevan hyvin.

Tassuttelu yöllä ei auta, huuto vain yltyy ja tutti ei kelpaa jos häntä ei nosta sängystä syliin. Sylissä hänet joutuu kirjaimellisesti nukuttamaan uudestaan keskellä yötäkin, joka voi kestää taas puolisen tuntia. Hampaita tuli ennen 5kk ikää kaksi, ja tätä on kestänyt nyt muutama viikko. Herkkäuninen hän tosin on ollut aina.

Olen väsynyt, apuja pliis.

hommaan en kyllä tosiaan mukaan lähtisi :DDD



Tuo "huudattaminen" tuntuu vähän ahdistavalta, tosin moni sanoo siitä olevan oikeasti apua. mikään tassutteluhomma ei tuon mönkijän kans auta. Silmissäni jo näen sen tilanteen, kun laitan hänet sänkyyn ja koitan alkaa taputtaa..... selkä vääntyyy kaarelle, jalat heiluu kiukusta ja pian alkaa silmitön raivohuuto.. joka kestää.. kestää.. kestää..



kiitos kuitenkin :)

Joskus korvatulehdus oireilee vain kuten kuvailit; lapsi on levoton ja heräilee pitkin yötä. Olet varmasti jo kokeillut antaa särkylääkettä yötä vasten ja korottaa sängyn päätyä - jos et ole kokeillut niin ehdottomasti kannattaa.



Meillä on lapsilla ollut oireettomia korvatulehduksia juurikin tuossa puolen vuoden iässä paljon. Ainoa mistä ne tunnisti oli tuollaisista pätkittäisistä yöunista.



Minun oman kokemukseni mukaan tuollainen heräily ei ole mikään kasvatuksellinen kysymys, vaan lapsella on joku vialla. Ei lapsi huvikseen heräile kesken syvintä unta, se on lapsellekin rasittavaa.

Joo, ei sen käden pitäminen lapsen päällä todellakaan tarkoita, että lapsi siihen tyytyisi. Se vaan on lapselle ainoo järkevä kosketustapa sillä hetkellä. Mun omat lapset on kaikki tuossa vaiheessa nousseet pystyyn, huutaneet itsensä tikahtumiseen, heittäneet kaiken iratimen pois sängystä eli raivonneet. Sitten kun uupuvat, niin on aika taas laittaa käsi esim. selän tai mahan päälle. Tietävät kosketuksesta, että äiti on siinä, et ole fyysisesti yksin (lapsihan aistii paljon kosketuksesta).

Eskoinen raivosi yhden yön, kaksi kertaa tunnin.

Kaikkonen raivosi kolme yötä.

Kuopus raivosi yhden yön ja kaksi hyvin lievästi (kolmella herätyksellä alle 30 min).

Kun antaa tuon tilanteen luisua siihen, että yöheräilyjä lakaa olla tiheästi eikä lapsi osaa ilman syliä nukhataa, ei ole muuta keinoa. Yöheräilyjen ajatellaan johtuvan siitä, että lapsi alkaa liikkua ja aivot ovat aktiiviset.

Mutta: Kannatta muistaa myös korvatulehdukset, suolioireiset allergiat jne. Jos lapsi esim rauhoittuu Panadolin annon jälkeen, on hyvä tsekata korvat.

hommaan en kyllä tosiaan mukaan lähtisi :DDD

Tuo "huudattaminen" tuntuu vähän ahdistavalta, tosin moni sanoo siitä olevan oikeasti apua. mikään tassutteluhomma ei tuon mönkijän kans auta. Silmissäni jo näen sen tilanteen, kun laitan hänet sänkyyn ja koitan alkaa taputtaa..... selkä vääntyyy kaarelle, jalat heiluu kiukusta ja pian alkaa silmitön raivohuuto.. joka kestää.. kestää.. kestää..

kiitos kuitenkin :)

tutkittiin tuolloin 5kk hampaiden puhkeamisen aikaan, jolloin oli myös flunssaa. Tällöin sai särkylääkettä yötä vasten ja sängynpääty oli flunssan helpottamiseksi koholla. Heräili hän tosin silloinkin. Viime aikoina tilanne tuntuu vain kärjistyneen...



Poika on ollut aina tuon tyylinen öisin, ei koskaan ole nukkunut 4h pitempään päivällä eikä yöllä. Nyt tilanne tosiaan vaan pahenemaan päin..

nukahti ennen tänne aloittamaani keskustelua, nyt kiljuu sängyssään, eikä isi tunnu kelpaavan.. hohhoijaa, noin puoli tuntiahan hän nukkuikin.

olivat pikkuvauvasta asti hyviä nukkujia. Sitten 6-7 kk iässä alkoi tuo yöheräily, jolloin vaadittiin maitoa. Ei ollut hampaita, ei korvatulehduksia ( tsekattiin kyllä). Rauhoittuivat ainoastaan sillä, ku aloin antaa iltapuurot ja sitten julmasti "huudatin" muutaman yön. Lapsi on kyllä tuossa iässä ehdollistuva eli jos opetetaan nukahtamaan aina syliin, niin alkaa kyllä sitä vaatia. Ja kyllähän syliin voi opettaa nukahtamaan, ongelma on se havahtuminen, kun lasketaan sänkyyn. Monen äidin, kun pitää illalla tehdä muutakin kuin sylittää nukkuvaa lastaan.

Hyvä ehdollistuttaja esim. illalla on kellpopeli, jonka voi jättää hetkeksi soimaan ja lapsi tietää, että se musiikki kohta loppuu, mutta on tuttu ja turvallinen ja rauhoittava. Lapsi tietää, että siihen nukahdetaan.

