Voi että mua hävettää eilinen karjuminen. Naapurit saivat
aimo annoksen perheestämme, kun teinimme ensin juputti, sitten hiiltyi ja lopulta raivosi, kun ei saanut tahtoaan periksi. Emme voineet antaa periksi, liikaa on jo joustettu. Pojalla on jo miehen ääni, joka kantaa kauas. Meidän oli "pidettävä puolemme" ja tultava kuulluiksi, joten ääntä kyllä riitti, vaikka poika eniten huusikin, ja pitkään. Hävettää suunnattomasti. Toivottavasti naapurit eivät luulleet minun ja miehen kahdestaan riitelevän. Pitäisiköhän tätä jotenkin selittää vai pitäisikö olla muina miehinä, mietin nyt.
Kommentit (22)
Ihan sama mitä naapurit ajattelee, kyllä välillä saa vähän huutaakin! Tietenkään yöllä se ei ole toivottavaa, mutta muuten, mitä väliä?
Teineillä mieli ailahtelee, se kuuluu asiaan.
naapureille on ainakin turha häpeillä..
mutta en lähtis teinin, lapsen tai miehenkään kanssa huutolinjalle. Asiat selvitetään puhumalla vaikka olis kuinka hankalia. Puolensa voi pitää ja tulla kuulluksikin ilman karjumista.
mikään ei puhdista ilmaa ja päänuppia kuin hetken karjuminen.
ei ehkä kaikilla, mutta minulla näin. Ja ihmiset on erilaisia, älkää nyt viisastelko siellä turhia.
Ihan hirveää jos lapsi / teini on huutajatyyppiä, tukehduttaa häntä väkisin.
Ei me huutajatkaan 24/7 huudeta, vaan sitten kun todella katkeaa se kamelin selkä.
Siinä ei mitkään hyssyttelyt ja puhumiset riitä.
Eikä ole mitään ongelmaa tässä.
Nimittäin kerrostalo tms elämä. En selittelis mitään kellekkään, ihan normaalia.
ei kuulu ikinä mitään, paitsi normaalia kolina aja puhetta iltaisin (huono akustiikka ja kaikua). -ap
niin ei tarvitse pojankaan hävetä vanhempiaan. Vaikka se on kyllä luultavasti myöhäistä jo.
Nimittäin kerrostalo tms elämä. En selittelis mitään kellekkään, ihan normaalia.
jotta saimme pojalle jotain viestiä perille. Piipittäminen ei auta, kun pitää vaientaa karjuja, eihän hän kuule mitään oman huutonsa ylitse. Kun poika hetkeksi taukosi, puhuimme tietysti normaalilla äänellä. -ap
niin ei tarvitse pojankaan hävetä vanhempiaan. Vaikka se on kyllä luultavasti myöhäistä jo.
Itse muista että olin ja olen melko hiljainen ja tykkään keskustella asiat halki, mutta koko lapsuudenkodissaoloajan muistan miten hävetti aina varsinkin äitini huutaminen. En tiedä oliko hänellä 20 vuotta kestävät vaihdevuodet tai horminihäiriö, mutta muistan huolehtineeni nolona ettei vaan ulko-olvi ym. olisi auki niin että ulkopuoliset kuulevat huutamisen.
Muutenkin hävetti julkisilla paikoilla ja lomamatkoilla kun toinen kiukutteli ja huusi. Ulkopuolisiakin varmasti hävetti kun joutivat olemaan läsnä.
Koskaan ei ole pakko piipittää, muttei myöskään huutaa.
t: lastentarhanopettaja, joka saa 21 kiljuvaa hiljaiseksi huutamatta
että keskustelun voittaa se jolla on kovin ääni?
huutaa päällekkäin? Ei siinä tilassa varmasti asia mene perille eikä se poika sitä omalta karjumiseltaan edes kuule. Anna jätkän huutaa ja sano oma asiasi tavallisella rauhallisella mutta tiukalla äänellä.
ensimmäinen kerta, kun oikein karjui. Siksihän sitä tässä nyt mietiskelenkin, koska tilanne oli uusi. Oli pakko korottaa hänelle ääntä, jotta saimme hänet pysymään pirtissä. Eikä se ollut huutokilpailu, ihmeellistä ylitulkintaa.
Sille erinomaiselle kasvattajalle: en minäkään ole joutunut töissä ikinä kenellekään huutamaan, ja minä kasvatan juurikin murrosikäisiä, en pikkulapsia.
