Olistiko 2 yötä erossa 11-kuisesta?
Olisi hoidossa (melko) tutuilla isovanhemmilla, jotka aiemmin hoitaneet silloin tällöin päivisin. Muutenkin olisi eka kerta yöhoidossa...
Joka tapauksessa tulee olemaan yhden yön, mutta itselleni olisi helpompaa aikataulujen suhteen, jos olisi sen toisenkin yön.
Mutta en siis tunteen ja ajatuksen tasolla oikein raaskisi kahdeksi yöksi erota...
Kommentit (21)
kun esikoinen oli 9 kk vanha. ELi kaksi yötä olimme.
ja jos lapsi olisi muuten "helppo" yöhoidettava. Meidän lapsista kaksi on ollut niin kovia yökukkujia, ettei mitenkään olisi voinut jättää yöksi ollenkaan tuossa iässä.
Mutta ei meidän 11 kuista kukaan ottasikaan, kun syö tissiä tuhat kertaa yössä.
on omassa päässä vikaa. Vaikka lapset ovat elämämme, on elämässä MUUTAKIN sisältöä kuin lapsi....
Parempi ensimmäisellä kerralla yöhoidossa olisi ehkä vain yksi yö, mutta taatusti kaksi yötä ei jätä mitään traumoja lapseen. Isovanhemmat ovat kuitenkin tuttuja ja turvallisia. Tekee lapselle hyvää harjoitella luottamaan myös toisiin aikuisiin kuin omiin vanhempiinsa.
Ei kyllä pitänyt olla kuin yksi, mutta tuli isoja mutkia paluumatkaan. Lapsi ei tosin ollut moksiskaan eikä ilmeisesti saanut pysyviä vaurioita, kun on nykyään aivan normaali koululainen.
Niin kauan kun voisin lykkäisin erossaoloa vauvasta. Harjoitella ehtii myöhemminkin! 11 kk on vielä tosi pieni, vauva enemmän kuin lapsi.
Jos olisi pakko yhden yön olisin erossa maksimissaan.
mutta johtui pääasiassa siitä, että jokainen on 11-kuisena ollut vielä tississä kiinni.
on omassa päässä vikaa. Vaikka lapset ovat elämämme, on elämässä MUUTAKIN sisältöä kuin lapsi....
kyllä nämä yökyläily/-hoitoasiat ovat ihan perhekohtaisia juttuja. Itse en olisi ollut yhtäkään yötä erossa 11-kuisesta, mutta ymmärrän silti ihan hyvin, että joku voi olla sen ikäisestä yön tai pari erossa. Päässä on vikaa sellaisella, joka ajattelee oman toimintatapansa olevan se ainoa oikea.
en edes miettisi asiaa sen enempää vaan jättäisin lapsen yökylään. Molemmat lapseni ovat tainneet olla 2 yötä hoidossa jo vähän nuorempanakin.
1-vuotiaani on ollut kerran yöhoidossa. Se ei ollut hänelle mukavaa, ei suostunut nukahtamaan vaan valvoi väkisin klo 23.n asti (eli kunnes ei jaksanut enää pitää silmiä auki) ja sitten heräsi 5.ltä ja kitisi kunnes tulimme hakemaan häntä kotiin (10 aikaan).
Kotona nukkuu n. 21.stä 7-8.n
Ja oli mummolassa, joka on häntä hoitanut päivisin ja jota muutenkin nähdään usein.
Eikä se äidillekkään helppoa ollut... :) En voisi kuvitella vieväni lastan kahdeksi yöksi minnekkän piiitkään aikaan.
Meiän poika oli 5,5kk kun oli mummolassa yötä ekan kerran tupareiden takia, mr nyt 11kk ja en anna häntä enää yökylään, koska meil eroahdistus, päivähoitoon vaan pakosta.
