Lue keskustelun säännöt.
Onko ketään muuta jota yksinäisyys ei haittaa?
29.04.2011 |
Olen perheellinen.
Minulla ole tällä hetkellä yhtään ystävää.
Mies käy silloin tällöin baarissa keveridensa kanssa ja minä nautin yksinäisyydestä kun saan lapset nukkumaan.
En osaa kaivata omaa seuraa tai ystäviä, en ole kateellinen että mieheni saa mennä viihteelle ja minä jään kotiin.
Suorastaan nautin kun saan olla yksin.
Kommentit (18)
en kaipaa sellaista. en tajua miten jaksaa sitä että "tytöt" soittelee ja juoruaa, ja sitten niiden kanssa täytyy käydä baareissa ja shoppailemassa, *puistatus*
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
etten tosiaan kaipaa pahemmin toisten ihmisten seuraa. Siis oma perhe riittää ihan hyvin.
Eli en näe tuossa mitään ihmeellistä.
Sinkkuaikanakin oli ihanaa kun ei tarvinnut lähteä mihinkään.
Oli kyllä ystäviä ja kavereita mutta en jaksanut käydä ulkona kuin 2-4 krt/vuosi; ei vain kiinnostanut.
Satunnainen juttelu naapureiden kanssa.
Työelämä ja muu sosiaalinen elämä verottaa sen verran, että on ihana kuunnella itseään, musiikkia, hiljaisuutta ja tehdä ihan omia juttuja. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuorempana koin paineita pitää yllä kaveripiiriä ja sosiaalista elämää. Vähän vartuttuani ja opittuani tuntemaan ja hyväksymään itseäni enemmän, pystyin myöntämään itselleni, että nautin enemmän yksin vietetystä ajasta.
En silti mikään ihmisvihaaja, tykkään kovasti tietyntyyppisistä ihmisistä ja viihdyn heidän seurassaan - vähän aikaa kerrallaan. Onneksi pari työkaveriani ovat sellaisia, joiden kanssa on helppo olla, sillä työn, perhe-elämän ja tarvitsemani oman ajan lisäksi minulle ei jää juuri aikaa kavereille.
lapset lähtevät pois kotoa tai jos mies vaikka haluaakin eron? Itse haluan, että elämässä on muutakin kuin perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nautin siis niistä hetkistä, kun saan olla ihan yksin. Mulla on yksi ns. ystävä, jonka kanssa puhun puhelimessa n. 2 krt/kk. Perheenkin kanssa ollaan samanlaisia nyhjääjiä eli keskenään ollaan melkein aina. Synttäreillä lasten isovanhemmat ja kummit käy mutta muuten ei tykätä kutsua vieraita.
Valmiiksi taas jo stressaan ensi sunnuntaista, kun tarvii lähteä miehen kotiin syömään. Olisin mielummin laittanut ruoan itse ja ollut kotona ihan vaan oman perheen kesken...
lapset lähtevät pois kotoa tai jos mies vaikka haluaakin eron? Itse haluan, että elämässä on muutakin kuin perhe.
en kaipaa ystäviä nyt. jos mä joskus ystäviä kaipaan, hakeudun varmaankin silloin ihmisten pariin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen perheellinen.
Minulla ole tällä hetkellä yhtään ystävää.
Mies käy silloin tällöin baarissa keveridensa kanssa ja minä nautin yksinäisyydestä kun saan lapset nukkumaan.
En osaa kaivata omaa seuraa tai ystäviä, en ole kateellinen että mieheni saa mennä viihteelle ja minä jään kotiin.Suorastaan nautin kun saan olla yksin.
saan ihmissuhteita enemmän kuin tarvitsen, kun on 2 lasta mies ja muita tuttuja. En kaipaa ystäviä. Jos olisin perheetön sinkku, tuossakin tapauksessa minulle riittäisi se 3-4 ihmissuhdetta/ystävää, kuten nytkin on. Ei aika edes rittäisi enempään. haluan omaakin aikaa.
Omassa lapsuudessa (70-80-luku)olisi ollut aivan naurettavaa, jos joku perheenäiti olisi lähteynyt kavereiden kanssa baariin. Ei äideillä ollut ystäviä. He olivat äitejä. kävivät töissä ja hoitivat perheen ja kodin.
eronnut taannoin ja lapset ovat minulla joka toinen viikko. Minulle nämä väliviikot ovat luksusta, kun saan olla yksin.
Minulla on kyllä ystäviä ja kavereita ja tuttuja sen verran, että saisin joka illaksi jonkun kylään, mutta en halua, en. Korkeintaan joka toinen ilta haluan nähdä jonkun toisen ihmisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja miesystävä.
Hänen kanssaan ollaan seurusteltu kahdeksan vuotta. Kuitenkin nautin omasta ajasta, enkä halua muuttaa yhteen.
lapset lähtevät pois kotoa tai jos mies vaikka haluaakin eron? Itse haluan, että elämässä on muutakin kuin perhe.
30 vuotiaaksi. Olen ollut aina vähän erakko ja itsenäinen luonne. En ole tarvinnut baarissa tyttökaveria vessaan avuksi. Olen osannut mennä elokuviin yksin ja olen pystynyt menemään lappiin vaellusreissuun yksin.
Elämäni ei muuttuisi miksikään jos mies jättäisi. Osaan olla yksin ja minun ei tarvitse yksinäisyydenpelossa roikkua ihmisissä. Olen sinut itseni kanssa. Minulla ei ole mitään pelättävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapset lähtevät pois kotoa tai jos mies vaikka haluaakin eron? Itse haluan, että elämässä on muutakin kuin perhe.
Niin? mitä sitten? maailma on täynnä yksinäisiä ihmisiä, joista sitten saa seuraa, jos haluaa jokskus. Olen erittäin puhelias ja sosiaalinen aina töissä, koulussa jne.
en todellakaan ala tekemään elämääni vaikeaksi nyt, jotta en joskus olisi yksin.
Olen ollut sinkkuna ja se oli ihanaa aikaa, kun sai yksikseen hääräillä. Nykyään on mies, lapsia ja työkavereita ja minä niin tarvitsisin sitä omaa rauhaa. Pärjään kyllä näinkin, mutta on ihan luksusta, kun mies lähtee lasten kanssa reissuun ja saan olla itsekseen. Yksinäisyys on ihana.
harvoin mieskään enään viihteelle lähtee, mutta minulla on aikaa olla yksin tunnin verran kun olen laittanut lapset nukkumaan, ennen kun mies tulee töistä. Ennen jäin itkemään jos mies lähti illalla johonkin, mutta nyt viihdyn välillä ihan yksin. Johtuu ehkä siitä että 3 lapsen kotiäitinä yksinäiset hetket ovat harvassa.
ja miesystävä.
Hänen kanssaan ollaan seurusteltu kahdeksan vuotta. Kuitenkin nautin omasta ajasta, enkä halua muuttaa yhteen.
sama juttu!
Viikot menee niin sumussa, kun on pienet lapset ja käy töissä. En kaipaa vapaa-ajalle mitään ylimääräisiä menoja, vaan nautin siitä että saan olla lasten kanssa ja kun he nukkuvat, nautiskelen omissa oloissani.