Ärsyttääkö sinua, jos olet kassajonossa, ja väliin kiilaa

ei ärsytä, eli yli kasikymppiset. Niillä on heikot nivelet ja ymmärrän. Muut ärsyttää.

Mulle käy ainakin usein näin ja oon miettiny, että yrittäävätkö etuilla.

Jos taakse tulee joku jolla pari ostosta (ja itelläni paljon), voin kyllä sanoa että saapi mennä edelle. Mutta siis haluan ite tarjota paikkaa edessä:)

kärryt täynnä. Minusta on kivaa kun ihmisille tulee hyvä mieli.

näin vaan sattui minulle käymään tänään. Toki ärsyttäisi, olisi kiilaaja sitten kuka tahansa.



Ihmettelen vaan myyjää, joka ei sanonut mitään.



ap

Liikun rattaiden kanssa ja siitä on helppo puikahtaa väliin, kun vaunuilla väistää edellistä asiakasta.



Kassana ottaisin sen aiemman jonottajan ensin. Joskus vaikea huomata vain jotain kiilaajaa, ja toisaalta tilanteesta kassa pääsee helpommalla, kun ottaa kiilarin eka (yleensä ovat pahasisuisia ja myös pahoja suustaan).



Joskus kassanakin ollut...

oli se sitten kuka tahansa. eilen kaupassa käydessä olin kassajonossa ja käännyin kassan vieressä olevalle hyllylle ottamaan heijastimen, jolloin eräs mieshenkilö tyynen rauhallisesti kiilasi mut ja vauvani. joillain on pokkaa...

Tosin en tarvitse siihen myyjää sanomaan mitään kun voin itsekin ilmottaa mummeleille, että jonon perälle kiitos. Siis tottakai tilanteen mukaan, jos on tosi huonokuntoinen mummeli kyseessä niin teen tilaa, mutta ammattikiilaajat saavat huutia, tosin ystävällisesti :o)

Mielestäni on aika naurettavaa jonottaa yhden karkkipussin takia.



Itselle kävi eräällä kerralla seuraavaa:



Olin jo maksanut ostokseni ja odottelin 5v poikaani kassan toisella puolella. Hän kun halusi omilla rahoillaan itse maksaa karkkipussin. Poika oli jäänyt valitsemaan pussia siinä vaiheessa kun itse olin jo maksanut, joten hän jäi kiltisti jonottamaan. Tässä vaiheessa AIKUISET IHMISET törkeästi kiilasivat pojan ohi jonossa. Kyseessä ei ollut yksi ihminen, vaan ihan oikeasti useampia... Ja poika jonotti kiltisti ja pääsi vihdoin ja viimein maksamaan namusensa...



Tuo on mielestäni törkeää.

" minä taisin olla tässä ensin" , " anteeksi mutta nyt on minun vuoroni" , tms.

Tänään Citymarketissa mummo kiilasi infon jonossa, vaikka siellä on vuoronumerot. Parkkeerasin mummon viereen, keskeytin hänen keskustelunsa myyjän kanssa, ja lykkäsin tälle vuoronumerolapun käteen. Sitten kerroin asiani, lopuksi sanoin mummolle (joka oli jotain 60v, ei mikään 90v joka ei vuoronumeroista mitään tajuaisi) joka mulkoili minua tyrmistyneen näköisenä että rouva on hyvä ja ottaa vuoronumeron, kuten muutkin asiakkaat. Jonoa oli aika lailla, rattaissa kitisevä lapsi, ja bussi lähti parin minuutin päästä (se bussi, jolla pääsemme kotiovelle, menee kerran tunnissa, muuten joudumme kiertämään keskustan kautta ja matkaan menee ikuisuus) joten ei todellakaan kiinnostanut jakaa joulumieltä etuileville mummeleille.

Käyn kerran viikossa marketissa ja minulla on jättikärryt aina kukkuroillaan. Se jos mikä innostaa ihmiset kyselemään, että pääsiskö edelle. Enhän mä pääsis ikinä kassalle, jos lähtisin päästämään kaikki ohitse, joilla on vähemmän ostoksia kuin mulla!



Sanon usein, kun ole pikkuisen kanssa kahdestaan, että isommat odottaa autossa ja mun on päästävä nopeasti. Saan ainakin omantunnon kolkuttamaan sellaisilla, joilla se on.

Voin kyllä tarjota vuoroa edeltäni, mutta se on eri asia.