Haluan hoitaa lastani ja olla hänen lähellä
meilla oli eka lapsi yota mummulassa jo 3kk ikaisena :D
ja ovat pienesta asti olleet mummuloissa yota ahkerasti, siis en ole tyrkyttanyt vaan isovanhemmat pyytaneet yoksi.
Taytyy sanoa et on ollut paljon hyotya, lapset ovat todella sosiaalisia, eika ikina ole huutaneet, kun on viety paivakotiin tai muualle, ehka juuri johtuen tasta, etta ovat "tottuneet" ettei se aiti nyt vaan ole siin kyhnyttamas 24\7!
itseani jopa kummastuttaa vanhemmat jotka ei paasta lapsiaan yokyliin mummuille...sitten ku lapsi sen vuoden niin suurpiirteen ihmetellaan ja sadatellaan " ku ei sita voi jattaa mihkaan ku huutaa niin kauan et oksentaa"...
Mina olen aiti, olen hyva aiti...enka yrita esittaa super aitia kuitenkaan :) (jotkut tutut jotenkin oikein kehuvat kuinka heidan purjo-liisansa on 5v, eika ikina ole ollut yokylas missaan) :P
minullakin on elama lasten saamisen jalkeen, vaikka he tietenkin ovat etusijalla. mutta jos en huolehdi itsestani, en voi huolehtia lapsistani.
eeeeenka nyt tahdo ketaan syyllistaa ettei ole tohtinut antaa lasta yokylaan, en todellakaan :)
ja onhan se mummulassa yopyminen aina "ihana seikkailu"...ainakin minulle ne olivat erityisia hetkia ja reissuja, kun olin itse pieni :)
juniori jäi isän, isoveljien ja isovanhempien hoitoon kun itse matkailin USA:ssa.
Ja ihan normaali hänestä kasvoi.
olikin sitten 15-kuisana 2 yötä isovanhemmilla.
Kuopusta en varmaan voisi jättää vieläkään, on 2v. Mutta 11-kuisena ei olisi tullut yökyläilyistä mitään. Lapsi huusi, jos jäi isänsä kanssa kotiin ja minä lähdin. Huusi koko sen ajan kun olin poissa. Hänellä oli paha eroahdistus 8kk- 18kk. Nykyäänkin on aika lailla kiinni minussa.
Jos olisi pakko, kuten sinun ilmeisesti nyt on. Toimiva verkosto on kyllä tärkeä sellaisissa tapauksissa ja onneksi teilläkin on olemassa luotettavat isovanhemmat, joiden luo lapsen voi turvallisin mielin jättää. Lapsi itse tulee tuskin saamaan sen luokan traumoja tapahtuneesta, että joutuisi käymään aikuisena selvittelemässä asioitaan psykiatrin vastaanotolla. ;)
elämään ja eroon vanhemmistaan, juu juu ja ei saa halata liikaa ettei totu hyvään ja maailma on karua ja onhan se ihanaa kun meidänkin mussun voi jättää päiväkotiin eikä se itke yhtään kun ollut yökylässä jo 2 kuukautisesta asti.
Haloo.
Lapsi ehtii kyllä myöhemminkin kohtaamaan karun maailman ja olemaan erossa vanhemmistaan. Siinä ei taatusti ole mitään haittaa, että lykkää yökyläilyä! Ja siitä sylittelystä ei tarvitse tinkiä yhtään, lapsi kohtaa kyllä aikuisena tarpeeksi hetkiä jolloin kukaan ei helli tai halaa.
toisilla isovanhemmilla... Se oli mennyt oikein hyvin..
Lapsi hyvä nukkuja, n. 20-7 ilman heräilyjä (ainakin kotona...).
Joten jos nyt sitten raaskisi jättää, niin saisi itse kunnon 1,5 vrk:n miniloman, siis pe-illasta su-aamupäivään...! Oishan se ihanaa!
ap
en kyllä voisi olla erossa noin pienestä ellei olisi ihan pakko, eli sairaalareissu tms. Isän hoitoon olisi silloinkin helpompi jättää.