Lue keskustelun säännöt.
Näin bloggaajan vaatekaupasssa
19.03.2011 |
Olin pikkuputiikissa jossa myydään vain merkkituotteita. Putiikkiin tuli bloggaaja ja myyjän kysyessä miten voi auttaa, bloggaaja sanoi tarvitsevansa tietynlaisen vyön. Löysi haluamansa vyön ja ehti siinä kymmenen minuutin käynnillään ostaa myös paljon muuta.
Lasku oli yli kolmesataa euroa. Ihan tuosta vaan, osti yli kolmellasafalla eurolla vaatteita, en voi ymmärtää kuinka kenelläkään voi olla varaa tuollaiseen? Itse olin miettinyt 50 euron paidan ostoa monta viikkoa ja käynyt sovittamassakin enenn kuin ostin.
enkä ole kateellinen, ihmettelne vain tuollaista kuluttamista.
Kommentit (21)
mutta minäkin näin tänään yhden blogistin kaupassa - tai oikeammin tunnistin hänet lapsista. Siinä minä heille täysin tuntematon ihminen, joka luen hänen blogistaan heidän perheensä elämästä ja näen lukuisia kuvia lapsista, huomasin ajattelevani, että "onpas kiva että lapset ovat parantuneet ja hekin ovat päässeet koko perheen voimin ostoksille". Kiva perhe ja suloiset lapset mutta mitä se minulle oikeasti kuuluu ovatko lapset terveitä vai sairaita tai millaisia ostoksia tuli tehtyä? Tilanne tuntui aika kummalliselta. Kyllä minua häiritsisi, jos ventovieraat ihmiset tunnistaisivat meidän lapset ja perheen samalla tavalla... Kyseessä ei ollut varsinainen lastenvaateblogisti.
bloggaajaan, tai oikeastaan lapseen. En kuitenkaan tajunnut asiaa, ennen kuin jälkikäteen mulle kerrottiin tämä. Miksiköhän mä en kulje kadulla koko ajan niin, että katson, ketä tulee vastaan. Mulla on oma elämä, joka vie huomioni.
Joskus jopa huomaan jonkun oikean julkkiksen, mutta en tosiaan ajattele, että tiedän tuon ja tuon asian hänestä, tai luulen tietäväni. On ihan tarpeeksi kaikkea muuta mietittävää.
Ja itsekin bloggaan, joskus joku on tullut juttelemaankin. Tietysti kelaan äkkiä, että mitähän olen kirjoitellut viime aikoina, mutta en muuten jää miettimään asiaa. Ei se ole oikeasti mikään Iso Juttu.
Jos kyttää toisia, niin se nyt musta kertoo sen kyttääjän elämästä. Vähän sama, kun teininä oli iso juttu, jos näki open baarissa tai maito-ostoksilla. Myöhemmin on huomannut, että niillä opettajilla on elämää luokan ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kyttää toisia, niin se nyt musta kertoo sen kyttääjän elämästä.
kyttäämistä. Bloginpitäjähän tarjoaa elämänsä julkiseksi.
Jos kyttää toisia, niin se nyt musta kertoo sen kyttääjän elämästä. kyttäämistä. Bloginpitäjähän tarjoaa elämänsä julkiseksi.
blogissaan kertoo.
Kyttäämistä on se, että kirjoittelee kun kaupungilla näkee ja mitä bloggaaja siellä kaupungilla tekee. Kertoo kyttääjän omasta elämättömästä elämästä.
tuollainen törsääminen ja kulutus on todella vastenmielistä. Itse ostan juuri ne tarpeelliset vaatteet itselleni ja lapsille. Ylimääräistä rahaa en tahdo vaatteisiin laittaa.
Muutenkin järjetöntä kertakäyttökulttuuria tämä nykyinen elämänmeno ja nuo bloggaajat antavat esimerkkiä tuolle kertakäyttökulttuurille.
minun mielestäni oksettavaa.
tuollainen törsääminen ja kulutus on todella vastenmielistä. Itse ostan juuri ne tarpeelliset vaatteet itselleni ja lapsille. Ylimääräistä rahaa en tahdo vaatteisiin laittaa. Muutenkin järjetöntä kertakäyttökulttuuria tämä nykyinen elämänmeno ja nuo bloggaajat antavat esimerkkiä tuolle kertakäyttökulttuurille. minun mielestäni oksettavaa.
on ikävää, että ne pitää niputtaa kaikki yhteen ja samaan muottiin. Kyllä, itsestänikin on liikaa, jos lapsella on 30 kenkäparia yhteen vuodenaikaan. Kuitenkin olen huomannut, että tällaiset blogit, joissa on käsittämätön määrä vaatetta lapselle, ovat niitä suosituimpia.
