Mitä mieltä? Luin ekan Harry Potterin juuri 6 vuotta täyttäneelle

eikö tuo nyt jotain kerro..jätät jotai kohtia lukematta? mitä järkiä sitä kirjaa on sitte lukia?

eikö tuo nyt jotain kerro..jätät jotai kohtia lukematta? mitä järkiä sitä kirjaa on sitte lukia?

Nehän on hurjan hauskoja, se maailma on tosi valloittava. Jätin ne vanhempien tappamiskohdat lukematta, koska ne tuntui jotenkin liian raadollisilta. Niin, mitä mieltä sinä olet, onko Harry Potter ja viisasten kivi sopiva kirja 6-vuotiaalle?

ja joo, vanhempien kanssa on katsottu leffaakin jo tuossa iässä vähän muistaakseni. Mut kirja on ihan eri asia, kuin elokuva.

Tarkkaan en kyl tiedä, kun loppuun asti ei ole tainnut meillä kertaakaan ketään kiinnostaa.

mutta loppua kohti tarina synkkenee todella. Minusta olisi ollut kurjaa lapsena kuulla ekat kirjat ja jäädä vuosiksi odottamaan loppua.



Minun lapseni saa lukea Potterit kun osaa ja jaksaa. Silloin alkaa ikääkin olla tarpeeksi.



Oisit lukenut mielummin vaikka Belgarionin taruja.

Ja jos nyt saisin omalta kohdaltani valita uudestaan, en lukisi itsekaan itselleni yhtaan ainoata Potteria.

Ihan siksi, että tarina muuttuu aika nopeasti hurjemmaksi, ja ei ole kiva jäädä useammaksi vuodeksi odottelemaan jatkoa. En myöskään halua raiskata teosta sillä, että hyppelen kohtien yli. Joko luetaan kokonaan tai ei ollenkaan. Kirjat eivät lukemalla lopu, eli luettavaa löytyy ilman Pottereitakin.

Siinä susi syö, lapset on orpoja ja nähdään nälkää.

Siinä susi syö, lapset on orpoja ja nähdään nälkää.

niin tästä on ihan turha lähteä keskustelemaan.

Jotkut eivät tuon ikäisinä jaksa edes kuunnella Potteria ja toisille se taas on hurjan kiinnostava.



Itse olen lukenut lapsilleni Pottereita jo tuossa iässä enkä näe asiassa mitään tuomittavaa. Kirjojen arvomaailma on mielestäni kohdillaan. Hyvä vastaan paha -asetelma on tuttua kauraa lapsille jo muistakin, pienempien lasten saduista. Ja verrataanpa nyt vaikka Grimmin satuihin... on niidenkin maailma välillä synkkä ja hurja.

mielikuvitustaan, eli lapsi kuvittelee sadun hirviöt sellaisiksi, jotka pystyy itse käsittelemään. Toki ne saattavat siltikin pelottaa.



Mun puolesta Potteria voi lukea jos siltä äidistä tuntuu, itse taidan jättää ne lapsen itse luettavaksi sitten kun osaa ja kiinnostuu.

Jätin käytännössä lukematta tämän kohdan: (Voldemort puhuu) "Minä tapoin sinun isäsi ensin ja hän taisteli urheasti... mutta sinun äitisi ei olisi tarvinnut kuolla..." ja jostain toisesta kohtaa jätin jonkun sanan väliin. En siis ihan kirjan raiskaamisesta puhuisi.



Harryn vanhempien kuolemahan käy kirjassa muutenkin selväksi. Juuri tuossa kohtaa minusta alkoi tuntua, että asiaa oli kerrottu jo niin moneen kertaan, että menee liian pitkälle.



Kirjasta irroitettuna tuo lause ei paljon miltään kuulosta :)

Kaksi viimeistä luki ekalla luokalla pitkän kinuamisen jälkeen... On aina lukenut paljon (nyt kolmannella)

Poika luki 3 ensimmäistä itse ekaluokalla pulpettikirjoina ja vasta keväällä sain tietää. Opettajan mielestä oli siis ollut ok.

Oma kuusivuotiaani ei olisi malttanut kuunnella tuota varmaankaan. Luin hänelle Pekka Töpöäntää, Onnelia ja Annelia ja Kirsi Kunnaksen runoja.



Mutta jos lapsi jaksaa kuunnella noin pitkää tarinaa, niin mikä ettei. Joku latinisti oli lukenut pikkulapselleen Vergiliuksen runoja, ja hyvin oli mennyt, vaikkei lapsi kai ymmärtänyt niistä mitään. Runot olivat kuitenkin tulleet tutuiksi niin, että lapsi tunnisti ne myöhemmin.

Meilläpäin eräs eskariryhmä oli lukenut Potterin: soveltaen ja hypellen tosin. Ottivat ihan eskarivuoden teemaksikin Potterit, lapset jaettiin tupiin (tosin tästä tehtiin positiivinen juttu eikä luihuisetkaan olleet pahiksia). Sitten oli kaikenmaailman kilpailuita, askarteluita teeman ympärillä pitkin vuotta.



Itse en vielä tiedä, oma lapsi täytti juuri kuusi ja taidan vielä odotella vuoden tai pari ennenkuin uskallan lukea. Myös siksi, että vuotta nuorempi siskonsakin olisi kuuntelemassa enkä hänelle ihan vielä halua liikaa jännitystä antaa (nimimerkillä ei siitä ole kuin reilu vuosi kun vielä pelkäsi puff lohikäärmeen sanoja "sumu hirmuinen").

Enkä vanhemmallekaan lapselle.