Kuka lähte mukaan maitosotaan?
http://www.taloussanomat.fi/myynti/2011/03/22/nyt-alkoi-maitosota/20113…
Vieläkö löytyy ihmisiä jotka antavat teollisuuden kusettaa itseään?
Oletteko laktoosi-intolerantikot edes kokeilleet maitotuotteita ja muita elintarvikkeita niiden luonnollisemmassa muodossaan?
Euroopassa ollessamme koko perheemme pystyi käyttämään maitotuotteita ilma kivuliaita oireita, mutta kotimaahan palattuamme jouduimme taas luomua tai tilamaitoa käyttämään.
Kommentit (41)
mutta en jaksa paneutua maitoon sen enempää. Ostan sitä mitä tarjolla on ja juon sen minkä pystyn. Hyla-maito ei nykyisin enää sovi mulle juuri lainkaan mutta piimäänkään en ole vielä oppinut.
Jep, ihan tunnettua meidän laktoosi-intolerantikkojen keskuudessa että luomumaito käy.
Ja sanotaanhan sitä myös, että maailmanlaajuisesti laktoosi-intoleranssi on yleisempää kuin se, että laktoosia sietää.
etten ole ihan hirveästi perehtynyt tähän asiaan. Aika hämmentävää suoraan sanoen...
Miteippä mitä vaivoja oli ennen vanhaan ihmisillä kun kaikki ruoka tuli omasta talosta, viljat omasta pellosta, kananmunat, maito, liha, leipä ihan kaikki tehtiin itse, ei ollut vatsavaivoja ei.
Että sanoisin että melkoisen vanha juttu tuo.
Miteippä mitä vaivoja oli ennen vanhaan ihmisillä kun kaikki ruoka tuli omasta talosta, viljat omasta pellosta, kananmunat, maito, liha, leipä ihan kaikki tehtiin itse, ei ollut vatsavaivoja ei.
Että sanoisin että melkoisen vanha juttu tuo.
väitettä. Siis en sano, että käsitellyt elintarvikkeet olisi hyväksi, mutta en usko myöskään, ettei vaivoja ollut. Allergioista ja intoleransseista ei ennen tiedetty niin paljon kuin nykyään.
Euroopassa ollessamme koko perheemme pystyi käyttämään maitotuotteita ilma kivuliaita oireita, mutta kotimaahan palattuamme jouduimme taas luomua tai tilamaitoa käyttämään.
Samalla lailla tai vielä enemmän sitä kaupan maitoa "Euroopassa" on käsitelty kuin täälläkin. Säädökset on samat, paitsi Euroopassa sit vielä nämä uht-maidot on suositumpia (ja jos ei satu lamppu syttymään niin niitä on käsitelty vielä tavallista töllkkimaitoa paaaaljon enemmän, esim laktoosi on poistettu).
oikeastaan onkaan. Kuitenkin olemme jo pari vuotta juoneet luomumaitoa.
Käyn Maatilatorilla noin kerran viikossa hakemassa aivan ihanaa luomuleipää, sokeroimatonta mysliä yms. Ensi kerralla ostan myös kyyttölehmien maitoa.
mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...
mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...
valmistus on siirtynyt kauemmas alkuperäisestä juuri sen takia, että säilyvyys on nykyään niin tärkeää. KErralla pitää saada kaupasta viikon ruokaostokset. Myönnän syyllistyväni samaan, koska asumme 10 km päässä keskustasta, ja matka kuljetaan enimmäkseen autolla. Tosin me ostetaan ylipäätään aika vähän semmoisia elintarvikkeita, jotka pilaantuisi luonnollisestikaan äkkiä. Olen silti ajatellut, että pitäis varmaan opetella leipomaan leipää.
mitenhän sen vastalypsetyn maidon saisi Prismoihin ja Cittareihin? Kun ajatellaan, että samaan aikaan samat kuluttajat syynäävät hyvin tarkkaan maitopurkin päiväyksen. Miten kukaan muka oikeasti uskaltaisi ostaa irtomaitoa? Kaikki eivät asu Rislakin omistaman kaupan vieressä...
Jotta kuluttajille voidaan kaupassa myydä pakattua maitoa turvallisesti, se toki vaatii pastöroinnin koska se tappaa bakteerit, mutta homogenointia ei tarvita, se on vaan tuotteen esteettisyyden takia tehty prosessi.
Suuri merkitys on sillä mitä lehmä syö!
Lehmä on märehtijä ja tarvitsee viljaa, ei teurasjätteitä.
ja meilla lapset juovat luomumaitoa. itse kaytan laktoositonta maitoa, koska se luomumaito ei sovi minulle. ne l-intolerantikot, keille se luomumaito kay eivat ole laktoosi-intolerantikoita. tai ainakaan niin pahasti kuin jotkut toiset. niille ei vaan kasitelty maito sovi. sita olen kylla pohtinut, etta kestaisinko kasittelematonta maitoa, koska siina on lakt.entsyymia luonnostaan.
