Lue keskustelun säännöt.
pari vinkkiä onnellisuuteen
05.05.2011 |
Pakko jakaa teille, kun tunnen itseni tänäänkin niin onnelliseksi. Hoidan lapsiamme kotona ja mieheni on yrittäjä. Teen joka päivä kaikkeni, että mieheni on onnellinen. Pidän kodin siistinä, itseni kauniina ja lapset suloisina. Vien tai pakkaan miehelle kotiruokaa töihin lounaaksi. Kysyn aina maistuiko ruoka ja painan mieleeni mistä hän pitää. Yritän välttää turhasta narisemista, koska se synnyttää vain kierteen; minä valitan-mies ärsyyntyy-minä suutun-mies suuttuu-kaikilla on kurjaa. Olen iloinen ja hymyilen, koska sekin saa aikaan positiivisen kierteen -kaikki hymyilevät. Miehellä on synttärit ensi viikolla, olen tilannut muutaman kympin lehtitilauksen ja yllätän sitten miehen herkuilla.
Mikään näistä ei vaadi suuria ponnisteluja ja saan niistä itselleni vain hyvän mielen. Ja etenkin miehelleni! Nyt kun kaikilla on hyvä mieli, mieheni haluaa toteuttaa jokaisen toiveeni. Saan kaiken mitä pyydän, (emme ole todellakaan varakkaita)joskus saan kukkalähetyksen keskellä ruuanlaittoa. Saan lahjoja ja matkoja.
Kun meillä on kireää ja ikävä ilmapiiri, käännän kelkkaa ja alan taas entistä ponnekkaammin jakaa hyvää mieltä. Voisin sanoa, että teen hyvää muille täysin itsekkäista syistä -jotta minua hemmoteltaisiin. Tosin näin se ei ole, en tee tätä itsekkyydestä vaan onnellisuudesta! Get the point????
Eli sinä itse olet yksin vastuussa onnellisuudestasi!!!! Kun teet töitä sen eteen, se tulee sinun luoksesi. Sinun ei tarvitse olla ystävällinen kaikille, lähimmäisesi riittää, ainakin alkuun! Mukavaa päivää!
Kommentit (24)
kun ei ole mitään viitsinyt vastailla. No ihan sama.
kuitenkin vielä ap:lle; Mites, noiden lahjojen ja matkojen ohella, suoko sun yrittäjämiehesi sulle vapaa-aikaa ilman lapsia/kodinhoitoa? Ja kuinka paljon. Vai oletko täysin alistettu sinne hellan ja nyrkin väliin niine lahjoinesi?
Voi jokainen itse miettiä kumpi on tärkeämpää ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuka tämän viestini kaivoi esille? Miksi haastat riitaa:D Yrittäjämieheni ei pysty useinkaan suomaan minulle vapaa-aikaa lastenhoidosta koska on töissä suurimman osan arjesta. Minä hoidan lapseni ja kotini mielelläni, olenhan ne itse halunnutkin!!? Iltaisin kun olen väsynyt hän hieroo mistä milloinkin pyydän. Jännä, että provosoiduit toisen onnellisuudesta. Noh, tsempppiä, ehkä oivallat itsekin jotain kivaa, joskus myöhemmin.. Lauantaina lähdemme aurinkomatkalle, olkoon vaikka mieheltäni palkinto minulle "raatamisestani".
kuka tämän viestini kaivoi esille? Miksi haastat riitaa:D Yrittäjämieheni ei pysty useinkaan suomaan minulle vapaa-aikaa lastenhoidosta koska on töissä suurimman osan arjesta. Minä hoidan lapseni ja kotini mielelläni, olenhan ne itse halunnutkin!!? Iltaisin kun olen väsynyt hän hieroo mistä milloinkin pyydän. Jännä, että provosoiduit toisen onnellisuudesta. Noh, tsempppiä, ehkä oivallat itsekin jotain kivaa, joskus myöhemmin.. Lauantaina lähdemme aurinkomatkalle, olkoon vaikka mieheltäni palkinto minulle "raatamisestani".
Ole sinä vaan onnellinen jos niin luulet, kun et paremmasta tiedä. ;))
Uskon että tuo toimii useinmiten. Harmi vaan että mä en pysty tuota kaavaa noudattamaan kovinkaan montaa päivää tällä tempperamenttisella ja äkkipikaisella luonteellani, mutta yritetään taas jatkaa harjoituksia :)!
jos miehesi olisi samanlainen, eikä koko työ jäisi vain sun harteille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mullakin on tempperamenttinen luonne. Miehestä on ihanaa kun annan palaa.... ;) Sen jälkeen voi palata taas hymyilemään, vaikka väkisin. Oikeesti kaikilla on taas kivaa:) Ei tule patoutumia.
