Millainen sielunelämä on vaimoihmisellä

joka jaksaa hehkuttaa avioliittonsa auvoisuutta, vaikka on julkinen salaisuus, että miehellä on vaimon kanssa hankittujen n. 3,5 v:n ja pian syntyvän lisäksi 2 aviolasten välissä syntynyttä au-lasta? Siis onko kyse itsepetoksesta, ilmiömäisestä anteeksiantokyvystä, uudelleen löytyneestä onnesta vai mistä? Ymmärrän, et raskaana ollessaan mielellään elää pumpulissa, mut oikeesti, mitä järkee hankkia lasta moiseen kuvioon?! Nuorimpien lasten välillä on vain muutama kk ikäeroa. Au-lapset ei juurikaan tunnu haittaavan, kunhan mies ei halua olla isä myös heille...