Miten muut (usean lapsen) äidit ehtii kaiken?

t suurperheen äiti

sitä jaksaa, kun on perheensä siihen jamaan saattanut, myöhästä rykiä kun on paskat housussa

sitä jaksaa, kun on perheensä siihen jamaan saattanut, myöhästä rykiä kun on paskat housussa

t suurperheen äiti

Miten se rutiini antaa aikaa esim. tuolle ulkoilulle? Ei se rutiini vähennä muuta työmäärää. Kirjoitin 3 päivän ajan tunti tunnilta kaikki tekemäni asiat ylös, enkä löytänyt siitä yhtäkään "luppoväliä". Mitä nyt korkeintaan aamulehden selaan pikaisesti aamupalalla.

ap.

toki meillä myös herätään aikasin, mutta ollaan klo 10 viimeistään ulkona. Puistoillaan paljon ja suurin urakka on saada kaikki autoon. Itse ulkoilu on helppoa kun lapset leikkii ja juoksee ja minä saan heijata vaunuja (myös meidän vauva nukkuu huonosti). Ja kun ollaan ulkona, ei kotikaan tule enempää sotkuseksi :-)

kaksi vuotias osaa kerätä lelut koreihin ennenkuin imuroin. Pyykkiä pesen vasta, kun on ulkoiltu.

Siivoilunkin hoidan vasta päiväunien aikaan.



Priorisoin asiat niin ettei lasten ulkoilu tai leikkiaika kärsi siivoilusta.



Kyllä minä ehdin joka päivä. Imurointiin menee korkeintaan tunti ja lattioiden luuttuamiseen noin 15 min märällä.

Jokapäivä hoidan nuo asiat. Harjoittelua se vaati. Nyt olen nopeampi kuin kaksi vuotta sitten. Neljän lapsen kanssa on aika rankkaa välillä, aikatauluttaminen on ainoa keino saada kone pyörimään. Lounaan valmistan jo edellisenä iltana ja päivällisen pyöräytän samalla kun siivoilen. Lasten päiväunien aikaan.



T: 11cm mies

212 neliötä ja miehellä pölyallergia. Jos olis yhtään ylimääräistä rahaa, niin palkkaisin siivoojan heti.



ap.

Mutta en todellakaan selviäisi kovin ihanteellisesti, jos ikäerot eivät olisi isot. Sinun tilanteesi on vaikea, älä siis vaadi itseltäsi liikoja. Kun ilmat lämpenevät, ulkoilu helpottuua. kun lapset kasvavat, kaikki helpottuu. Ota nyt rennosti.

muutama konsti:



1) osa soitteluista miehen vastuulle, eikö hän voisi hoitaa koululaisen asiat?



2) aamupäivällä ulos vaikka mikä olisi, viihtyisikö vauva kantoliinassa? eikö nuku vaunuissa ollenkaan? Laita nelivuotiaat sitten aamusta heti keskenään pihalle, ja lounaan jälkeen uudestaan?



3) kaksosille videot päälle esim. 2 x viikossa kesken päivän, saat rauhassa hoitaa vauvaa tai askareita



4) onhan teillä 7 kg:n pyykkikone? helpottaa kummasti



5) kaksoset kerhoon/puistotädille pari kertaa viikkoon?



6) eskarilainen / koululainen kokopäivähoitoon tai iltapäiväkerhoon?



7) 7-vuotiaalle omat vastuut kotona. Meillä koululainen vastaa : omista tavaroistaan, huoneestaan. Vie roskat, hakee postit, tyhjentää pöydän ja kattaa pöydän (4-vuotiaatkin voisi kattaa pöydän ja auttaa tyhjentämisessä), pilkkoo salaattiainekset, pyyhkii pölyjä, puhdistaa kylppärin lavuaarin, lajittelee pyykkiä, vie kuivaa pyykkiä kaappiin.