Blogeja on muunlaisiakin, joissa ihan normaalilla määrällä toimitaan. Minusta nyt vain on kiinnostavaa katsoa, mitä niistä normaalikaupoista löytyy ja mitä voi yhdistellä tyylikkäksi asuksi.
Kun katselen ulkona ihmisiä, niin huomaan, että monelle ei ole tärkeää, missä vaatteissa lapsi (tai itse) liikkuu. On likaista, repaleista ja iloisesti värejä sekaisin. Itse nyt tykkään miettiä, mitä lapsilla on päällä ja ostan sen välikauteen pari eri vaihtoehtoa, että ei tarvitse kaupungille mennä likaisessa riemunkirjavassa reiman takissa.
Jos blogissa on jotain muuta aihetta, esim. lastenkulttuuria, niin se ei taas kiinnosta ketään. Kyllä se minuakin ahdistaa, tosin minua ahdistaa myös se, että ihmiset ajavat yksin omalla autolla joka päivä töihin ja takaisin, ostavat talon kaukaa työpaikasta ja vielä niin ison, että lämmityksessä tuhlataan estoitta maailman luonnonvaroja. Sitä en tosin sitten ymmärräkään, että miten se paheksunta täällä av-palstalla kohdistuu vain lastenvaatebloggareihin ja heidän kulutukseensa. Autolla ajaa ja taloaan lämmittää niin moni ihminen, että ihan vaihteeksi voitaisiin miettiä naapurin erkkiä, joka tuhlaa bensaa ja aiheuttaa sen, että tarvitaan lisää ydinvoimaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä ostin eilen lastenvaatteita 470 eurolla ihan tuosta vaan, osan tarpeeseen ja osan ei. Ja olen myös bloggaaja, mutta en bloggaa kaikesta ostamastani. Mitä ihmettelemistä tuollaisella kuluttamisella on? Ei minulla ainakaan ole aikaa käydä sovittamassa jotain viidenkympin paitaa monta kertaa. Jos hyvä löytyy, ostan samantien. Edellinen oma ostokseni oli yksi hame, joka maksoi sen 300 €. Enka sano kehuakseni, vaan kerron vain omasta tavastani kuluttaa. Sitä hametta käytänkin sitten seuraavat 10 vuotta, jos kokoni pysyy samana.
Minä myönnän olevani herkkusuu eikä todellakaan kirpaise laittaa vaikka viikonloppuna 100e kaikenlaisiin herkkuihin, mutta miettisin varmasti kauan ja hartaasti ostaisinko samalla rahalla jonkun vaatteen!
Ja ei, en ole lihava =)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kuulen, että joku joutuu harkitsemaan jokaista viidenkympin ostostaan :-( Omat vaatekuluni ovat joka kuukausi monta sataa, eilen + tänään mennyt 300€ omiin ja 80€ lapsen vaatteisiin. Koko kuukauden saldo on hieman poikkeuksellisesti lähempänä tonnia.
Kaikki on siis katsojasta kiinni, minä säälin ja ihmettelen enemmän ap:tä kuin hänen bongaamaansa bloggaajaa!
Olin pikkuputiikissa jossa myydään vain merkkituotteita. Putiikkiin tuli bloggaaja ja myyjän kysyessä miten voi auttaa, bloggaaja sanoi tarvitsevansa tietynlaisen vyön. Löysi haluamansa vyön ja ehti siinä kymmenen minuutin käynnillään ostaa myös paljon muuta. Lasku oli yli kolmesataa euroa. Ihan tuosta vaan, osti yli kolmellasafalla eurolla vaatteita, en voi ymmärtää kuinka kenelläkään voi olla varaa tuollaiseen? Itse olin miettinyt 50 euron paidan ostoa monta viikkoa ja käynyt sovittamassakin enenn kuin ostin. enkä ole kateellinen, ihmettelne vain tuollaista kuluttamista.
siis osti ihan omilla rahoillaan, eikä saanutkaan niitä vaatteita. Mä ihan luulin, että jälkimmäinen olisi ollut pahempaa.
Erilaiset tulot, erilaiset menot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
taas en ihmettele sitä miten jollakin on varaa laittaa vaatteisiin niin paljon. Totta kai hyväpalkkaisilla on varaa, varsinkin jos ei tuhlaa rahoja muuhun.
