Jaksaisimmeko alkaa kehitysvammaiselle lapselle tukiperheeksi?

on todella kaunis ja varmasti myös suuri apu vanhemmille. omille lapsillesihan se olisi myös hyvä esimerkki että erilaisuus on rikkaus!

eikö lapsen ottamista pysty järjestämään sillai kuinka itselle sopii?

miten tiheään rytmiin harkitsette sitoutuvanne?

voitte kai itse määritellä, haluatteko ottaa lapsen kerran kuussa viikonlopuksi vai kerran puolessa vuodessa. Todella hieno ajatus!

Lapsi on tuttavatasolla tuttu. Nyt täytyy vielä tarkistella omat mahdollisuudet, ehkä viikonloppu per kuukausi on liian rankka tahti - vaan ehkä ei kuitenkaan.



Luulen, että pitkän etsimisen jälkeen perhe on ihan tyytyväinen saadessaan apua edes silloin tällöin. tietenkin ihaninta olisi kun voisi sopia selkeät ja säännölliset vierailut. Katsotaan kuinka homma etenee :)



ap.

Lapsi osuisi ihan kivasti omien lastemme ikään. Perhe on etsinyt tukiperhettä jo kauan ja tarve on selkeä. Haluaisn auttaa, mutta pelottaa kuitenkin jos haukkaamme liian ison palan.

Mutta onko se paha, jos vaan koetetaan. Jos ei jakseta, niin oltas ainakin yritetty? tietenkin mun tarvii vielä puhua miehen kanssa tästä asiasta vakavasti, koska silloin tällöin minullakin on viikonloppuisin menoa ja miehen kyettävä tuolloin ottamaan vastuu lapsesta kokonaan itselleen.

on vakea toisten voimia tietää, mutta luottaisin sanan paikkaan niin on voimasi kuin on päiväsi.uskoisin tuollaisen tilanteen kautta tulevan sellaista elämänkokemusta , tietoa ja taitoa , mitä ei mistään muualta voi saada.ainutkertainen tilaisuus tietyllä tavalla. jos itsekin koet lasten iätkin hyviksi, ehkä kannattaisi kokeilla? oikeita valinnan hetkiä teille.

Itse en lupailisi mitään jokaviikkoisia viikonloppuja ainakaan alkuun. Jos siitä tulee pakkopullaa niin ilo ja rakkaus voi hävitä! Se olisi suuri vahinko!!



Minäkin pidän toisten lapsia yökylässä ja olen säästänyt omieni leluja, jotta meillä olisi mukavaa:) Joskus soitamme musiikkia kovalla ja tanssimme ja nauramme niin. Ja kaikkea muuta hullua! Suosittelen muillekin!

todellakaan alkaa tuollaisella asenteella, että katsotaan nyt ja olemmehan sitten ainakin yrittäneet. Yleensä tukiperhettä tarvitseva perhe tarvitsee paikkaa vähintään kerran kuukaudessa tuon yhden viikonlopun. Toki asioista voi sopia. Mutta usein niitä viikonloppuja tulee välillä enemmänkin, jos tilanne on kotona kaoottinen.



Vaikka tukiperhe määrätään aina toistaiseksi ja usein vuodeksi kerrallaan, on tietysti suotavaa, että tukiperhe pysyisi lapsen elämässä mahdollisimman pitkään. Tosinsanottuna niin pitkään kuin tukiperhettä tarvitaan. Kehitysvammaisen lapsen kohdalla tämä voi tarkoittaa pitkälle aikuisikään saakka, vaikka se ei sitten enää olisikaan virallista.

todellakaan alkaa tuollaisella asenteella, että katsotaan nyt ja olemmehan sitten ainakin yrittäneet. Yleensä tukiperhettä tarvitseva perhe tarvitsee paikkaa vähintään kerran kuukaudessa tuon yhden viikonlopun. Toki asioista voi sopia. Mutta usein niitä viikonloppuja tulee välillä enemmänkin, jos tilanne on kotona kaoottinen.

Vaikka tukiperhe määrätään aina toistaiseksi ja usein vuodeksi kerrallaan, on tietysti suotavaa, että tukiperhe pysyisi lapsen elämässä mahdollisimman pitkään. Tosinsanottuna niin pitkään kuin tukiperhettä tarvitaan. Kehitysvammaisen lapsen kohdalla tämä voi tarkoittaa pitkälle aikuisikään saakka, vaikka se ei sitten enää olisikaan virallista.

ja totesin kuulostaneeni todella pessimistiseltä. On siis hienoa, että ap harkitsette asiaa. Ja kuten sanoit heille varmasti pienempikin apu olisi tervetullutta. Viestilläni halusin vaan sanoa, että liian kevein perustein ei kannata lähteä lapsen elämään sotkeutumaan. Mutta toivottavasti löydätte voimia lähteä mukaan sillä aivan varmasti se tulee rikastuttamaan teidän ja lastenne elämää.

kehitysvammaiset saa kaiken verorahoilla. Asunnot, ylläpidon, työtä. Kasittämätöntä että joku synnyttää yhteiskunnalle tietäen kalliin kiviriipan.

Tiedät varmaankin, että suurin osa kehitysvammoista ilmenee vasta syntymän jälkeen. Todella pieni osa pystytään selvittämään ennen syntymää.



Oman lapseni erittäin vaikea kehitys- ja liikuntavamma alkoi selviämään vasta vähän vajaan vuoden ikäisenä. Mitä sinun mielestäni minun olisi pitänyt siinä vaiheessa tehdä, etten tieten tahtoen tuo tähän maailmaan riippakiveä veronmaksajille??

Ei kukaan voi varmuudella luvata, että jatkaa vuosia tukiperheenä oloa, eikä sellaista edellytetäkään. Totta kai siitä voi luopua, vaikka toki nyt kannattaa harkita asiaa monelta eri kantilta.



Jos siihen pitäisi sitoutua yli vuosikymmeneksi, ei kukaan rupeaisi tukiperheeksi. Se olisi todella sääli tukea tarvitsevien perheiden kannalta.



Joten rohkeasti mukaan vaan! Hyvä juttu, että tunnette lapsen entuudestaan ainakin jossakin määrin. Voisitte tehdä tuota aluksi ihan epävirallisesti, se rahallinen korvaushan on tosi pieni, joten ei liene ratkaisevaa. Ja jos se alkaa toimia, niin mainiota.