Koetko olevasi huono äiti?

Ja ole onnellinen kun sinulla on pieniä ihmisiä jotka rakastavat sinua eniten maailmassa. Elämän suurin ihme on se että joku sua rakastaa ja sä olet rakastettu, kaikki ei saa sitä koskaan kokea, lapsen rakkaus on elämän suurin onni ja autuus. Rakasta itteäs, ja anna ittelles arvostusta.

Niin hauska kun olisikin ajatella että jokainen äiti on paras mahdollinen äiti lapsilleen, ei se pidä paikkaansa. Usein olisi hyvin mahdollista, suorastaan todennäköistä että äiti voisi olla paljonkin parempi.



Itselläni huonon äitiyden kokemukset liittyvät lyhyeen pinnaani ja lapsenmielisyyden puutteeseeni. Eli tiuskin lapsille enkä jaksaisi leikkiä niiden kanssa. Tämä EI ole parasta mahdollista äitiyttä mun lapsilleni.

Lasteni mielestä olen oikein hyvä.

Olen oikein tyytyväinen itseeni lapsemme äitinä. Äitiys on ollut paljon ihanampaa ja helpompaa kuin etukäteen luulin. Lapsemme on nyt 1- vuotias.



Tähdentäisin muillekin äideille hyvän itsetunnon merkitystä äitiydessä. Luottakaa, äidit, itseenne! Tätäkin palstaa seuraamalla olen monesti ihmetellyt, kuinka epävarmoja osa äideistä on.



Toki iso osa palstan aloituksista ( kuten ylläolevakin) on keksittyjä tarinoita avuttomista äideistä...

Juttelin kerran erään psyk.sh:n kanssa joka sanoi että kyllä vanhempi itse tietää onko hyvä vai huono vanhempi. Sen tuntee. Jos ap kokee olevansa huono, niin hän voisi hankkia jostain keskusteluapua ja parantaa asioita. Ei lasten kuulu maksaa sitä hintaa.

kokee äitinä varmasti välillä riittämättömyyden tunnetta. Ei tietenkään täällä, tämähän on tällainen epänormaalipalsta, mutta tosiamaailmassa kyllä.



Eri asia sitten jos kokee koko ajan huonommuutta, silloin voi hakea apua vaikka perheneuvolasta.