8) kuvallinen päiväjärjestys motivoisi lapsia ja sinua, merkitse myös omat leikkihetket päiväjärjestykseen, niin lapset tietää että silloin sinä teet omia hommiasi ja he omiaan (vauvaa lukuunottamatta siis :) )

Meillä 4- ja 6-vuotiaat mm. kattavat pöytää, vievät astiat tiskikoneeseen. Likaiset vaatteensa vievät itse pyykkikoriin ja omat puhtaat vaatteet kaappiinsa.

mä pääsen ulos joka aamu 9 korvilla vaikka on 1v ja 2v lapset. Eli kaikki aamupesut, pukemiset, ruokailut täytyy auttaa. Ja meillä herätään 7-8 välillä. AP:llä on toki enemmän lapsia mutta kyllähän 4 ja 7 vanhat jo hoitaa aika itsenäisesti asioitaan. Mä en kyl ikinä aamusin tee kun pesut, aamupalat ja pukemiset ja sit heti ulos/kerhoon. Lounaaksi syödään eilispäivän jäämiä ja iltapäiväksi teen sit uuden ruuan.

että sovin jonkun kanssa treffit puistoon tiettyinä päivinä ja silloin jää kotihommat aamusta tekemättä. Mä kyllä kovasti yritän sellaista systeemiä, että illasta laitetaan kaikki paikat porukalla kuntoon (meillä myös neljä lasta, toki kaksi vanhinta on jo isoja), niin ei aamulla ole kauheeta raivaamista ja pääsee jonnekin. Pyykinpesukoneen lataan usein illasta, ulkoilun jälkeen sitten laitan sen päälle. Tai sitten ajastan, me ostettiin 8 kg:n rumpu ja on kyllä vähentänyt pyykkipäivien määrää. Kerralla saa niin paljon enempi, että ei tartte koko aika pyörittää. Se raitis ilma virkistää kyllä, kun sinne pääsee. Vaikka välillä tuntuu, että ei jaksais lähtee, niin sitten sen jälkeen onkin parempi mieli. Meillä koululaiset tyhjentää astianpesukonetta, kattaa pöytää, vie roskia, siivoavat omat huoneensa ja auttavat tarpeen mukaan. Koko porukalla tehdään, ettei kaikki jäis mulle. Vaatii aika hyvää organisointia, että saa kaikki tehtyä, mutta kun sen saa aikataulutettua, niin arki sujuu paljon helpommin.

Pyykkiä pesen viikonloppuna ja tiskikone käy yöllä, sen yhden koneellisen.

Meillä on aamupala 7-8 aikaan ja sinä aikana kaikki syövät.

Lounas on hoitolapsille 11. Ennen sitä ollaan oltu ulkona.

14-15 on välipala omille ja hoitolapsille.

Ulkoa tulen 17 ja ruoka on omalle väelle 17.30.

Pientä siivousta illalla ja yhteistä tekemistä.

Torstaina päivän mittaan valmistelen illan siivousta. Kaikki osallistuvat omien kykyjensä mukaan.

Meillä on jotakuinkin samanlainen setti, tuplatkin löytyy, lapset ovat nyt tosin pari vuotta isompia. Pienin on meillä 2v. Aika ei todellakaan riitä kaikkeen ja välillä tuntuu että hullukshan tässä tulee. Kuten tossa muutkin ovat edellä sanoneet, priorisoida on aivan pakko. Ruuat on pakko saada kaikille nenän eteen ja kuskata eskarit ja harrastukset, mutta siisteyspuolesta joutuu tinkimään. Ulkoilu on kyllä omankin jaksamisen kannalta tosi tärkeetä, kun pääsee pihalle edes vähäks aikaa on kaikilla parempi ruokahalu ja väsyttääkin sopivasti. Ja itselläkin paremmin virtaa pakollisten hommien hoitamiseen.



Ohimenevä vaihe tämä hillitön kiire on, kohta lapset on kaikki isoja eikä välitöntä huolenpitoa edes haluta. Vaate- ja ruokahuoltoakin saa pikku hiljaa opetettua lapsillekin. Tsemppiä sinulle katraasi kanssa, kyllä se koko ajan vähän helpottaa kun pieninkin kasvaa. Sulla kuopus on vielä aika pieni ja vaatii paljon energiaa sinulta!

