Lue keskustelun säännöt.
Vaaditaanko pitkältä lapselta "enemmän"?
13.05.2011 |
Onko muut huomanneet moista?
Meillä tyttö on pitkän sorttinen. Nyt ekalla ja mittaa 135cm. Jo 5-vuotiaana tytöltä kyseltiin tuon tuostakin, että kai sä nyt jo lukea osaat ja kirjoittaa ja luistella piruetteja ja tenava oli ihan hädissään, kun ei osannut. Kaikki luulivat häntä vähintään ekaluokkalaiseksi.
Nyt vähän myöhemmin aikuisten uteluiden lisäksi on ollut vähän hankaluuksia uudessa harrastuksessakin. Joukkue on 01-03 syntyneille ja tosiaan puolet joukkueesta on 2 vuotta tyttöä vanhempia. Osa pitää meidän tyttöä kauhean lapsellisena ja nälvivät tuon tuostakin. Ja näistä suurin osa on korkeintaan saman kokoisia, kuin meidän tenava. Epäilisin, että luulevat oman ikäisekseen... Koulussa vastaavaa ongelmaa ei ole, kun kaikki tietävät millä luokalla kukin on. Ja enimmäkseen leikkiikin oman ikäistensä kanssa. Omalla luokallaan on pisin, eikä ekaluokilla muutenkaan taida olla kuin pari poikaa, jotka ovat vielä pidempiä. Pituus sinänsä ei tyttöä häiritse, eikä ole koskaan ainakaan sanonut, että siitä kukaan olisi huomautellut.
Olen yrittänyt lapselle selittää, mutta harmittaahan se silti.
Itsellekin tulee hirmu surullinen olo, kun toiselta vaaditaan vähän liikaa, vaikka on oikeasti aika pieni vielä.
Kommentit (15)
Meidän 5-vuotias on 120 cm pitkä, ja hampaitakin on jo lähtenyt. Häntä luullaan säännönmukaisesti vähintäänkin ekaluokkalaiseksi, ja sitten odotetaan sen mukaista käytöstä. Tyttö on myös kielellisesti lahjakas, joten puheenkin perusteella häntä voisi pitää vanhempana. Toivoisin, että hän kuitenkin saisi olla pieni päiväkotilainen vielä sen kaksi vuotta, eikä ekaluokkalainen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja esim. päiväkodissakin ovat myöntäneet, että tällainen mahdollisuus on.
Meillä on tosi pitkä poika ja esim ollessaan 3-5-vuotiaiden ryhmässä juuri 3 vuotta täyttäneenä, oli pituudeltaan monen 5v-vuotiaan pituinen. Lyhyet 5-vuotiaat saattoivat olla häntä lyhyempiä. Hoitajatkin sanoivat, etät pitää muistaa, minkä ikäinen hän on, ettei vahingossa vaadi yhtä paljon kuin 5-vuotiailta.
ekat maitohampaat lähti 4-vuotiaana...
Poika meillä on lyhyt, nyt tasan 5v ja 106cm pitkä. Eikä kukaan vaadi häneltä enempää kuin osaa. Ja saa esim. käytöksestään kauheasti kehuja, kun osaa jo niin hienosti sitä ja tätä. Sellaista, mikä on mun mielestäni jo suotavaakin 5-vuotiaana osata. Mutta kun jätkä on niin pätkä, niin luultavasti häntä taas luullaan ikäistään nuoremmaksi...
ap
siinä sitten lapsen itsetuntoa tuet, jos jatkuvasti pitäisi (ulkopuolisten odotusten mukaan) olla tavallaan isompi kuin on?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siinä vasta painetta riittää.
Meillä sentään on suunnilleen ikätasolla taidoissaan... joissain asioissa ehkä jopa hiukan keskitasoa parempi (joissa toisissa sit ei, kuten nyt pyöräily vähän tökkii.. mutta se nyt on pientä, eikä kouluun kukaan ekaluokkalainen kuitenkaan saa pyöräillä)
paljonkin vanhemmiksi. Harvoin saavat kehuja osaamistaan asioista vaikka ovatkin varsin "osaavia". Sitä vastoin sukulaisella on lyhyt lapsi, joka on piirteiltäänkin "lapsekkaan" näköinen ja hyvin usein ihastellaan, miten hyvin hän jotain osaa. Aika hassua, kun iän mukaan ei ole kyse mistään erityisen nopeasta oppimisesta vaan ihan iän mukaisista taidoista.
Onneksi omat lapset ovat olleet nopeita oppimaan asioita, joten mitään suuria traumoja tuo ei ole meillä aiheuttanut. Mutta joillain voi olla todellinen ongelma, kun lapselta jatkuvasti odotetaan liikaa. Sen verran on omaakin elämää hankaloittanut, että nuorinta olisin mielelläni kuskaillut rattailla vähän pidempään, mutten oikein kehdannut... :) Pienen eskarilaisen kokoinen kolmevuotias olisi vielä kaivannut rattaita päiväunien nukkumiseen reissuilla, mutta alkoi tuntua hassulta raahata mukana rattaita "isoa lasta" varten. Pienikokoista samanikäistä ei kukaan ihmettele rattaissa. Samoin ihmetellään, miksi välillä kannan isoa lasta - no, kun ei ole niitä rattaita mukana...
ekat maitohampaat lähti 4-vuotiaana... Poika meillä on lyhyt, nyt tasan 5v ja 106cm pitkä. Eikä kukaan vaadi häneltä enempää kuin osaa. Ja saa esim. käytöksestään kauheasti kehuja, kun osaa jo niin hienosti sitä ja tätä. Sellaista, mikä on mun mielestäni jo suotavaakin 5-vuotiaana osata. Mutta kun jätkä on niin pätkä, niin luultavasti häntä taas luullaan ikäistään nuoremmaksi... ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jopa ammattikasvattajat, jotka tasan tarkkaan tietävät lapsen iän, sortuvat tähän.
