Suomi nainen

Jätin 2 vuotta sitten viimeisen aasialaisen seurustelukumppanini. Muistoni kyseisestä suhteesta eivät olleet mieluisia, ja mietinkin miten ikinä edes jouduin moiseen loukkuun. Päätin tuona päivänä että en enään ikinä lähde suhteeseen koska en kestä samaa ****** suhteesta toiseen, ennen kyseistä suhdetta oli takanani ainakin 2 muuta kohtuullisen pitkää (yli vuoden) suhdetta, nekin aasialaisten naisten kanssa. Kaikki suhteet päättyivät samaan tilanteeseen, nainen käyttäytyi kuin maapallon kuningatar ja mielessä pyöri vain oma napa. Olen huomannutkin että jos aasialaisilla naisilla on yksi yhdentävä tekijä, niin se on juuri tämä itsekeskeinen narsismi ja käsittämätön välinpitämättömyys seurustelukumppanien tarpeita ja tunteita kohtaan. Noh, kuukaudet kuluivat ja elin sinkkuelämää, keskityin melkein kokonaan opiskeluun ja harrastuksiin. Välttelin tilanteita joissa saattaisin törmätä potentiaalisiin seurustelukumppaneihin pisteeseen jossa kaverini varmaan luulivat tulleeni homoksi, asiaa ei auttanut dumppaamani aasialaisen baarihuoran levittämät katkerat ja perättömät mustamaalaukset. Eräs päivä ystäväni suosittelusta liityin kuitenkin eräälle keskustelufoorumille. Parin kuukauden päästä sainkin kyseisellä foorumilla yksityisviestin, lähettäjänä oli japania opiskeleva suomalaistyttö jonka haaveena oli päästä opiskelemaan Japaniin. Kuukaudet kuluivat ja juttelimme melkein päivittäin, pidimme paljon samoista asioista ja tulimme tosi nopeasti läheisiksi. Seuraavana kesänä tyttö ilmoitti että oli tulossa luokseni maalle jonkun tyttökaverinsa luokse, sovimme että näemme tuona kesänä. Tapasimme ja hämmästyin kuinka kaunis hän oli livenä, olin toki nähnyt kuvia aikaisemmin mutta vasta omilla silmilläni tiedostin kuinka kaunis hän oikeasti oli; puhdas iho, kasvonpiirteet ja vartalo olivat kuin suoraan veistoksesta, tälläiseen luonnonkauneuteen eivät aasialaiset naiset vertaudu riippumatta siitä kuinka paljon meikkiä naamaansa tunkevatkin. Toinen asia minkä otin huomioksi oli kuinka aidon iloisesti ja ehkä vähän ujostikkin hän käyttäytyi. Tämä oli minulle myös täysin vierasta. Olen aasialaisessa kulttuurissa tottunut siihen että naiset ovat yli-sosiaalisia bilehirmuja jotka tarjoilevat itseään jo ensi-näkemällä ja hymyilevät vain kun saavat jotain. Vietimmekin loppupäivän oikein mukavissa fiiliksissä. Juttelimme tosi paljon eri asioista ja vietimme hauskaa, kun tuli lähdön paikka halasimme lämpimäst ja toivottelimme yöt. Ei mennyt edes tuntiakaan kun sain jo viestin tyttöseltä kuinka paljon hän piti päivästä ja että haluaa nähdä minut uudestaan. Tyttö lähti takaisin kaupunkiin ja jatkoimme keskusteluja netissä. Vierailin hänen kotonaan,jossa tapasin hänen vanhemmat ja sisarukset, kaikki vastaanottivat minut lämpimästi. Tuosta on nyt kaksi vuotta kulunut. Asun nyt kyseisen tytön kanssa, itse käyn töissä ja hän opiskelee lääkäriksi. Olen yllättynyt kuinka vahva ja itsenäinen hän pystyy olemaan, silti säilyttämällä naisellisuutensakin. Odotamme myös perheenlisäystä vuodenvaihteessa. Koko suhteemme aikana emme ole riidelleet kertaakaan eikä elämään ole kuulunut ollenkaan turhaa draamaa johon ennen olin niin tottunut. Ei ole tarvinnut myöskään lähteä alkoholia lutraamaan terasseille kun on nainen jolle riittää välillä ihan vain oleskelukin. Koen että tämä on paras valinta minkä ikinä tein, suosittelen kaikille suomalaisille miehille,että unohtavat Aasian tytöt ja etsivät sitä kunnollista naista jostain missä länsimäinen kulttuuri ei ole vielä tuhonnut kaikkea naisellisuutta, siveyttä ja todellista naisellista vahvuutta.