Sen sijaan en ymmärrä mitä tarvetta joillakin on käyttää niin paljon rahaa vaatteisiin. Kauniita ja kestäviä vaatteita kun löytää pikkurahallakin jos vain osaa etsiä. Ja vaikka itsekin tykkään vaatteista, ja siitä että kaapissa on enemmän kuin yksi paita, niin en ymmärrä sitä että pitää joka kuukausi ostaa 10 uutta paitaa ja yhteensä niitä on satoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja asusteisiin useampia satasia kuukaudessa.
Nykyään ostan vaatteita pääasiassa tyttärelleni, ja tässä kuussa niihin ja vähän omiinkin vaatteisiin on sitten uponnutkin ihan kiitettävä summa.
En bloggaa, mutta rakastan vaatteita ja shoppailua, erityisesti lastenvaatteita:D
jotain Tää on ihan kiva -malliin. Ei sovittanut, ei mitään. Teki ostokset tosi nopeasti ja purjehti pois paikalta. näinköhän niitä edees käyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mitä sitä turhia sovittelemaan! Kukahan blogisti mahtaa olla kyseessä?
levätä ettei vain tule syytettä jos hänen ostoksiaankin repostellaan =)
Mä ostin tällä viikolla yli 800 euron vaatteet itselleni MERKKIvaatteliikkeestä ihan tuosta vaan sen enempää pohdiskelematta, toki sovitin niitä kyllä pikaisesti. Väliäkö sillä, mitä se kenellekään kuuluu mihin ihmiset rahansa laitta, mutta jos tilin saldossa on yksi nolla enemmän niin eipä tuo paljon kirpaissut. Jä mä olen hoitovapaalla, joten kyllä sitä rahaa voi olla vaikka ei töitä tekisikään.
En ole blogisti, antakaa nyt niiden olla rauhassa täällä palstalla!
vaatteilla (merkki-vaatteillakin) on palautusoikeus ja tiedän ihmisiä, jotka eivät KOSKAAn sovita mitään vaan heille on ok, että maksavat, vievät kotiin ja katsovat siellä rauhassa, sovittavat ja palauttavat tarpeettomat. Itse en jaksa/ehdi moista puljaamista, mutta täytyy myöntää, että jos on kiire eli tarvitsen jotain tiettyä vaatetta esim. huomenna tietyssä tilaisuudessa, saatan ostaa pari ekstravaatetta (vaikkapa paitaa) ja katsoa kotona, mikä niistä paras ja palauttaa tarpeettomat. Yksinkertaista. Tosin ostaessa joku saattaa katsoa samalla lailla kuin ap...
Toki liikkeen kanssa voi sopia avokaupasta ja monet isot ketjut tarjoavat palautusoikeutta mutta lain mukaan sellaista ei tarvitse olla eikä sitä ole kaikkialla. VIestistäsi sai sellaisen kuvan että se olisi ihan arkipäivää ja näin ei ole.
vaatteilla (merkki-vaatteillakin) on palautusoikeus ja tiedän ihmisiä, jotka eivät KOSKAAn sovita mitään vaan heille on ok, että maksavat, vievät kotiin ja katsovat siellä rauhassa, sovittavat ja palauttavat tarpeettomat. Itse en jaksa/ehdi moista puljaamista, mutta täytyy myöntää, että jos on kiire eli tarvitsen jotain tiettyä vaatetta esim. huomenna tietyssä tilaisuudessa, saatan ostaa pari ekstravaatetta (vaikkapa paitaa) ja katsoa kotona, mikä niistä paras ja palauttaa tarpeettomat. Yksinkertaista. Tosin ostaessa joku saattaa katsoa samalla lailla kuin ap...
Ja siinä putiikissa ei ole palautusoikeutta, olen sitä kysynyt.
mutta minäkin näin tänään yhden blogistin kaupassa - tai oikeammin tunnistin hänet lapsista. Siinä minä heille täysin tuntematon ihminen, joka luen hänen blogistaan heidän perheensä elämästä ja näen lukuisia kuvia lapsista, huomasin ajattelevani, että "onpas kiva että lapset ovat parantuneet ja hekin ovat päässeet koko perheen voimin ostoksille". Kiva perhe ja suloiset lapset mutta mitä se minulle oikeasti kuuluu ovatko lapset terveitä vai sairaita tai millaisia ostoksia tuli tehtyä? Tilanne tuntui aika kummalliselta. Kyllä minua häiritsisi, jos ventovieraat ihmiset tunnistaisivat meidän lapset ja perheen samalla tavalla... Kyseessä ei ollut varsinainen lastenvaateblogisti.