Mieheni tekee siis pitkää päivää töissä, minä kotona. Mieheni tienaa rahaa, jonka me yhdessä käytämme. En ikinä edes toivoisi, että hän pyörisi päivisin jaloissani kun teen omia hommiani! :)ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehelläni ei olisi edes varaa toteuttaa toiveitani, vaikka miten passaisin sitä hyvällä mielellä. Enkä tosiaan saisi lahjoja enkä matkoja.
Eihän mulla olisi varaa edes olla kotimammana toteuttaakseni tota.
Äh, täytyy ekaksi vaihtaa rikkaampaan ukkoon että voin kommentoida, toimisiko toi.
Tai ainakin vastaa hyvään hyvällä.
Mun mies taas...kun mä tees sille ja sen puolesta kivoja juttuja ja palveluksia, ottaa ne tyytyväisenä vastaan ja jopa alkaa itse ehdottelemaan lisää juttuja/palveluksia jotka olis siitä kivoja. Mutta eipä tule vastaavasti mieleen tehdä mitään kivaa mulle :/
jos miehesi olisi samanlainen, eikä koko työ jäisi vain sun harteille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni tekee siis pitkää päivää töissä, minä kotona. Mieheni tienaa rahaa, jonka me yhdessä käytämme. En ikinä edes toivoisi, että hän pyörisi päivisin jaloissani kun teen omia hommiani! :)ap
onnellisuudestaan
Parisuhteessa tämä koskee molempia osapuolia. Myös mies on vastuussa onnellisuudestaan, ei se ole naisen vastuulla.
Onnellinen parisuhde voidaan saavuttaa tasa-arvoisessakin suhteessa. Onnistuu ainakin meillä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei tietenkään tarkoita etteikö jokainen olisi vastuussa omasta onnellisuudestaan, tai etteikö parisuhde voisi olla tasavertainen.
Mielestäni eräässä ikivanhassa kirjassa on hyvä ohje: Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Totta kai tuo on totta, että "sitä itse saa mitä toisille antaa". Jos on mukava toisille, ovat hekin kivoja sinulle. Siis yleensä. Etenkin läheisiään on hyvä kohdella kauniisti, ja saa olettaa, että hekin kohtelevat sinua kauniisti. Jos homma menee yksipuoleiseksi, on keskustelun paikka.
Meillä tämä ei esim. onnistu esiteinitytön kanssa: vaikka kuinka olisin mukava ja ihana tytölle, on hän usein kiukkuinen minulle. Koitan jaksaa olla positiivinen, mutta eihän sitä aina jaksa. Joten tyttö saa minutkin kohtelemaan itseään vähemmän mukavasti kun räyhää. Kaipa tämä ajan kanssa paranee.
Ap:n kuvauksessa on kyllä annos palvelija-asennetta, joka ei ole kovin hyvä juttu. Muuten olen samaa mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
toimii hyvin miehen kanssa, joka tosiaan vastaa hyvään hyvällä. Kaikki eivät ole tällaisia. Eräs tuttu nainen käyttäytyy lähes noin, että mies olisi edes joskus hyvällä tuulella kotona, mutta eipä vaan ole. Vinkuu ja valittaa ja haluaa vaan lisää "omaa aikaa". Molemmat tekevät yhtä pitkää työpäivää ja äiti tietysti sitten hoitaa pienet lapset ja kodin lisäksi.
Mä olen samalainen ja on toiminut monta vuotta!!
MOnta vuotta onnellisuutta takana. sellanen kantaa.
Mä olen kans tosi temperamenttinen ja joskus vähä hulluki.:)
Mutta elämä on elämisen arvoista kun kääntää asioista hyvät puolet ja tekee töitä sen eteen että hyvä henki säilyy kodissa. Hemmottelee toista, lapsia. Silloin saa itsekin paljon.
Mutta tämä kaikki edellyttää sen että myös mies on perus tyytyväinen ja hyvä luonne.
Meil on käynyt hyvä tsäkä.
Eipä tuota mekään olla rikkaita, ollaan vaan niin hyviä säästää.