3v, 2v ja 1v ja ollaan kyllä ulkona kaksi kertaa joka päivä ja aamulla klo9 ensimmäisen kerran. Ja yöllä nukutaan max 2h kun kuopus huutaa joka yö.. ja pyykkiä on ja ruokaa pitäisi tehdä... mutta silti ehditään. Anteeksi nyt vain, mutta tulin hyvälle mielelle tästä -aika tehokas siis taidan olla.



Mutta tiedän kyllä millaista on arki monen pienen lapsen kanssa. Täällä saa usein kommentteja äideiltä, joilla yksi vauva ja nämä äidit sitten ovat niin tietävinään millaista meidän elämämme näin monen pienen kanssa on.. no ette kyllä valitettavasti voi tietää siitä yhtään mitään.

joka päivä ulkoile. Eikö äidit ole kotona nimenomaan siksi, että se arki on helpompaa sekä itselle että lapsille. Siksi en ihan ymmärrä niitä, joilla on oikein tarkat aikataulut, samat joka päivä. Siis että klo 10 meillä mennään ulos...



Otahan rennosti, sanoo yks, jolla lapset 7, 4 ja 2. Lastaa vaikka yhdelle päivälle kauheasti niitä kotitöitä ja kaikkea hoidettavaa mitä vaan voit, ota se päivä "kotityöpäiväksi". Sinä päivänä ilman huonoa omaatuntoa laita ne 4-veet lastenohjelmien ääreen ja tee mahdollisimman paljon. Ja kun mies tulee kotiin, jatka silloinkin tekemistä. Silloin jää 6 päivää "vapaata". Kun on vapaata, helpottaa mieltä ja sitten monesti käy niin, että niitä asioita tekee huomaamatta.

silti tule tänne teeskentelemään mitään surpermammaa joka ehtii kaiken. Ulkoillaan toki paljon mutta en ehdi siivoilemaan ja puunaamaan kotia putipuhtaaksi ja kiiltäväksi. Pyykkikori pursuaa usein pyykkiä jne mut so what? Lasten takia tässä kotona ollaan ei kodin :D olen muuten huomannut että ihmisillä on aika lailla erilaiset siisteyskäsitykset.Tunnen monta mamma jotka mainostavat ehtivänsä hyvin tekemään kaiken mutta kun heillä kyläilen on koti kuin pommin jäljiltä. Heille siisteyttä on kun tiskit on koneessa mutta pöytä sotkussa ja töhryt lattialla....älä siis usko kaikkea mitä sulle kehutaan!

Kuopuksen syntyessä isommat sisarukset olivat 4v ja 5v ja kyllä aamut oli melkoista rutistamista, jotta ehdittiin kavereiden aikaan puistoon n 9.15-10.30.Vauva nukkui aamulla pitkään ja koira piti viedä pissilenkille ennen puistoilua, mutta kyllä se kannatti.



Itse sai jutusteluseuraa, isommat lapset saivat luvalla riehua ja päästellä höyryjä ilman äidin toppuutteluja ja raikas ilma paransi tunnelmaa.



Mun heikkous on se, etten osannut jättää sotkuja taakseni, koska paluu kaaokseen olisi ollut masentavaa. Niinpä aamustressiä lisäsi se, että latasin pyykki- ja tiskikoneen aamiaisen jälkeen, petasin pedit, korjasin ajelehtivat tavarat ja illalla kuivumaan levitetyt pyykit ym turhaa ja tarpeetonta juuri aamukiireeseen.



Nyt tuosta on jo muutama vuosi ja voin lohduttaa, ihania ja kiireettömiä aamuja tulee, kun lapset kasvavat ja alkavat malttaa toteuttaa niitä rutiineja (mullakin sellaiset selkeät sävelet aina ollut, mutta pienet lapset kyllä unohtuvat kesken sukan pukemisen leikkimään, isompana sit jo sujuu)



Tsemppiä!