Tätä palstaa voisi mainostaa paikkana masokisteille: kannattaa tulla tänne, jos haluaa tulla arvostelluksi ja haukutuksi, aiheella ei ole väliä, kyllä onnistuu. Kiitos parille neutraalille vastaajalle, jotka eivät sortuneet ylitulkintaan. -ap
se päälle huutaminen oli tyhmää. Sanoithan itsekin, että hävettää. Olisiko nyt pitänyt vain päätä silittää? Toimikaa kypsemmin seuraavalla kerralla, huutaminen ajaa teidät loputtomaan kierteeseen pojan kanssa, joka ei osaa murrosikäisen aivomyrskyissä aina hillitä impulssejaan. Te olette aikusia, psykää jalat maassa.
Nyt hävettää. Ei ole mitään opittavaa. Sama kuin sanoisi liukastuneelle, että tajua nyt ensi kerralla olla kaatumatta. -ap
Paranit pahasta mielestä AV:n avulla, halleluja!!
Mikä teitä akkoja vaivaa? Opetelkaa vähän empatiaa jos kerran olette niin esimerkillisiä ihmisiä.
Ihan selvästi ap:n viestistä näkee (jos osaa lukea) että teini siinä on raivonnut ja vanhemmat yrittäneet laittaa rajaa. Ihan hyvin voin kuvitella että tuossa tilanteessa rauhallinenkin ihminen voi joutua sanomaan kovaan ääneen esim "kuuntele!" tms, etenkin kun tilanne on eka kerta ja tulee puun takaa.
Ap, älä huolehdi naapurista, turhaan häpeät. Kyllä ihmiset tietävät että teinien kanssa voi olla tuollaista. Äläkä anna näiden sisälukutaidottomien pahoittaa mieltäsi.
Joo ja jos ap ois sanonut että oltiin ihan hiljaa vaan ni av-mammat ois haukkuneet sen pystyyn että etkö sä osaa laittaa pojalle rajaa. You can't win.
Mikä teitä akkoja vaivaa? Opetelkaa vähän empatiaa jos kerran olette niin esimerkillisiä ihmisiä.
Ihan selvästi ap:n viestistä näkee (jos osaa lukea) että teini siinä on raivonnut ja vanhemmat yrittäneet laittaa rajaa. Ihan hyvin voin kuvitella että tuossa tilanteessa rauhallinenkin ihminen voi joutua sanomaan kovaan ääneen esim "kuuntele!" tms, etenkin kun tilanne on eka kerta ja tulee puun takaa.
Ap, älä huolehdi naapurista, turhaan häpeät. Kyllä ihmiset tietävät että teinien kanssa voi olla tuollaista. Äläkä anna näiden sisälukutaidottomien pahoittaa mieltäsi.
Näillä jupisijoilla on ihan samanlaista itsellään, tai luultavasti pahempaa mutteivat kehtaa sitä myöntää.
Tiedäthän, että kiusaaja on ahdistunut ja purkaa sitä pahaa mieltään toisiin.. =)
Toimitte muuten miehesi kanssa ihan oikein. Naapurit kyllä kuiskuttelisivat jos olisitte antaneet pojalle periksi koska niin juuri ruokitaan mulle-kaikki-nyt- heti kulttuuria vaikka nuorta itseään palvelee paremmin se että joutuu näkemään asioiden eteen vaivaa ja sen että on muitakin mielipiteitä ja näkemyksiä kuin oma.
Toimitte siis oikein!
Mikä teitä akkoja vaivaa? Opetelkaa vähän empatiaa jos kerran olette niin esimerkillisiä ihmisiä.
Ihan selvästi ap:n viestistä näkee (jos osaa lukea) että teini siinä on raivonnut ja vanhemmat yrittäneet laittaa rajaa. Ihan hyvin voin kuvitella että tuossa tilanteessa rauhallinenkin ihminen voi joutua sanomaan kovaan ääneen esim "kuuntele!" tms, etenkin kun tilanne on eka kerta ja tulee puun takaa.
Ap, älä huolehdi naapurista, turhaan häpeät. Kyllä ihmiset tietävät että teinien kanssa voi olla tuollaista. Äläkä anna näiden sisälukutaidottomien pahoittaa mieltäsi.
ja minäpä myönnän huutavani niin teineille kun pienimmillekkin kuin suutun!
nyt saatte kauhistella! :) onneksi asumme omakotitalossa.
naapureille on ainakin turha häpeillä..
mutta en lähtis teinin, lapsen tai miehenkään kanssa huutolinjalle. Asiat selvitetään puhumalla vaikka olis kuinka hankalia. Puolensa voi pitää ja tulla kuulluksikin ilman karjumista.