Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kuka lähte mukaan maitosotaan?

Vierailija
23.03.2011 |

http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/03/22/nyt-alkoi-maitosota/20113…



Vieläkö löytyy ihmisiä jotka antavat teollisuuden kusettaa itseään?

Oletteko laktoosi-intolerantikot edes kokeilleet maitotuotteita ja muita elintarvikkeita niiden luonnollisemmassa muodossaan?

Euroopassa ollessamme koko perheemme pystyi käyttämään maitotuotteita ilma kivuliaita oireita, mutta kotimaahan palattuamme jouduimme taas luomua tai tilamaitoa käyttämään.

Kommentit (41)

Vierailija
1/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

laktoosi-intolerantikkojen keskuudessa että luomumaito käy.



EN lukenut linkkiä.

Vierailija
2/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta en jaksa paneutua maitoon sen enempää. Ostan sitä mitä tarjolla on ja juon sen minkä pystyn. Hyla-maito ei nykyisin enää sovi mulle juuri lainkaan mutta piimäänkään en ole vielä oppinut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jep, ihan tunnettua meidän laktoosi-intolerantikkojen keskuudessa että luomumaito käy.

Ja sanotaanhan sitä myös, että maailmanlaajuisesti laktoosi-intoleranssi on yleisempää kuin se, että laktoosia sietää.

Vierailija
4/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

etten ole ihan hirveästi perehtynyt tähän asiaan. Aika hämmentävää suoraan sanoen...

Vierailija
5/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miteippä mitä vaivoja oli ennen vanhaan ihmisillä kun kaikki ruoka tuli omasta talosta, viljat omasta pellosta, kananmunat, maito, liha, leipä ihan kaikki tehtiin itse, ei ollut vatsavaivoja ei.



Että sanoisin että melkoisen vanha juttu tuo.



Vierailija
6/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miteippä mitä vaivoja oli ennen vanhaan ihmisillä kun kaikki ruoka tuli omasta talosta, viljat omasta pellosta, kananmunat, maito, liha, leipä ihan kaikki tehtiin itse, ei ollut vatsavaivoja ei.

Että sanoisin että melkoisen vanha juttu tuo.


väitettä. Siis en sano, että käsitellyt elintarvikkeet olisi hyväksi, mutta en usko myöskään, ettei vaivoja ollut. Allergioista ja intoleransseista ei ennen tiedetty niin paljon kuin nykyään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Euroopassa ollessamme koko perheemme pystyi käyttämään maitotuotteita ilma kivuliaita oireita, mutta kotimaahan palattuamme jouduimme taas luomua tai tilamaitoa käyttämään.

Samalla lailla tai vielä enemmän sitä kaupan maitoa "Euroopassa" on käsitelty kuin täälläkin. Säädökset on samat, paitsi Euroopassa sit vielä nämä uht-maidot on suositumpia (ja jos ei satu lamppu syttymään niin niitä on käsitelty vielä tavallista töllkkimaitoa paaaaljon enemmän, esim laktoosi on poistettu).

Vierailija
8/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

oikeastaan onkaan. Kuitenkin olemme jo pari vuotta juoneet luomumaitoa.

Käyn Maatilatorilla noin kerran viikossa hakemassa aivan ihanaa luomuleipää, sokeroimatonta mysliä yms. Ensi kerralla ostan myös kyyttölehmien maitoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...

Vierailija
10/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...

valmistus on siirtynyt kauemmas alkuperäisestä juuri sen takia, että säilyvyys on nykyään niin tärkeää. KErralla pitää saada kaupasta viikon ruokaostokset. Myönnän syyllistyväni samaan, koska asumme 10 km päässä keskustasta, ja matka kuljetaan enimmäkseen autolla. Tosin me ostetaan ylipäätään aika vähän semmoisia elintarvikkeita, jotka pilaantuisi luonnollisestikaan äkkiä. Olen silti ajatellut, että pitäis varmaan opetella leipomaan leipää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...

Jotta kuluttajille voidaan kaupassa myydä pakattua maitoa turvallisesti, se toki vaatii pastöroinnin koska se tappaa bakteerit, mutta homogenointia ei tarvita, se on vaan tuotteen esteettisyyden takia tehty prosessi.

Suuri merkitys on sillä mitä lehmä syö!

Lehmä on märehtijä ja tarvitsee viljaa, ei teurasjätteitä.

Vierailija
12/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja meilla lapset juovat luomumaitoa. itse kaytan laktoositonta maitoa, koska se luomumaito ei sovi minulle. ne l-intolerantikot, keille se luomumaito kay eivat ole laktoosi-intolerantikoita. tai ainakaan niin pahasti kuin jotkut toiset. niille ei vaan kasitelty maito sovi. sita olen kylla pohtinut, etta kestaisinko kasittelematonta maitoa, koska siina on lakt.entsyymia luonnostaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olen perehtynyt tilamaitoa koskeviin tutkimusraportteihin ja viesti on aika selvä. Tilamaito (homogenoimaton ja pastöroimaton) on ylivertainen tuote verrattuna meijerin tuotantoprosessit läpikäyneeseen (homogenointi ja pastörisointi) maitotuotteeseen. Tilamaitoa voi mitä lämpimämmin suositella, mutta siihen liittyy terveysriskejä mm. sairauksia aiheuttavien bakteerien muodossa. Muidenkin epävarmuustekijöiden takia tilamaito ei tule ruokamarkettien valikoimiin. Ennakkoluulottomimmat terveysintoilijat voivat solmia ystävyyssuhteita maatiloille ja hakea sieltä sitä terveysjuomaansa.