Meillä ipanat 6-, 5-, 2- ja 1- vuotiaat ja päivät alkaa klo 7 ja loppuu 20. Siihen väliin sitten vaihtelevasti kerhoa 3 päivää yhdellä, eskaria toisella ja pienillä ei ole vielä mitään. Isot harrastaa liikuntaa 2 kertaa viikossa.



Pienet nukkuu päiväunet 1-2 kertaa päivässä.

Ulkoillaan kun viedään esikoinen eskariin tai puuhataan pihassa, käydään jossain kylässä yms.



Jokapäivä tulee pyykkiä ja välillä santaa tulee enempi tai vähempi.



Minunkin miehellä on pölyallergia mutta ei kyllä uskoisi kun imurointi ei ole fiksaatio! ;)

Nurkissa pyörii koira joten kai näitä talon neliöitä joku voisi imuroida useammin..



Olen hoitovapaalla ja siivoan päivittäin, ei aina siltä näytä mutta ainakin tulee se homma tehtyä: olla lapsien kanssa.

Jos jotain kotihommia on niin odottaahan ne siiheks kun tulet sisälle. Aamupalan jäljet vaan korjaan ja laitan tiskarin ja pyykkikoneen pyörimään jos tarvis. Lasten hammaspesut(6,4 ja 1,5v)ja pihalle. Sitten kun tullaan kotiin niin laitan pikaisen lounaan tai eilisiä jämiä ja pienin käy päikkäreille. Isommat puuhaa omiaan, minä korjaan pöydän ja ripustan pyykit. Jos imurointi on tarpeen niin korjaan lattiat valmiiksi päikkäreiden aikana, voin pestä vessat ja pyyhkiä pölyt ja kun pienin herää imuroin.



Kauppakäyntejä teen joskus yksinkin mutta yleensä lasten kanssa kerho/eskarimatkalla kävellen. Mitään omia harrastuksia ei mulla ole. Aika monena arki-iltana kuskaan isompia lapsia harrastamaan ja sillä aikaa saatan pienimmän kanssa hoitaa jonkun asian kaupungilla.



Iltaisin sitten kun lapset saan nukkumaan niin teen loppurutistuksen. Siivoan tavarat suunnilleen paikallen ja laitan tiskit koneeseen jne. Seuraavan päivän vaatteet saatan laittaa valmiiksi, ripustan pyykit jos tarvii.





Kyllä päivät on kiireisiä, en sitä sano. Mutta siltiä jäin miettimään että jos et ulkoilemaan jouda niin ehkä joku mättää.Itse ehdin vielä hyvänä päivänä leipoa yms. mutta olisiko sulla kovin tiukat siisteysnormit? Voisko niistä joustaa kun lapset ovat pieniä? Meillä siivotaan kerta viikossa paremmin, imuroidaan n.kolmen päivän välein. Leluja saa lojua lattioilla ja vaatteita keräilen johonkin kasaan ja vien mennessäni sitten illalla. Välillä imuroin vain kriittiset paikat ja tyyliin "lelujen välistä" ja sitten seuraavalla kerralla huolellisemmin. Meillä on vain yksi matto joten se helpottaa siivousta. Vaatteita en juuri viikkaa kaappiin vaan menevät melkein narulta taas päälle ja sitten on sellainen iso kasa puhdasta pyykkiä minkä kimppuun käyn jos olo on oikein energinen...



Mielestäni täytyy miettiä mitkä asiat ovat pakollisia. Itse miellän että ne ovat ulkoilu, ruokailu, hammaspesut ja tietysti joku siisteystaso pitää olla. Mutta joinain päivinä voi katsoa sekasotkua vähän läpi sormien ja sitten seuraavana taas siivota vähän enemmän. Kotityö on sellainen loppumaton sarka. Siellä ne tiskit ja pyykit odottaa jos et aamulla niitä hoida mutta toisaalta voihan ne hoitaa muutaman tunninkin päästä kun olette ulkoilleet!