Minulla myös huono kokemus hätääntyneen lapsen auttamisesta...

Jokunen vuosi sitten lintsillä, tyttö oli nuorempi ja luultavasti ulkomaalainen, en tiedä ymmärsikö/puhuiko suomea ollenkaan kun ei sanonut mitään. Info -pisteellä odoteltiin kun äitiä oltiin kuulutettu, ja äiti tulikin hetken päästä repimään lapsen mukaansa sanomatta mitään. Parin metrin päässä alkoi lapselle tiuskia ja sähistä.



Mistä sen tietää mitä on tapahtunut, ehkä lapsi karannut tai vanhempi muuten vain huolesta sekopäisenä. Loppu hyvin kuitenkin, se on pääasia.

taas olin töissä yhdessä huvi/teemapuistossa ja meille teroitettiin, että pitää tarkkailla mahd. karanneita lapsia ja koska itselläni ei niistä kokemusta ollut, niin tarkkailin kaikkia ja joltakin yksinäiseltä kouluikäiseltä menin kysymään vanhemmista, niin sen äiti tuli halveksivasti puhisemaan, että kai sen ikäinen nyt osaa itsekseen olla..argh, pitäkää tunkkinne sitten..

mutta pitäisin silti kiinni siitä, että eksyneitä tai hätääntyneitä lapsia autetaan! Hyvä, että olette auttaneet ja tosi ikävä, että ette ole saaneet siitä kiitosta lasten vanhemmilta. Olisin itse todella kiitollinen, jos lapseni katoaisi ja hänestä huolehtisi ystävällinen turvallinen aikuinen :)



En todellakaan tee tästä mitään ulkomaalaiskeskustelua, mutta mutta. Olen muutaman kerran huomannut kaupoilla, että joillain ulkomaalaistaustaisilla on tapana jättää lapsi yksin katsomaan leluja tai muuta lasta kiinnostavaa, kun vanhempi säntää aivan toisella puolella valtavaa kauppaa tai jopa toiseen kerrokseen. Ja kyse ei todellakaan ole ollut mistään 10 vee lapsesta vaan ihan pienestä 4-5 vuotiaasta. Kerran itsekin vein pienen pelästyneen tytön jouluruuhkassa infoon etsimään äitiään, joka oli mennyt Prisman kakkoskerrokseen pitkäksi aikaa ostoksille. Tyttö oli tosi hätääntynyt ja etsi äitiä. Kaikki asian huomanneet menivät tyynen viileästi ohi (tyttö thaimaalaistaustainen). No minähän en jätä pieniä tyttöjä yksin kauppaan itkemään! Tässäkin tapauksessa äiti tuli odotuksen jälkeen infoon eikä häntä edes hävettänyt saati liikuttanut tytön hätä millään lailla. OMG!

Olimme Tukholmassa Astrid Lindgrens Värld:ssä, yht'äkkiä näin n. 9-vuotiaan tytön joka aivan hysteerisenä itkien juoksi ympäriinsä etsien jotain. Seurasin hänta pienen hetken ja menin hänen luo, laskin rauhallisesti käteni hänen käsivarrelleen ja kysyin, että onko hän eksynyt vanhemmistaan? Hän rauhoittui heti vähän ja myönsi näin olevan. Kysyin, onko hän jo katsonut monesta paikasta ja hän sanoi katsoneensa. Ehdotin, että menisimme samassa tilassa olevalle info-tiskille tekemään kuulutuksen, jossa kuulutettaisiin hänen vanhempiaan. No, juuri kun olimme tulleet info-tiskille, tyttö oli jo aivan rauhallinen (vavahteli vielä itkun jälkimainingeista) ja oli kertonut nimensä jne sekä seisoi vierelläni, juttelin info-tiskin virkailijan kanssa, niin eikös tytön isä ryntää paikalle, ota tyttöä kiinni käsivarresta ja repäise hänet nopeasti pois. Tietysti minua samalla pahasti mulkoillen! Ei pienintäkään kiitoksen sanaa tai sananvaihtoa siitä, mitä oli tapahtunut... Ei ymmärrä ei... Aivan tavallisen näköinen, siististi pukeutunut n. 35 v. mies oli ja tyttökin nätisti puettu. Mihin ovat käytöstavat jääneet? No, ei se mitään, aion kyllä vastaisuudessakin auttaa ihmisiä hädässä tästä esimerkistä huolimatta.

vain repaista tytto mukaansa. Sehan voi olla vaikka mika roisto ja tytto pelosta mykkana. Kylla joku ID pitaisi katsoa.

suomessa ei lapsia ole onneksi paljon katoillut, mutta muualla Euroopassa kylläkin. Siellä ei lasten kyllä käsittääkseni anneta haahuilla yksin samalla tavalla kuin Suomessa. Eikä myöskään anneta lapsia kenelle tahansa... Vai olenko ihan metsässä! Onko ulkosuomalaisilla tietoa asiasta?

voisin kiittää sitä naisihmistä, joka viime viikonloppuna auttoi minun lastani kylpylässä kun olimme menneet toisiltamme ristiin. Kiitos kun autoit lasta löytämään äitinsä!

