Ydinperhe + isovanhemmat
Olen omien vanhempieni kanssa läheisissä väleissä, asutaan samassa kaupungissa ja vanhempani järkkäävät ehkä n. kerran kuukaudessa yhteisiä sukulounaita tms, jonne osallistun mielelläni.
Ongelma on se, että kiireisessä työssä oleva mieheni ei halua uhrata viikonlopuistaan edes paria tuntia tämmöiseen, eikä myöskään pidä siitä, että vain minä & lapset menemme, koska hänestä viikonloput pitää viettää ehdottomasti vain ydinperheen kesken. Mies ei muutenkaan koe olevansa samalla aaltopituudella vanhempieni kanssa, vaikka näennäisesti tulee juttuun.
Tämä on meidän kestoriidanaihe, vaikka muuten olemme sopuisia. Mies väittää, että olen liian kiinni vanhemmissani. Olenko? Mielipiteitä!
Kommentit (5)
Mies tapailee omia vanhempiaan tosi harvoin (asuvat eri paikkakunnallakin), ei mitään sukurakkautta.
Hankala tilanne...
Ap
lapsenne ovat aikuisina joskus teidän kanssanne tekemisissä?
olla edes tuon verran tekemisissä suvun kanssa!!! Siis jos hyvät välit. Pidä pääsi ja menette vaikka ilman miestä. On tyranniaa kieltää menemästä. Kadut sitten kun vanhempiasi ei enää ole, ellette nyt mene!!!!
Pääsette valmiiseen ruokapöytään, ja tää kehtaa valittaa...
mutta meillä ihmisillä on erilaiset suhteen vanhempiin, ja ilmeisesti miehellesi se ei ole niin tärkeää kuin sinulle.
Kompromisseja vaan tarvittava määrä, muuten torailu aiheesta jatkuu 4ever.