Abortin tehneet, miten voitte elää itsenne kanssa?
Kommentit (14)
en ees haluu tietää mitä elämä ois nyt jos sillon oisin päättänyt toisin...
minkälainen lapsesta olisi tullut, minkäikäinen hän nyt olisi jne?
-Eiköhän jokainen itsensä kanssa pysty elämään, ihmissuhteissa, yhteiskunnassa ja maailmassa voi joskus sitten olla vaikeampaa...
Minä en hyväksi aborttia, en kuitenkaan tuomitse heitä jotka sen ovat tehneet.
Tulin itse hyvin nuorena vahingossa raskaaksi, elämäntilaanteeni oli kaikkea muuta kuin sopiva ryhtymään äidiksi vauvalle.
En kuitenkaan edes harkinnut aborttia, nyt lapseni on ihana ekaluokkalainen. Välillä mietin että mitä jos olisinkin tehnyt toisenlaisen ratkaisun. Uskon että kaikilla meillä on täällä tarkoituksensa, myös heillä joiden ei anneta tänne syntyä.
Vaihtoehtoja abortille on, toivoisin että kaikki sitä harkitsevat muistaisivat myös sen!
Tietysti joskus tulee mieleen että lapsi olisi jo niin ja niin vanha ym. Tiedän kuitenkin tehneeni oikean ratkaisun.
En kadu päätöstäni, päinvastoin. Eletty elämäni on osoittanut että oli ainoa viisas ratkaisu tuolloisessa elämäntilanteessa ja parisuhteessa (joka oli pelkkää harhaa, myöhemmin selvisi että mies on naimisissa ja vaimo raskaana, oli " unohtanut" mainita asiasta minulle)
että mitäs jo olisikin ne lapset. Mulla on kaksi lasta ja ajattelen usein että voi kun mulla on aivan ihanat lapset. Ja siitä huolimatta, että toinen abortti oli nyk. mieheni kanssa, niin en ajattele koskaan, että " mitä jos" . Aika vaan ei ollut oikea ja sillä sipuli.
Sama mies edelleen ja muita lapsia jo nyt, mutta esikoisemme en antanut elää.
Olo on varmaan verrattavissa kehen tahansa ihmisen tappaneeseen. Murhan kanssa elää päivästä toiseen.
Ja ennen kuin abortin vastustajat intoilette, niin kaikesta huolimatta minä en vastusta sitä. Tilanteita on niin monia. Minä tulin raskaaksi rakastamani miehen kanssa. Tein abortin vaikka psyyke ei sitä kestänyt. Minulle se oli väärä ratkaisu ja tuomio teosta kestää niin kauan kuin elän.
ekalla kerralla otin katumuspillerit kaikkien ohjeitten mukaan, eivät toimineet.
Tokalla kerran, myönnän, olin tyhmä ja luotettiin varmoihin päiviin heti menkkojen jälkeen. Enpä vaan uskonut, että voisin paukahtaa paksuksi, mutta niin vaan kävi
En ole mikään mammatyyppi, ei tunnu mitenkään pahalta, että on ollut abortti. En oikein ymmärrä kysymystä, " miten voitte elää" asian kanssa. En vaan tunne mitään huonoa omaatuntoa, näin se vain on. Nyyhkytelkää te AV-mammat minunkin puolesta.
t. putain
koska jokainen vastaa omista tekemisistään
Vierailija:
En ole mikään mammatyyppi, ei tunnu mitenkään pahalta, että on ollut abortti. En oikein ymmärrä kysymystä, " miten voitte elää" asian kanssa. En vaan tunne mitään huonoa omaatuntoa, näin se vain on. Nyyhkytelkää te AV-mammat minunkin puolesta.t. putain
En ajattele asiaa juuri koskaan. Oikea ratkaisu oli. Olin 21-vuotias ja vailla vakituista kumppania. Tapahtumasta aikaa jo 7 vuotta.