Käytätkö/tunnetko ketään joka käyttää mielialalääkkeitä/unilääkkeitä?
Mistä kyseinen henkilö on ne saanut? Mikä lääkäri ne kirjoitti?
Ihan järkyttävää kuinka helposti ihmiselle laitetaan resepti koukuttaviin psyykelääkkeisiin tai unilääkkeisiin. Nehän on monesti koko loppuelämäksi koukuttavia.
Itse tunnen muutamia jotka ovat terveysaseman omalääkärin reseptillä vuosikausia syöneet näitä lääkkeitä. Jos vaikutusteho heikkenee, määrää terv.as. mamu lekuri mitään kyselemättä lisää ja vahvempia.
Onhanse kunnalle halvempaa antaa reseptit käteen ku kierrätää potilaat psykologien, psykiatrien, terapioiden ym. hoitomuotojen kautta. Mutta erittäin kyseenalaista touhua.
Kommentit (15)
psykiatrian polilla hakemassa (uusituttamassa) reseptin.
uni-ja psyykelääkkeitten käyttäjää.
Reseptin saa helposti tk-lääkäriltä ilman kummempia selityksiä. Aika moni valittaa masennusta ja saa hoidoksi mielialalääkkeitä. Hoitosuhdetta vaikkapa mt-polille ei kaikille edes ehdoteta, vaan oletetaan, että pillerit korjaavat tilanteen.
Unilääkereseptinkin saa, kun kertoo, ettei pysty nukkumaan.
Tällaista on hoito monen kohdalla, valitettavasti.
mielialalääkettä synnytyksen jälkeiseen masennukseen. Mutta ei sitä lääkitystä kovinkaan helpolla aloitettu, ei todellakaan. Ja lääkityksen purkua yritettiin kerran jo, mutta masennus uusi. Ensi keväänä yritetään uudelleen. Todellakin tarkoitus on päästä lääkkeistä eroon, mutta vaatii myös ruokailutottumusten uusimista ja muutenkin aktiivista oman olon tarkkailua. Stressaavat ja ahdistusta lisäävät tekijät on hyvä oppia tunnistamaan ja tarpeenmukaan välttämään niitä.
SSRI-lääkkeen. Se tasaa mieltä ja antaa voimaa pitää itsensä koossa. En ole kovin lääkemyönteinen, mutta olo on lääkkeellä parempi kuin ilman lääkettä. Jossain vaiheessa lääkitystä puretaan. Koska en ole masentunut ei varsinaista terapiaa tarvita. Uniongelmiin sain kokeilla toisenlaista psyykenlääkettä (ei aiheuta riippuvuutta), mutta se ei auttanut.
Ihan vaan terveyskeskuksesta lääkäriltä. Ei kunnalla millään riitä terapiaa lähes joka toiselle kuntalaiselle. Unilääkkeet on nykyään todella yleisesti käytettyjä ja mielialalääkkeet samoin ja niitähän käytetään ristiinkin ja rinnakkain.
toinen on saanut reseptinsä jouduttuaan 1970-luvulla pitkähköksi aikaa psykiatriseen sairaalaan masennuksen takia. Hän ei ole koskaan päässyt niistä eroon - yrittänyt kyllä, mutta masennus ja paniikkioireet tulevat aina takaisin jos hän yrittää. Ne määräsi siellä sairaalassa ihan psykiatri ja koska historia on tuo niin ei häntä sen jälkeenkään mikään arvauskeskuslääkäri hoitanut ole. Terapioita ja sen sellaisia on ollut moneen otteeseen. Ne saavat hänet juuri ja juuri siihen kuntoon, että pystyy kaverin kanssa käymään isommassa kaupassa - onneksi sentään kotikylän pikkukaupassa pystyy yksinkin.
Toinen on saanut ne ihan työterveyslääkäriltä, ja sitten lisää joko samalta tai toiselta lääkäriltä. On hänkin pari kertaa ollut pari vuotta ilman, mutta aina ne oireet vaan palaa takaisin.
tk-lääkäri tyrkytti niitä heti kun sain suuni auki ja aloin kertoa olevani masentunut ja ahdistunut. ensin olin hyvin vastahankaan kun en halunnut mitään koukuttavia lääkkeitä, ja pääsin sitten psykologin juttusille säännöllisesti. lääkityksen kyllä sitten kuitenkin aloitin, mutta olin aika ihmeissäni itsekin miten herkästi noita reseptejä kirjoitellaan. en jäänyt onneksi koukkuun, lääkityksellä taisin olla n. vuoden ja nyt jo pari vuotta ilman.
Mielialalääkkeet määräsi minulle aikoinaan psykiatrian poliklinikan lääkäri. Lääkitys kesti n. vuoden. Nyt jo 7 vuotta ilman.
Nukahtamislääkkeet määräsi neuvolan lääkäri, kun en kuopuksen odotusaikana saanut unta. Lääkäri kirjoitti 30kpl purkin. Lääkkeitä on vielä n.20kpl jäljellä. Kuopuksen syntymästä on 3 vuotta.
En siis ole onneksi jäänyt koukkuun, mutta tiedän sellaisia joille niin on käynyt.
tunnen, esim itseni. Yksityiseltä lääkäriltä sain paniikkihäiriöön. Sinä et taida paljon tietää noista lääkkeistä. Mielialalääkkeet eivät aiheuta riippuvuutta. Ei jaksaisi tällaista hölmöä tietämättömyyttä ja toisaalta kaikkitietäväisyyttä.
Ovat perheistä, joissa on lapsia. Siinä vaiheessa, kun apua haetaan, on sitä luultavasti usein saatava heti eikä kuukausien päästä. Psyykkisestäkin kivusta halutaan eroon nopeasti, että voi taas ajatella järjellä. Mikä sitten onkaan paras ja nopein keino, kuka tietää?
Mulla todettiin joku vuosi sitten vaikea masennus. Ihan kunnonlla kartoittivat tilanteen ja suositeltiin lääkkeitä. Söin alkuun unilääkkeitäkin, mutta lääkärin ohjauksella sitten lopetin ne, kun jonkun viikon jälkeen todettiin, että voisin kokeilla nukkumaanmenoa ilman niitä.
Olen todella kiitollinen saamastani avusta.
Pitkäänhän siinä meni ennenkuin jaloilleni pääsin mutta pääsin kuitenkin. :)
Miksi yhä masentunut joutuu selittelemään lääkitystään, kun diabeetikon insuliinia kukaan ei kyseenalaista? Hoitamaton masennus on tappava tauti!
Mielenterveyden ongelmia pitää hoitaa aivan yhtä tehokkaasti kuin mitä tahansa sairautta. Onneksi on lääkkeet. Monen elämä on pelastunut.
Tunnen, lapseni kummin. Ihan lääkäriltä resepti, käy myös psykologilla.
herättävät monenlaisia mielipiteitä. Itse söin niitä vuosikausia enkä huomannut niiden juurikaan auttaneen. Osaa ne auttavat, osaa eivät. Vaikutus on todellista tai sitten pelkkää placeboa. Se on jokaisen oma asia syökö lääkkeitä vai ei.