Tulipa mieleen eräs kerta muutama vuosi sitten, kun kolme ulkomaalaistaustaista lasta iältään n. 7, 5 ja 2-vuotiaat, olisivat väen väkisin tunkeutuneet meidän kanssamme hissiin eräässä kauppakeskuksessa, kun olimme oman perheen kanssa lähdössä pois, vaikka vanhempien omistama ravintola oli aivan hissien vieressä ja vanhemmat jopa näkivät tilanteen (molemmat seisoivat ravintolan ulkopuolella jutellen niitä näitä omien tuttaviensa kanssa).

Ehdin juuri sanoa miehelleni puoliksi leikilläni ja puoliksi häkeltyneenä, että taidetaan saada ylimääräisiä lapsia kotiin, kun jostain ilmestyi n. 13-vuotias poika, joka otti kahta nuorimmaista kädestä ja ohjasi pois hissin ovien luota, jotka juuri olivat sulkeutumaisillaan. Ehtivät aivan viime sekunneilla pois. Vanhemmat eivät edelleenkään välittäneet tilanteesta mitään.

Koko tilanne oli ohi yhtä nopsaan kuin oli alkanutkin, joten reaktioaikaa oli rajallisesti. Onneksi tuo isompi poika tuli paikalle. Vanhempien reagoimattomuutta ihmettelen vielä tänä päivänä.

Jos nuo lapset olisivat tulleet meidän kanssa alakerran parkkihalliin, olisin käynyt saattamassa heidät takaisin sinne, mistä kyytiin nousivat...Tuli vain jotenkin ontto olo noiden kolmen lapsen puolesta. Tuntui, että he luottivat ventovieraisiin aikuisiin liiankin kanssa.

En todellakaan tee tästä mitään ulkomaalaiskeskustelua, mutta mutta. Olen muutaman kerran huomannut kaupoilla, että joillain ulkomaalaistaustaisilla on tapana jättää lapsi yksin katsomaan leluja tai muuta lasta kiinnostavaa, kun vanhempi säntää aivan toisella puolella valtavaa kauppaa tai jopa toiseen kerrokseen. Ja kyse ei todellakaan ole ollut mistään 10 vee lapsesta vaan ihan pienestä 4-5 vuotiaasta. Kerran itsekin vein pienen pelästyneen tytön jouluruuhkassa infoon etsimään äitiään, joka oli mennyt Prisman kakkoskerrokseen pitkäksi aikaa ostoksille. Tyttö oli tosi hätääntynyt ja etsi äitiä. Kaikki asian huomanneet menivät tyynen viileästi ohi (tyttö thaimaalaistaustainen). No minähän en jätä pieniä tyttöjä yksin kauppaan itkemään! Tässäkin tapauksessa äiti tuli odotuksen jälkeen infoon eikä häntä edes hävettänyt saati liikuttanut tytön hätä millään lailla. OMG!

pieni n. 4v tyttö itki sisäänmenolla. Aikuiset tyynesti kävelivät ohi.



Minä menin lapsen luo ja kysyin onko hän hukannut äidin. Kyllä oli.

Menimme yhdessä infoon, tyttö kertoi mulle nimensä. Kysyin halatko syliin, halusi. Kuulutettiin ja kassajonosta nainen hikuu, et sielläkö sä "sanni" olet. Vanhempi nainen jonosta tulee infoon ja ottaa tytön ja sanoo, et sunhan piti odottaa siellä pöydässä. Tyttö oli jätetty yksinään heseen kun äiti, mummo ja pikkusisar olivat ruokaostoksilla.



Mulle mummo ei sanonut sanaakaan, eikä lapsen äitikään.



Eräässä isossa ostarissa hissistä tuli ulos pieni downin-lapsi yksinään.

Sain lapsen puhutettua kertomaan nimensä ja ikänsä ja mies meni etsimään paikkaa missä voi kuuluttaa. Jonkin ajan kuluttua äiti tuli paikalle. Hän oli erittäin kiitollinen ja itkien halas mua kun oli huolehtinut lapsestaan.

Että kyllä jotkut osaavat olla kiitollisiakin ja itsellekkin tuli todella hyvä olo.



En hetkeäkään epäröi auttaa pientä tai isonpaakaan. Vaikka välillä saa huutiakin avun tarjoamisesta.

törmättiin Muumimaailmassa eksyneeseen poikaan ja siskoni soitti numeroon joka löytyi pojan "infolapusta". Oltiin siellä metsikössä ja suunnattiin sinne aukeale päin jonne äiti oli tulossa. Yhtäkkiä poika oli kadonnut! Äidin löysimme mutta poika oli siis jo ehtinyt viipottaa jonnekin. Äiti lähti etsimään poikaansa suunnasta josta tulimme ja löysikin, kun kohta näimme heidät yhdessä. Mutta eipä mennyt kauakaan kun sama poika meni taas yksinään siellä (nähtiin kauempaa eikä puututtu enää asiaan)! Taisi olla melkoinen karkuri tuo poika!