Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako opiskella uuteen ammattiin yli 40-vuotiaana?
02.03.2012 |
Takana on yksi akateeminen tutkinto ja vuosien pätkätyörupeama. Nyt on alkanut ahdistaa sekä oma ala että työ siihen malliin, että alanvaihto on mielessä.
Mutta kannattaako yli 40-v. vaihtaa alaa vai jääkö sitten valmistuttuaan nuorempien jalkoihin? Kyseessä olisi todennäköisesti hoitoala, lähi- tai sairaanhoitajan tutkinto. Olisin 43-44 vuotias kun valmistuisin hoitajaksi.
Olisi kiva kuulla kokemuksia niiltä, jotka ovat vaihtaneet alaa tällä iällä? Kannattiko?
Kommentit (7)
Olen sitä mieltä että kannatti. Opinnot tuntuvat mielekkäiltä, kokonaisuudet saa helposti hanskaan ja motivaatiota riittää.
Tavoitteena saada kasaan n. 95 pinnaa kesäkuuhun mennessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lähihoitajaksi ja suuntaudu hammashoitoon. Alalla on jo nyt ja tulevaisuudessa vielä enemmän pulaa työntekijöistä.
Yksi puoli on myös asemasi yhteiskunnassa. Akateeminen on jotain ihan muuta kuin hoitsu. Sitä on vaikea selittää, mutta tulet sen huomaamaan. Opiskeluaikana et saa (ainakaan kauan) tukea, ellet ole ensin työttömänä!! Se kannattaa huomioida. Eli taloudellisesti opiskeleminen voi olla myös vaikeaa.
Miltäköhän alalta olet vaihtamassa pois? Mieti vielä tosi tarkkaan, onko sillä alalla jotain muuta sinulle, voitko jatkokouluttautua omalla alallasi? Voisi olla nopeampaa ja kannattavampaa.
Mutta jos olet ihan varma, niin mikäs siinä. Itse olen FM ja valmistun pian hoitoalalle, ikä 40.
Jos on voimassa oleva työsuhde ja tarpeeksi pitkä työhistoria, aikuiskoulutusraha on todella hyvä tuki.
Alan vaihto kannattaa, jos siltä tuntuu. Kannattaa myös miettiä, vaatiiko alan vaihto kokonaan uutta tutkintoa. Entistä tutkintoa voi täydentää, voi alkaa yrittäjäksi jne.
Jos hoitoalalle haluaa, se tietysti vaatii koulutuksen. Työmäärään nähden hoitoalalla ei ole mitkään huippupalkat. Töitä on, mutta vakituisen työpaikan löytäminen mieluisasta paikasta ja omiin työaikoihin vaikuttaminen voi olla haasteellista (molemmat vanhempani tällä alalla).
Eräs tuttavani vaihtoi alaa ja lähti opiskelemaan farmaseutiksi. Alempi korkeakoulututkinto (3 vuotta) yliopistossa, hyvä palkka (Helsingissä lähes 3000 e brutto) ja töitä oli jo opiskeluaikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika pitkään töissä joten hänellä on mahdollista saada aikuisopiskelurahaa.
Kannattaa googlettaa aikuiskoulutustuki/ aikuiskoulutusraha se määräytyy palkan mukaan.
i]Yksi puoli on myös asemasi yhteiskunnassa. Akateeminen on jotain ihan muuta kuin hoitsu. Sitä on vaikea selittää, mutta tulet sen huomaamaan. Opiskeluaikana et saa (ainakaan kauan) tukea, ellet ole ensin työttömänä!! Se kannattaa huomioida. Eli taloudellisesti opiskeleminen voi olla myös vaikeaa.
Miltäköhän alalta olet vaihtamassa pois? Mieti vielä tosi tarkkaan, onko sillä alalla jotain muuta sinulle, voitko jatkokouluttautua omalla alallasi? Voisi olla nopeampaa ja kannattavampaa.
Mutta jos olet ihan varma, niin mikäs siinä. Itse olen FM ja valmistun pian hoitoalalle, ikä 40.
[/quote]
Oma työ ahdistaa ajoittain, mutta onko se riittävä syy alanvaihtoon? Jos energiaa riittää opiskeluun, ja olet myös 100 % varma, että tuo hoitoala on juuri se juttu, jota haluat tehdä, niin miksi ei. Hoitoalalla luulisi töitä ainakin riittävän, mutta mitenkään helppo työ se ei mielestäni ole. Täytyy olla fyysisesti ja psyykkisesti vahva ihminen. Itse olen aloittanut oman yrityksen 35-vuotiaana ja vaihdoin siis täysin alaa akateemisesta yrittäjäksi. En ole katunut.