Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
19 vuotias ja 35 vuotias
13.02.2012 |
Olen 19 vuotias nuori nainen. Olen rakastunut erääseen 35 vuotiaaseen mieheen ja hänkin minuun. Olemme seurustelleet nyt 3 kuukautta. Mies ei todellakaan ole sellaista tyyppiä,joka etsimällä etsisi nuorta naista itselleen. Itse asiassa hänellä ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä nuorta naisystävää kuin minä. Kysyisinkin nyt rehellisiä mielipiteitä, onko meillä liikaa ikäeroa? Ja mieluusti kuulisin jotain muuta kuin "Etsitkö isähahmoa?" "Olet vielä nuori ja naiivi, mies käyttää sinua vain hyväkseen." "Mies haluaa pelkkää seksiä." "Kukaan tuon ikäinen mies ei voisi ryhtyä vakavaan parisuhteeseen noin nuoren tytön kanssa." tai "Mies on jäänyt 20 vuotiaan tasolle."
Kommentit (7)
minä olin sinun ikäisesi kun rakastuin 35vuotiaaseen mieheen ja hään minuun. en koskaan ajatellut, että se olisi jotenkin sairasta tai outoa, olinhan rakastunut. jos tunnet miehen hyvin ja hän on sellainen ihminen jonka olet aina halunnut, jos arvostat häntä ja hän sinua, miksipä ei. omalla kohdallani kävi niin, että rakkauden huumassa en nähnyt kuinka mies valehteli ja eli siivelläni. mutta voi olla että minulla kävi vain huono tuuri ja kohdalleni sattui huono yksilö iästä riippumatta. suhde kesti viisi vuotta, ja erotessamme miehen valheiden takia, tajusin että eihän tuo ollut minulle oikea, se on hirveän tärkeää että mies on luonteeltaan ja arvoiltaan sellainen mistä sinä haaveilet. eron aikaan tajusin myös ikäeron merkityksen, nyt kun seurustelen omanikäiseni kanssa, on ihana ajatella että olemme ns samalla tasolla, haluamme samoja asioita tulevaisuudelta ja voimme vanheta yhdessä ns samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tapauksen, jossa tyttö on parikymppinen, mies reippaasti yli 50. Mielestäni järkyttävää, mitä yhteistä parilla voi olla? Ovat kuitenkin olleet onnellisesti yhdessä vuosia, mutta silti olen epäileväinen.
En myöskään haluaisi jäädä 50-vuotiaana leskeksi, puhumattakaan siitä, että lapsi myös kärsisi (jos niitä saisi) huomattavasta ikäerosta, kun isä menehtyy niin varhain.
on juuri saman verran ikäeroa kuin teillä. Olin 21v kun aloimme seurustella. Nyt olemme olleet yhdessä 9v, olemme naimisissa ja meillä on kaksi lasta. Ei kai meistä kumpikaan ole arjessa ikäeroa huomannut. Ikä on vain vuosia ja jos yhdessä olo tuntuu hyvältä niin anna mennä vaan!
muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä.
mene omien tunteittesi mukana.
Jos hän on sinulle mieleinen, älä mieti ikää.
Onnea valitsemallesi tielle!
Ikä täsmää ainakin.
Ja hän jos kuka todellakin heittäytyy elämään toisen siivelle.
Onnea ponnea vaan jos on eksäni:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olin 21-vuotias kun mulla oli suhde 38-vuotiaaseen mieheen. Se ei siis TODELLAKAAN ollut mikään nuoren pillun perässä juokseva irstas nuljake.
Meillä oli aika hyvä suhde, molemmille kai vähän terapeuttinen edellisten suhteiden korjaussuhde. Se ihminen on ainoa mun menneisyyteni suhteista, josta tahtoisin oikeasti tietää mitä nykyään kuuluu.
Ikäeroa isompi ongelma oli meillä välimatka, ja siihen se sit kuukahtikin. Mä olen nyt itse jo "vanha" ja kun mietin jälkeenpäin, ei meillä ollut henkisellä tasolla mitään kuilua.
Alue: Aihe vapaa
on liikaa ikäeroa. Aiotko haluta lapsia joskus, ei niitä kannata tehdä yli nelikymppisen kanssa, sivusta len pariakin tapausta seurannut, toinen hyvinkin läheinen.