Totta kai tuo on totta, että "sitä itse saa mitä toisille antaa". Jos on mukava toisille, ovat hekin kivoja sinulle. Siis yleensä. Etenkin läheisiään on hyvä kohdella kauniisti, ja saa olettaa, että hekin kohtelevat sinua kauniisti. Jos homma menee yksipuoleiseksi, on keskustelun paikka.
Meillä tämä ei esim. onnistu esiteinitytön kanssa: vaikka kuinka olisin mukava ja ihana tytölle, on hän usein kiukkuinen minulle. Koitan jaksaa olla positiivinen, mutta eihän sitä aina jaksa. Joten tyttö saa minutkin kohtelemaan itseään vähemmän mukavasti kun räyhää. Kaipa tämä ajan kanssa paranee.
Ap:n kuvauksessa on kyllä annos palvelija-asennetta, joka ei ole kovin hyvä juttu. Muuten olen samaa mieltä.
jos tekee kaiken ihan mielellään. Joillakin on vaan virtaa ja elämän iloa tehdä. Tekee jos tykkää.
ei ap.
Totta kai tuo on totta, että "sitä itse saa mitä toisille antaa". Jos on mukava toisille, ovat hekin kivoja sinulle. Siis yleensä. Etenkin läheisiään on hyvä kohdella kauniisti, ja saa olettaa, että hekin kohtelevat sinua kauniisti. Jos homma menee yksipuoleiseksi, on keskustelun paikka.
Meillä tämä ei esim. onnistu esiteinitytön kanssa: vaikka kuinka olisin mukava ja ihana tytölle, on hän usein kiukkuinen minulle. Koitan jaksaa olla positiivinen, mutta eihän sitä aina jaksa. Joten tyttö saa minutkin kohtelemaan itseään vähemmän mukavasti kun räyhää. Kaipa tämä ajan kanssa paranee.
Ap:n kuvauksessa on kyllä annos palvelija-asennetta, joka ei ole kovin hyvä juttu. Muuten olen samaa mieltä.
Eihän teini voi ymmärtää äitiä. Sehän on niin vahvasti siinä omassa murrosiässä!
Miehen pitäis olla jo niin aikuinen että tuollainen toimii. Jotkut miehet ei vaan ole.
mullakin on tempperamenttinen luonne. Miehestä on ihanaa kun annan palaa.... ;) Sen jälkeen voi palata taas hymyilemään, vaikka väkisin. Oikeesti kaikilla on taas kivaa:) Ei tule patoutumia.
..voi palata taas hymyilemään, vaikka VÄKISIN?? Eihän se silloin onnellisuutta ole, jos esittää..
Mulla onnellisuus lähtee siitä, että nautin omasta tekemisestä enkä odota kieli pitkällä, että mies tekisi mut teoillaan onnelliseksi. Jos oon hyvällä tuulella, oon hyvällä tuulella, ja jos oon kiukkunen, niin sit oon kiukkunen enkä tod. hymyile väkisin..
Aavistelin, että olisin saanut epäasiallisia kommentteja takaisin. Mutta ei kuitenkaa, taitaa olla muillakin mammoilla hyvä päivä:) Minulla ei ole palvelija-asennetta vaan nimenomaa virtaa ja elämäniloa! Ja kyllä, miehenikin on hyvä luonteeltaan vaikka voisin ladella toisen aloituksen verran hänen omituisuuksistaan ;)
niin sä et näytä sitä? Kyllä se jossain vaiheessa purkaantuu johonkin.
Ja kun sun miehes ilmoittaa, että "hei muru lähen viikosksi poikien kanssa pattayalla sukeltamaan", niin vastaat hymyhuulin, "tottakai,kulta".
Normaali-ihmisellä on josksus huonoja päiviä, jolloin ei jaksa olla hangonkeksinä aamusta iltaan, kuten mulla juuri nyt, se aika kuusta nääs..
Ja en mä sitä mieheltäni piilottele, että ottaa pattiin ja miksi pitäisi? Mulla on sentään mies joka ymmärtää nämäkin tunteet ja voin ne hänelle estittää ilman, että hän lapsellisesti ärsyyntyisi.
Me pidetään yhteinen koti yhdessä siistinä, itseni pidän itsenäni en kenään muuna ja lapset ei aina todellakaan ole niin suloisia, niilläkin on kiukkupäiviä ja kas, silti olemme ihan onnellisia ja saan hellimistä joka ilta sohvalla miehen sylissä töllöä katsellen. Joten ei käy sua kyllä kateeks :D