Luin jostain myös tutkimuksen, kuinka monta lasta sairastuisi jos niille juotettaisiin tilamaitoa, mutta en löytänyt sitä.

Vierailija
14/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

ainakin nykyaikaiset lypsyrobotit pystyvät aika tarkkaan analysoimaan, millaisia bakteereja maidossa on. Ainakin ne pystyvät tunnistamaan utaretulehduksen, miksei sitten muitakin "virheitä" maidossa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on myös vanha juttu meidän lakt-int keskuudessa et se olis lehmille syötetty AIV-rehu joka aiheuttaa monille ihmisille maitovaivoja. Monet pystyy käyttämään maitoa (esim ulkomailla), jotka on lypsetty lehmistä, jotka on ruokittu jollain muulla kuin AIV-rehulla.



Ja en edelleenkään ole lukenut linkkiä.

Vierailija
16/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

että miten se nyt vasta saa haloota aikaiseksi



Joskus 10 vuotta sitten ihmettilin laktoosivaivojani, joita ei ulkomailla ollenkaan ole... Maidon homogenointi on se juju (ja sillä prosessilla ei ole mitään muuta virkaa, kuin että maito näyttää paremmalta kun rasva on pilkottu niin pieneksi ettei lillu pinnalla yhtään). Katsokaa tuonne:



http://www.maitotauti.com/

Vierailija
17/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset


Meijeriteollisuus pilkkoo maidon rasvapalloset pieniksi, jotta ne sekoittuisivat, eikä rasva nousisi pinnalle. Homogenoinniksi kutsuttua mekaanista käsittelyä on epäilty osasyylliseksi laktoosille herkkien vatsavaivoihin, mutta International Dairy Journalin julkaisema suomalaistutkimus tyrmää väitteet.



Kolmeen ryhmään jaetut koehenkilöt hörppivät joko homogenoitua maitoa, homogenoimatonta maitoa tai kontrollijuomaa kolmen päivän jaksoissa. Viikon tauon jälkeen vaihdettiin vuoroja niin, että kaikki nauttivat jokaista koejuomaa yhden jakson ajan. Koehenkilöt pitivät myös kirjaa oireistaan. Maitojen välillä ei havaittu selviä eroja. Tutkijoiden mukaan on epätodennäköistä, että maidon rasvapallosten pilkkominen herkistäisi vatsavaivoille.



Laktoosi-intolerenssi eli maitosokerin imeytymishäiriö syntyy, jos ohutsuolessa on liian vähän maitosokeria pilkkovaa entsyymiä. Imeytymishäiriöstä ja vatsavaivoista kärsii joka viides suomalainen. Homogenointi ei muuta laktoosin rakennetta. Suomessa vain luomumaitoa ei homogenoida.

Vierailija
18/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ärsyttää kun hyvinvointimaassa tehdään ruoasta tällainen haloo kun kansa on terveempää ja elää pitempään kuin koskaan. Suunnataan energia siihen sotaan, että saatas edes puhdasta vettä kehitysmaiden ihmisille. Ja tuo rislakkihan saa ilmaista mainosta tuossa maidolleen. Kyllä tässä kaikilla on oma lehmä ojassa.

Vierailija
19/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

* EHEC on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita viime vuosina eri puolilla maailmaa (esim. USA, Japani, Kanada). Raportoiduissa ihmisten sairastumistapauksissa on taudinlähteeksi useimmiten todettu ulosteen saastuttama, riittämättömästi kypsennetty naudanliha tai pastöroimaton maito. Muita tartunnanlähteitä ovat olleet mm. salamimakkara, karjalannan saastuttama salaatti, vesi ja jopa omenasiideri.

* Tutkimuksissa (USA, Kanada, Hollanti, Saksa ja Tanska) EHEC on löydetty 1-24 %:ssa tutkituista terveiden nautojen ulostenäytteistä.

Myös terveen naudan nielurisoista on tutkimuksissa eristetty EHEC, mikä on tärkeää ottaa huomioon teurastushygienian varmistamiseksi.

* Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA kartoitti vuonna 1997 EHEC-bakteerin esiintymistä suomalaisissa naudoissa satunnaisotantana teurastamoilla otettujen ulostenäytteiden perusteella. EHEC –bakteeria todettiin tällöin 1,5 %:ssa ulostenäytteistä. Naudalla se saattaa esiintyä normaalien suolistobakteerien joukossa aiheuttamatta kuitenkaan eläimen sairastumista.





Osa tartunnoista on saatu ulkomailla. Pienten lasten kohdalla on esiintynyt myös kuolemantapauksia.

Vierailija
20/41 |
23.03.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tutkimusnäyttöä pastöroimattoman maidon ruoansulatusta edistävistä vaikutuksista ei ole. Päinvastoin, pastöroimaton maito saattaa levittää ruonsulatuskanavan infektioita.



nimim. th

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yhdeksän