Olen perehtynyt tilamaitoa koskeviin tutkimusraportteihin ja viesti on aika selvä. Tilamaito (homogenoimaton ja pastöroimaton) on ylivertainen tuote verrattuna meijerin tuotantoprosessit läpikäyneeseen (homogenointi ja pastörisointi) maitotuotteeseen. Tilamaitoa voi mitä lämpimämmin suositella, mutta siihen liittyy terveysriskejä mm. sairauksia aiheuttavien bakteerien muodossa. Muidenkin epävarmuustekijöiden takia tilamaito ei tule ruokamarkettien valikoimiin. Ennakkoluulottomimmat terveysintoilijat voivat solmia ystävyyssuhteita maatiloille ja hakea sieltä sitä terveysjuomaansa.
Luin jostain myös tutkimuksen, kuinka monta lasta sairastuisi jos niille juotettaisiin tilamaitoa, mutta en löytänyt sitä.
ainakin nykyaikaiset lypsyrobotit pystyvät aika tarkkaan analysoimaan, millaisia bakteereja maidossa on. Ainakin ne pystyvät tunnistamaan utaretulehduksen, miksei sitten muitakin "virheitä" maidossa.
Se on myös vanha juttu meidän lakt-int keskuudessa et se olis lehmille syötetty AIV-rehu joka aiheuttaa monille ihmisille maitovaivoja. Monet pystyy käyttämään maitoa (esim ulkomailla), jotka on lypsetty lehmistä, jotka on ruokittu jollain muulla kuin AIV-rehulla.
Ja en edelleenkään ole lukenut linkkiä.
että miten se nyt vasta saa haloota aikaiseksi
Joskus 10 vuotta sitten ihmettilin laktoosivaivojani, joita ei ulkomailla ollenkaan ole... Maidon homogenointi on se juju (ja sillä prosessilla ei ole mitään muuta virkaa, kuin että maito näyttää paremmalta kun rasva on pilkottu niin pieneksi ettei lillu pinnalla yhtään). Katsokaa tuonne:
http://www.maitotauti.com/
Meijeriteollisuus pilkkoo maidon rasvapalloset pieniksi, jotta ne sekoittuisivat, eikä rasva nousisi pinnalle. Homogenoinniksi kutsuttua mekaanista käsittelyä on epäilty osasyylliseksi laktoosille herkkien vatsavaivoihin, mutta International Dairy Journalin julkaisema suomalaistutkimus tyrmää väitteet.
Kolmeen ryhmään jaetut koehenkilöt hörppivät joko homogenoitua maitoa, homogenoimatonta maitoa tai kontrollijuomaa kolmen päivän jaksoissa. Viikon tauon jälkeen vaihdettiin vuoroja niin, että kaikki nauttivat jokaista koejuomaa yhden jakson ajan. Koehenkilöt pitivät myös kirjaa oireistaan. Maitojen välillä ei havaittu selviä eroja. Tutkijoiden mukaan on epätodennäköistä, että maidon rasvapallosten pilkkominen herkistäisi vatsavaivoille.
Laktoosi-intolerenssi eli maitosokerin imeytymishäiriö syntyy, jos ohutsuolessa on liian vähän maitosokeria pilkkovaa entsyymiä. Imeytymishäiriöstä ja vatsavaivoista kärsii joka viides suomalainen. Homogenointi ei muuta laktoosin rakennetta. Suomessa vain luomumaitoa ei homogenoida.
Ärsyttää kun hyvinvointimaassa tehdään ruoasta tällainen haloo kun kansa on terveempää ja elää pitempään kuin koskaan. Suunnataan energia siihen sotaan, että saatas edes puhdasta vettä kehitysmaiden ihmisille. Ja tuo rislakkihan saa ilmaista mainosta tuossa maidolleen. Kyllä tässä kaikilla on oma lehmä ojassa.
* EHEC on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita viime vuosina eri puolilla maailmaa (esim. USA, Japani, Kanada). Raportoiduissa ihmisten sairastumistapauksissa on taudinlähteeksi useimmiten todettu ulosteen saastuttama, riittämättömästi kypsennetty naudanliha tai pastöroimaton maito. Muita tartunnanlähteitä ovat olleet mm. salamimakkara, karjalannan saastuttama salaatti, vesi ja jopa omenasiideri.
* Tutkimuksissa (USA, Kanada, Hollanti, Saksa ja Tanska) EHEC on löydetty 1-24 %:ssa tutkituista terveiden nautojen ulostenäytteistä.
Myös terveen naudan nielurisoista on tutkimuksissa eristetty EHEC, mikä on tärkeää ottaa huomioon teurastushygienian varmistamiseksi.
* Eläinlääkintä- ja elintarviketutkimuslaitos EELA kartoitti vuonna 1997 EHEC-bakteerin esiintymistä suomalaisissa naudoissa satunnaisotantana teurastamoilla otettujen ulostenäytteiden perusteella. EHEC –bakteeria todettiin tällöin 1,5 %:ssa ulostenäytteistä. Naudalla se saattaa esiintyä normaalien suolistobakteerien joukossa aiheuttamatta kuitenkaan eläimen sairastumista.
Osa tartunnoista on saatu ulkomailla. Pienten lasten kohdalla on esiintynyt myös kuolemantapauksia.
Tutkimusnäyttöä pastöroimattoman maidon ruoansulatusta edistävistä vaikutuksista ei ole. Päinvastoin, pastöroimaton maito saattaa levittää ruonsulatuskanavan infektioita.
nimim. th
laktoosi-intolerantikkojen keskuudessa että luomumaito käy.
EN lukenut linkkiä.