Onko 31-vuotias perustutkinto-opiskelija harvinaisuus yliopistossa?

3-kymppinen normaalisti henkisesti kehittynyt ihminen enää "hullaantuu yliopiston ilmapiiristä". Eiköhän se ole joidenkin 2-kymppisten juttu se hullaantuminen. 3-kymppiset keskittyy itse asiaan eli opiskeluun ja ajattelevat nuoria pidemmälle myös tulevaisuuteen, näin uskon.

Ja iihan täyspäiväisesti vieläpä, en ole ollut vuoteen työelämässä.



Minä olen tykännyt opiskelusta paljon, pääasiassa siksi että tutkinnon aihepiiri kiinnostaa. Opiskelijaelämää vietin ja hullaannuin siitä parikymppisenä ensimmäistä tutkintoa tehdessä. Hullaantuminen oli niin perusteellista ja kosteaa, ettei siihen ole enää hinkua. Nyt hullaanuksen tekee itse opiskelu, olen vihdoin löytänyt oman alani.

Nautitko nuorempien seurasta? Sitten voit hullaantuakin!