Mitä ajattelet ihmisestä, joka ei hahmota suurempia kokonaisuuksia?

Ei todennäköisesti koulutettu. Juntti. Kuitenkin ihmisenä voi olla mukavakin, sitä en kiellä.

ei kovin älykäs. Perussuomalainen joo

Ainakin nämä asiat vaikuttavat:

- ikä. Kovin nuorena on vaikea nähdä kokonaisuuksia, ajattelutapa on luonnostaan usein mustavalkoinen

- tiedon saaminen. Jos perustaa olettamuksensa väärälle tiedolle, jota todellisuus ei tue, on aina vähän hukassa

- elämänkokemus. Mitä enemmän elämänkokemusta, sen helpompi on ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet ja ennakoida tulevaa

- kiinnostuksen kohteet; on ihmisiä, jotka ovat erittäin motivoituneita oppimaan joltain tietyltä alueelta ja ymmärtävät esimerkiksi mekaniikkaa aivan vaistonvaraisesti. He hahmottavat erinomaisesti esimerkiksi teknisiä kokonaisuuksia, mut koska heitä ei kiinnosta pätkän vertaa joku muu asia, he eivät edes yritä muodostaa siitä kokonaiskuvaa

- ympäristön keskustelukulttuuri. Koulussa voi pärjätä varsin hyvin kikkailemassa kokeissa pirstaletiedolla, jonka voi unohtaa heti kokeen jälkeen. Jos ympäristö ei kannusta keskustelemaan ja tarjoa mahdollisuutta sijoittaa teoriatietoa käytäntöön, jää suuri osa tiedosta hyödyntämättä.

- ajatusvääristymät. Ihmisellä voi olla aivan perustavalla tavalla vääristynyt käsitys itsestään (ja muista). Jos ihminen esimerkiksi liioittelee jatkuvasti omaa osuuttaan asioihin vaikuttamisessa, hän ei koskaan ymmärrä asioiden laajempaa kokonaisuutta. Ihminen voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että hän on huono ja pilaa aina kaiken. Silloin hän syyttää itseään niistäkin asioista, joihin oma osuus on ollut pieni tai olematon, eikä näe miten asiat oikeasti ovat menneet.

Lisäksi ihmisillä on eroja älykkyydessä ja hahmotuskyvyssä. Osa ei kehity ammattityössä näkemään kuin sen oman osuutensa, joillekin suurempien kokonaisuuksien käsittäminen on luontevaa.

Ainakin nämä asiat vaikuttavat:

- ikä. Kovin nuorena on vaikea nähdä kokonaisuuksia, ajattelutapa on luonnostaan usein mustavalkoinen

- tiedon saaminen. Jos perustaa olettamuksensa väärälle tiedolle, jota todellisuus ei tue, on aina vähän hukassa

- elämänkokemus. Mitä enemmän elämänkokemusta, sen helpompi on ymmärtää asioiden syy-seuraussuhteet ja ennakoida tulevaa

- kiinnostuksen kohteet; on ihmisiä, jotka ovat erittäin motivoituneita oppimaan joltain tietyltä alueelta ja ymmärtävät esimerkiksi mekaniikkaa aivan vaistonvaraisesti. He hahmottavat erinomaisesti esimerkiksi teknisiä kokonaisuuksia, mut koska heitä ei kiinnosta pätkän vertaa joku muu asia, he eivät edes yritä muodostaa siitä kokonaiskuvaa

- ympäristön keskustelukulttuuri. Koulussa voi pärjätä varsin hyvin kikkailemassa kokeissa pirstaletiedolla, jonka voi unohtaa heti kokeen jälkeen. Jos ympäristö ei kannusta keskustelemaan ja tarjoa mahdollisuutta sijoittaa teoriatietoa käytäntöön, jää suuri osa tiedosta hyödyntämättä.

- ajatusvääristymät. Ihmisellä voi olla aivan perustavalla tavalla vääristynyt käsitys itsestään (ja muista). Jos ihminen esimerkiksi liioittelee jatkuvasti omaa osuuttaan asioihin vaikuttamisessa, hän ei koskaan ymmärrä asioiden laajempaa kokonaisuutta. Ihminen voi esimerkiksi olla sitä mieltä, että hän on huono ja pilaa aina kaiken. Silloin hän syyttää itseään niistäkin asioista, joihin oma osuus on ollut pieni tai olematon, eikä näe miten asiat oikeasti ovat menneet.

Ja suoraan sanottuna säälin. Koen itseni tässä suhteessa onnekkaaksi, vaikka esim. terveys ei ole parhaasta mahdollisesta päästä. Jos pitäisi valita älyn ja terveyden välillä, äly voittaisi.