Montako VUOTTA olet ollut/olit KOTIÄITINÄ?

t. viiden lapsen äiti

6v. kotona. Eipä ollut töitä, aloin perhepäivähoitajaksi ja töitä on riittänyt ja oikein tyytyväisiä lapsia ja heidän vanhempia :). Ehkä tämä kotoa oleminen on vain minun juttu :D.

11 vuotta kotiäitinä. Opiskelin siinä samalla osa-aikaisesti. Työelämään paluu sujui hyvin. Olen lääkäri.

Meillä 4 omaa ja yksi sijoitettu lapsi. En ole näillä näkymin palailemassa "oikeaan" työhön.

menin naimisiin

opiskelin ammatin

toivoimme lasta

saimme lapsen

parin vuoden päästä saimme 2. lapsen

pari vuoden päästä saimme 3. lapsen

enempää lapsia ei ole toivomuslistalla

olen ollut nyt 7 vuotta kotona

aikaisintaan 4 vuoden päästä etsin töitä

silloin nuorin on 4 vuotta

olen ollut sitten 11 vuotta kotiäitinä

Hyvin on sujunut töihin paluu.

viimeisten hoitovapaiden jälkeen. Olen ollut kotona, kunnes esikoinen täytti 4v ja silloinen nuorimmainen 3v, palasin silloin töihin kaupanmyyjäksi ja se sujui periaatteessa ihan ok. Oli siis työpaikka johon palata tuolloin.

5 kuukauden jälkeen irtisanouduin ja jäin kotiin perhetilanteen takia (esikoinen on vaikeavammainen).

Seuraavaksi jäin äitiyslomalle ja hoitovapaalle esikoisen ollessa 6v vuonna 1995 ja neljäs lapsemme syntyi 1998. 2005 syksyllä lähdin opiskelemaan, valmistuin 2007 keväällä.

Olen ollut kotiäitinä viimeiset liki 5 vuotta taas. Yksi lapsistamme sairastui vakavaan masennukseen 2007 loppukesästä.

Elämä ei mene aina niinku suunnitellaan, itse haaveilen vielä jonkunlaisesta työurasta tässä. Pientä yritystoimintaa koitan pyörittää nyt kotoa käsin.



Moni tuttavani on päässyt ihan hyvin takaisin työelämään lastenhoitovapaiden jälkeen. Toki vaikuttaa minkä alan koulutus on takana tai onko jopa vakituinen työpaikka ollut odottamassa

jäin äitiyslomalle 5,5 vuotta sitten ja nyt kolmas vielä tulossa. eiköhän tule tuo 8 vuotta täyteen. joskin olen nyt esim. vuoden käynyt osa-aikatöissä. lapset ei kuitenkaan hoidossa ja opintoja teen yhä samalla pikkuhiljaa. vähän hirvittää joo onko töihin menoa enää

sitten jäin vielä myöhemmin 2v ajaksi ja samalla vaihdoin työpaikkaa. Hyvin otettiin uuteen työhön vastaan ja sanottiin että on valtti kun olen lapset jo tehnyt ja valmis työelämään :D

Ehdin ennen esikoista olla puolivuotta valmistumisen jälkeen töissä. Esikoisen jälkeen en käynyt töissä ennen toisen syntymistä. Ehdin olla esikoisen ja toisen lapsemme kanssa kotona melkein 4 vuotta. Sitten lähdin tekemään sijaisuutta, joka poiki vakituisen työpaikan. Kolmas lapsemme syntyi ja hänen kanssaan olin kotona 2,5 vuotta. Töihinpaluu on sujunut kohdallani ongelmitta.

sekä sen perään n 2 kuutautta lomalla ja saldovapaalla. Eli yhtensä n vuoden. Tiedä mikä tuosta sitten lasketaan kotiäitiydeksi.

Tuona aikana syntyivät kaksi lastani (pienellä ikäerolla). Hoitoon menivät 3,5- ja 2-vuotiaina, yhtä aikaa.

2 lapsen kanssa.



Työelämään palaaminen oli mutkikasta.

Monta vuotta piti tehdä pätkätöitä ennen vakituisemman työsuhteen saamista.

Samalle firmalle tein 4 vuoden aikana ainakin 10 määräaikaista sopimusta. Yksi työttömyysjakso oli välissä, mutta muuten työsuhde jatkui katkemattomana.

