Ei koskaan isoäiti
Jonain päiväni ihan odottamatta tajuaa: minusta ei voi tulla koskaan isoäitiä. Se iskee kuin kivi rintaan. Siinä ei auta rikkaus, ura eikä feminismi. On menettänyt erään ihmisen perustavista onnenaiheista.
Tätä kannattaa ajatella vakavasti silloin kun on vielä tarpeeksi nuori tullakseen äidiksi, tarpeeksi nuori rohkaistakseen ja tukeakseen lapsiaan tulemaan vanhemmiksi.
Kautta aikojen naiset, joiden tytöt ja pojat ovat kuolleet sodissa, vallankumouksissa tai keskitysleireillä, surevat sitä, että heiltä riistettiin oikeus saada lapsenlapsia.
Tämä on meidän aikana yhä suurempi ongelma, vaikka siitä ei usein puhuta.
Kommentit (4)
Kukaan ei saa kaikkea, mitä haluaa niin kuin haluaa.
ympärilläsi on monta lasta isoäitiä vailla.
Mutta luultavasti haluat sulkea tältä asialta silmäsi.
mutta jos asian ydin on se, että jos ei ole lapsia, ei ole lapsenlapsiakaan, niin helvettiäkö se enää voi yllätys olla...
Minulla on vapaaehtoisesti lapseton isosisko, joka kilahti, kun käly sai ekan lapsenlapsen.
Aina jostain syystä kokenut sairasta tarvetta kilpailla kaikessa.
Hän tunki sitten minun lasteni kimppuun aivan sairain keinoin.
Eläkää se oma elämänne, kestäkää ratkaisunne ja terapoikaa menetyksenne!