Joskus korvatulehdus oireilee vain kuten kuvailit; lapsi on levoton ja heräilee pitkin yötä. Olet varmasti jo kokeillut antaa särkylääkettä yötä vasten ja korottaa sängyn päätyä - jos et ole kokeillut niin ehdottomasti kannattaa.

Meillä on lapsilla ollut oireettomia korvatulehduksia juurikin tuossa puolen vuoden iässä paljon. Ainoa mistä ne tunnisti oli tuollaisista pätkittäisistä yöunista.

Minun oman kokemukseni mukaan tuollainen heräily ei ole mikään kasvatuksellinen kysymys, vaan lapsella on joku vialla. Ei lapsi huvikseen heräile kesken syvintä unta, se on lapsellekin rasittavaa.

on sallittua. Nukahtaisiko paremmin viereesi? Toiset nukkuu vaan huonommin, toisilla siihen on syy. Vatsavaiva on yleinen syy huonoon uneen, varsinkin jos tuntuu, että vaakatasossa ei nukkuisi, mutta pystymässä asennossa kyllä. Jossain vaiheessa ne syyt yleensä menee ohi. Älä stressaa liikaa vaan tosiaan tee se, miten parhaiten saat lapsen nukkumaan ja itse nukuttua.



T. yhden tosi unihäiriöisen esikoisen äiti, jolla taustalla oli allergioita ja joka nukkui ensimmäisen yön kertaakaan heräämättä vasta vähän yli kolmevuotiaana, jonka kaksi seuraavaa nukkui hyvin, mutta heräsi enemmän kuin kavereiden lapset ja jonka neljäs nyt 4 ja ½ v nukkui jo tovin hyvin, mutta taas pari kuukautta lähes joka yö kävellyt vanhempien väliin nukkumaan jossain vaiheessa yöllä.



Ja itse en vauvana koskaan oikein nukkunut myöskään ja ihan järkevä musta tuli.

Jos sulla on se isi siellä niin annan sen istua sen lapsen sängyn vieressä ja jatka kirjoittelua täällä. Lapsi ei siihen huutoon hajoa. Tarkkaile kuitenkin, että isä jaksaa sitä huutoa (hän on se heikoin lenkki). Sanot vaan, ettei tee muuta kuin istuu hiljaa ja ajattelee omiaan/ surffaa läppärillään.

nukahti ennen tänne aloittamaani keskustelua, nyt kiljuu sängyssään, eikä isi tunnu kelpaavan.. hohhoijaa, noin puoli tuntiahan hän nukkuikin.

näillä, joilla ei ole fyysistä syytä (esim. allergiat, ADHD tms) huonolle nukkumiselle, on ympäristön opettamaa huonoa nukkumista.

Ystäväpiirissäni ainakin esiintyy seuraavaa:

Pikkuvauvan 1-2 kk ei anneta nukkua rauhassa omassa kehdossaan, vaan häntä pidetään koko ajan sylissä, nostetaan syliin kesken unien, jopa herätellään, jotta saadaan johonkin vanhempien haluamaan tietyyn rytmiin ( tai ollaan just lähdössä johonkin kylään, kaupungille jne) ja keskeytetään lapsen uni (pienen vauvan siis). Lisäksi lapsi nukutetaan meluisaan paikkaan, telkkari pauhaa (metodilla oppii ääniin tms).

Yöllä, kun vauva herää, laitetaan täysvalot päälle, jutellaan (Tätä en ymmärrä!) eli saadaan lapsi täysin virkeäksi, Vaihdetaan väkisin vaipat jne. Ihannehan olisi, että pikkuvauva yöllä herätessä hänet vain nostettaisiin tissille hiljaa ja laitettaisiin syönnin jälkeen nukkumaan. Toki kaikilla ei riitä maito tähänkään touhuun.

Musta on selvää, että tällaisen jälkeen lapsen nukkumistaidot ovat huonot ja aivot ovat jo oppinneet siihen, että oli vuorokauden aika mikä tahansa, titityy, voidaan taas kukkua.

Mitä mä teen, missä vika?

Esikoiseni 6kk ei nukahda illalla muuten kuin äidin syliin, ja sekin on vaikeaa. Hyssytän häntä sylissäni, kunnes on puoliuninen, jolloin siirrän sänkyyn. Laulan ja silitän häntä, kunnes hän nukahtaa, tämä kestää yleensä 30min-45 min!

Hän nukahtaa yleensä klo 21 maissa, ensimmäinen huutoherätys on klo 23. Ei rauhoitu kuin maidolla. Tätä heräilyä jatkuu noin tunnin välein, joskus maksimissaan kahden. Viime yönä hän heräsi 9 kertaa. Jollain herätyksellä hän huutaa kuin hyeena, jollain on vaan virkeä ja melskaa. Hän nukkuu omassa sängyssään, mutta joskus joudun ottamaan hänet yön aikana viereen, mutta siinä hän herää myös pian melskaamaan.

Hän syö illalla puuron ja maitoa (puuroa syönyt reilun kuukauden) Mahavaivoja ei tunnustaisi olevan. Nälänkään ei siis pitäisi herättää. Kaikki ulkoiset asiat näyttäsi olevan hyvin.

Tassuttelu yöllä ei auta, huuto vain yltyy ja tutti ei kelpaa jos häntä ei nosta sängystä syliin. Sylissä hänet joutuu kirjaimellisesti nukuttamaan uudestaan keskellä yötäkin, joka voi kestää taas puolisen tuntia. Hampaita tuli ennen 5kk ikää kaksi, ja tätä on kestänyt nyt muutama viikko. Herkkäuninen hän tosin on ollut aina.

Olen väsynyt, apuja pliis.