En päässyt enää oman alani (it-ala) töihin vaikka kovin yritin hakea. Vaihdoin sitten ammattia kokonaan paljon pienempipalkkaiseen käsityöammattiin. Harmittaa kyllä etten päässyt enää työhön josta tykkäsin kotiäiteilyn takia.

kolmen lapsen kanssa. Ensin 3½ vuotta kahden kanssa putkeen ja kolmannen aikaan vähän alle 1½ vuotta.



Työpaikan saaminen 3½ vuoden jälkeen oli hankalaa vaikka mulla oli tutkinto ja vuosien työkokemus. On silti vaikea sanoa johtuiko ongelma vapaista vai siitä, että muutimme toiselle paikkakunnalle jäädessäni esikoisen kanssa äitiyslomalle.Hain aktiivisesti töitä n. 6 kk, mutta sitten tärppäsi kerralla kahteen paikkaan ja pääsin valitsemaan.



Kolmanne kanssa olin kotona "vain" 1½ vuotta joka kaduttaa ja harmittaa koska tein sen työyhteisön hiljaisesta painostuksesta - jo ennen äitiyslomalle paluuta alettiin udella huolestuneena koska oikein aion palata ja dramatisoitiin sitä kuinka hankalaa kaikki onkaan kun olen pois. JOs olisin ollut fiksumpi, olisin ollut kotona ainakin vuoden pidempään! Ongelma oli kyllä sekin, että pestini oli aluksi 3 v määräaikainen joka kyllä vakinaistettiin sitten pian töihinpaluuni jälkeen. En tiedä olisiko noin käynyt jos olisin ollut kotona yli määräaikaisuuden päättymisen.

esikoisen kanssa 3 vuotta, sitten olin vähän aikaa työttömänä ja lähdin opiskelemaan.



Pitkällä ikäerolla syntyi toinen (välissä ero ja uusi mies astui kuvioihin).

Tokalla ja kolmannella lapsellani on ikäeroa vain 1 v 7 kk, joten hoidin näitä kahta niin pitkään, että kolmas muksu oli 3 v, ja keskimmäinen 4,5 v.



Paluu takaisin työelämään, huonolla menestyksellä.

Lapset sairastelivat paljon, enkä ollut itse motivoitunut töihin.

Tilannetta ei auttanut se, että työnantaja tykkäsi kyttyrää mun 4,5 v perhevapailleni, ja väkisin alkoivat osa-aikaistamaan mua.

Käytiin vääntöä aiheesta, ja lopputulemana olin työtön.

Ei haitannut mua, sillä viihdyin kotona lasten kanssa ;)



Sitten perheeseemme syntyi kauan kaivattu neljäs lapsukainen. Olen yhä kotona, vaikka kuopus on 3,5 v.

Haluaisin olla pitkään kotona, kunnes kuopus menee eskariin.



t. neljän äiti

Töitä löytyi heti vaikka työpaikkaa ei ollut odottamassa.

Oikeastaan lähdin kokeilemaan uutta alaa ennen kyseiselle alalle kouluttautumista. Mutta työpaikka oli niin mielenkiintoinen että sille tielle jäin 3.5-vuodeksi. Nyt olen kotona kuukauden ikäisen vauvan kanssa. En yhtään tiedä kauanko olen kotona nyt.

en ole vielä menossa töihin, et ei tietoo siitä puolesta.

ei ole työtä odottamassa. Hyvät papaerit ja hyvä cv on. Työkokemusta omaltakin alalta yli 10 v.



Nihkeä vastaanotto. Pääsen kyllä haastatteluihin, mutta olen aina se toiseksi paras. En usko, että mun kotonaolo niinkään vaikuttaa päätöksiin (olen tehnyt osa-aikatöitä myös kotona), vaan se tosiasia, että mun lapset on 1- ja 2-vuotiaat.



Uskon, että kun lapset kasvaa, mahdollisuudet kasvaa myös. Olen saanut kyllä free-tyyppistä työtä, jota voin tehdä kotona. Haluaisin kyllä kotoakin pois. Ja yhdelle työtarjoukselle sanoin kiitos ei.



Noita free-hommia saa samaan tapaan kuin ennenkin.

Kuopus on ekalla, enkä ainakaan vielä ensi vuonna ole hakeutumassa tästä tilasta pois.

Olemme muuttaneet tänne nelisen vuotta sitten, eli työpaikkaa ei ole odottamassa. Tällä paikkakunnalla minulle ei ole oman alani töitä, enkä oikein edes tiedä, mitä tehdä kun lapset tuosta vielä kasvavat.



Kaipa sekin vielä selviää...