Esim. poikamme, joka 4-vuotiaana olisi käynyt ekaluokkalaisesta, oli lto:n mielestä "kovin lapsenomainen". Tottakai, hänhän oli lapsi! 4-vuotias!
mut ajatteles, kun tutun lapsi on tokalla, 146cm pitkä ja ikäisiään jäljessä =(
Lisäksi lapsi vielä 9-vuotiaana yökastelee niin, että joka yö pitää olla vaippa. Ja pituutta on yli 150cm ja painoa yli 50kg. Ei ole helppoa ei, varsinkin tuo vaippa-asia, jos on jossain yökylässä tms. Totta kai omatkin lapseni ihmetteli kovasti, vaikka toki selitin asian heille. Mutta onhan se lapsen näköulmasta kummallista, jos pieni 2-v nukuu ilman vaippaa ja aikuisen kokoinen poika taas sen päälleen pukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lähipiirissä sama tilanne. mut ajatteles, kun tutun lapsi on tokalla, 146cm pitkä ja ikäisiään jäljessä =(
Lisäksi lapsi vielä 9-vuotiaana yökastelee niin, että joka yö pitää olla vaippa. Ja pituutta on yli 150cm ja painoa yli 50kg. Ei ole helppoa ei, varsinkin tuo vaippa-asia, jos on jossain yökylässä tms. Totta kai omatkin lapseni ihmetteli kovasti, vaikka toki selitin asian heille. Mutta onhan se lapsen näköulmasta kummallista, jos pieni 2-v nukuu ilman vaippaa ja aikuisen kokoinen poika taas sen päälleen pukee.
kauppakeskuksessa: "Noin pieni ja kävelee noin hienosti!"
Lapsi oli yli 2-vuotias, joten kai se nyt jo kävelee ilman tukea.
2
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän poika (melkein 11v) on 2-vuotiaasta asti kasvanut +2-käyrällä ja on yleensä ollut pisin niin luokallaan kuin kaveriporukoissa. Kohat on äitiäänkin pidempi. Häntäkin luultiin ekaluokalaiseksi jo 5-vuotiaana. Varsinkin normit kiukkukohtaukset olivat noloja, kun ulkopuoliset lähes varmasti arvioivat lapsen 2 vuotta vanhemaksi. Onneksi poika on melko fiksu eli lähes pituistensa tasolla. Ei ole kyllä itse pituudestaan valittanut.
Meidän pikkuisin taas kasvaa rutkasti miinuskäyrillä. Nyt 1,5-vuotiaanakin sitä on helppo pitää vauvana, kun on suunnilleen vauvan kokoinen ja näköinenkin. Samanikäisten lasten äidit ja isät taas arvelevat lapsen nuoremmaksi. Kukaan ei kummastele, kun lapsi ei vielä puhu.
Meidän 2v5kk ikäistä tyttöä pidetään selvästi hieman kehittymättömänä, koska puhuu, liikkuu, toimii ja elää kuten ikäisensä, mutta on lähes samankokoinen pian 5-vuotiaan sisarensa kanssa.
Samoin tytön kroppaa jaksetaan äimistellä, kun omaa samanlaisen killikkämassun kuin moni ikäisensä, mutta harvemmin kokoisensa.
Toinen tytöistämme on pitkä ja toinen pätkä, jota tytötkin ihmettelevät. Meidän vanhempien tehtäväksi jää kasvattaa lapset ulkopuolisten huomautteluista välittämättä tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi nuoriksi naisiksi. Ei ole aina helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että vaadin itsekin noilta nuoremmilta ehkä vähemmän, kuin esikoiselta saman ikäisenä. Nää kaksi pienempää kun on niin pirun pieniä esikoiseen verrattuna. Nuorin sisko on suunnilleen saman kokoinen nyt, kun esikoinen oli vuoden vanhana, ikää nyt tasan 2v, enkä meinaa millään aina muistaa, että siltä vois jo oikeasti vaatiakin vähän jotain... *hävetys* Pakko myöntää. Vähän sama tuon 5-vuotiaan kohdalla, tosin poika on kyllä taidoissaankin ollut vähän ikätasoaan jäljessä, jos kohta pituudessakin ja senkin takia sitä pitää helposti vähän enemmän vauvana... Pitkänhuiskea esikoinen kun alkoi esim. puhumaankin niin pirun aikaisin. 1,5-vuotiaana puhui täysillä lauseilla ja nää kaksi muuta ovat jutelleet just ja just yksittäisiä sanoja 2-vuotiaana.
En siis sinänsä ihmettele lainkaan, että ulkopuolisilla on hankaluuksia suhtautua, jos eivät edes tiedä minkä ikäinen lapsi on.
Mutta ulkoisille vaatimuksille pitkiä lapsia kohtaan tuskin hirveästi mitään voi. Toivon vaan, että pystyn valamaan tytölle tarpeeksi uskoa itseensä, vaikka ulkopuoliset sanois mitä. Välillä tuntuu, että siinäkin on nopeasti kasvavalle tenavalle tarpeeksi haastetta, että muistaa mihin järjestykseen ne pitkät raajansa piti laittaa ja missä kohtaa piti kumartua, ettei kumauta päätään taas johonkin. (Se onkin ainoa asia, mikä pituudessa on tytön omasta mielestä huonoa. ;D)
ap
Vastaavasti pienikokoisten ei anneta kasvaa.
Minulla on pienet tytöt ja ihan päiväkodissakin piti muistuttaa, että "hei, lapsi on viisi, eikä kolmen".
Varsinkin meidän kuopus heittäytyi tuolla käsittelyllä ihan beibiksi.