Millainen lemmikki kissa on?
Hei, Meillä olisi tilaisuus saada rotukissa. Millainen kissa on lemmikkinä? Meillä kolme lasta; 3,5 ja 7 vuotiaat. Ovat todella lapsirakkaita lapsia. Lähinnä pelottaa huonekalut, meillä aika paljon arvo irtaimistoa. Oppivatkohan miten helposti paikat jonne ei saa mennä? Tekevätkö paljon tuhojaan? Meillä ei aiemmin ole ollut lemmikkiä, minulla lapsena joitain pieniä.
Venäjänsininen- rotu olisi kyseessä. Tuo rotu on kuulemma erittäin ihmis- ja lapsiystävällinen.
Kiitos jos osaatte kertoa omia kokemuksianne :)
Kommentit (13)
Maailman ärsyttävin katti(kaikella rakkaudella:)) Ja siihen ärsyttävyyteen ja kissan luonteeseen se meillä ainakin perustuu. Se saa kaiken anteeksi, kun ollaan kaikki ihan kissaihmisiä.
Se tuli meille tosin jo pari vuotiaana, joten mitään pentukissan metkuja ei ole ollut. Se on älykäs ja saa kommunikoida.
Toki siitä on vaivaakin (kissanhiekkaa pitkin kylpyhuonetta, kissaruoka haisee pahalle, yölliset leikit jne.), mutta me rakastamme sitä tosi paljon ja se on osa meidän perhettä. Olen vahvasti sitä mieltä, että lapsilla pitää olla lemmikki. Siitä oppii pitää huolta ja oppii myös elämän arvon. Eli me haluamme opettaa lapsillemme, että muukin kuin ihmiselämä on arvokasta. Väitän myös, että kissa on pelastanut meidän perheemme. En olisi ikinä selvinnyt nuorimman lapsen koliikista, jos kissa ei olisi pitänyt minulle seuraa ja käynyt aina silloin tällöin herättämässä minua. Joko olisin tappanut itseni ja/tai lapsen niinä öinä.
Mulla on ollut Rölli Röyhkimys, joka komensi yhdellä viiksenväräytyksellä koiralaumaa, ja Vieno Neito Arkajalka, jonka lempiprojekti oli kuorsata piilossa päivät, ja herätä seurustelemaan aikuisen kanssa, kun lapset oli menneet nukkumaan. Sen lisäksi oli Pavarotti, joka rakasti laulaa, kun soitin huuliharppua. Pavarotti parkaisi MIauuuUU, ja koira perään UUuuUU, ja kissa kehräsi laulaessaan minkä kerkesi. Sen lisäksi se kuvitteli olevansa MM-korkeushyppääjä. Loikka lattialta korkean kirjahyllyn päälle ei tuottanut tuskaa. Pari maljakkoa putosi, ennenkuint tajusin siirtää ne turvaan.
Älä ota kissaa, jos pelkäät tuhoja ja jos sinulla ei ole huumorintajua. Kynnet teroitti mattoihin, teroituslaudalle vain tuhahdeltiin, joten suosittelen kissankestäviä mattoja. Kangassohvat ei sitten kestä, vaihtakaa suosiolla nahkaisiin. Helpottaa myös siivousta. Pavarotti oli nuuka astiastaan, ja se piti siivota joka päivä, tai hän pissi isännän sänkyyn. Vieno Neito taas oli tyytyväinen, jos kerran viikossa puhdisti. Emännästä hän oli 17 vuoden elämänsä aikana mustasukkainen kuin mikä..
Älä leikitä kissaa käsillä, koska kissa mieltää ne silloin leluiksi ja raapii ne verille kynsillään. Leikitä aina, korostan, aina leluilla. Madottaa pitää ja rokottaa pitää kerran vuodessa ja hampaat tarkastuttaa. Lue joku kissakirja, ennenkuin hommaat lemmikin. Et näillä neuvoilla paljon viisastu!
siperiankissan pentu!
On superleikkisä ja hieman villi, mutta niin sosiaalinen ja seurallinen että aivan sydän sykähtää. On sylissä lähes jatkuvasti kun vain voi. Tahtoo nukkua vieressä ja kaipaa paljon hellyyttä ja myös leikkiä.
On jo aika hyvin oppinut ettei esim sohvaa saa raapia. Silti vielä joskus niin tekee, mutta uskon että oppii aika hyvin (lisäksi leikataan ahkerasti kynsiä).
Vessa-asia on hieman rasittava, eli hiekkaa (helmiä) on pitkin kylppärin lattiaa välillä, mutta melko pientä se sinänsä on.
Lisäksi yöllä tulee välillä herättämään, joko tahtoo leikkiä tai ängetä syliin :)
Mutta kissa on paras lemmikki! Ainakin meidän kissa :P Aina kotona innolla vastassa ja lieventää stressiä selkeästi!
Suurinosa vitriineissä tosin. Lähinnä noiden takia kyselen. Pysyvätköhän tuolit ehjinä ja irtaimistot kanssa?
Olohuoneeseen laitamme toki raapimapuun ja oman karvataljan ainakin kissalle. Mitä muuta kannattaisi huomioida?
Kiitos,
t.ap
Meillä kaksi kissaa ja heillä eroa kuin yöllä ja päivällä.Vanhempi kissa n.2v on oikea jöröjukka,jos tahtoo johtain niin alkaa tekemään tuhmuuksia (kiipeää kirjahyllylle ja tiputtaa lasiesineitä,raapii NAHKAsohvaa,huutaa kuin palosireeni niin kauan että saa tahtonsa läpi).Sylissä tämä jörö ei viihdy kuin silloin kuin itse haluaa ja se tapahtuu todella harvoin mutta toisaalta taas tulee pyynnöstä viereen ja pyytää rapsutuksia ja hellyyttä :D
Toinen kissa on kuin koira,seuraa mua joka paikkaa.Nytkin tämä nuorempi 1v on vieressäni ja katsoo mitä puuhaan :)
Jos menen isolle asialle wessaan ja laitan oven lukkoon niin kissa alkaa rapimaan ovea ja huutaa oven takana surkeana kun hänet on jätetty ulkopuolelle :D
Tämä nuorempi on myös todella kova juttelemaan,ei pidä kun nimi sanoa niin alkaa miukuun.Osaa myös hyvin ilmaista asiansa joten tämä kissa ei tee taas tuhmuuksia mitä vanhempi kissa tekee kun jotain tarvitsee.
Molemmat kissat tietää että mitä saa tehdä ja mitä ei (vesipyssyllä opetettu :)) mutta vanhempi kissa uskoo jos haluaa:)
Rasittavinta tosiaan on toi kissanhiekka astian hajut kun käyvät paskalla ja se irtohiekka vessassa mutta meillä onneksi kaksi vessaa ja pienempään on sijoitettu astia.
Vanhempi kissa on myös tuhonnut mun yhden kukan,oli jollain tavalla onnistunut kiipeämään amppeliin ja nukkui tuhotussa kukkaruukussa kun kotio tulin,kissa oli silloin pentu :) Nahkasohvan yhden kulman on myös tuhonnut,täynnä pistojälkiä ja raapaleita.Samainen kissa on myös syönyt 2 laturinjohtoa ja 1 hiustenkuivaajan johdon poikki :)Eteisen matot myös aika huonossa kunnossa kun molemmat tykkäävät leikkiä mattojen alla kuurupiiloa:)
Silti ovat ihania,en luopuisi mistään hinnasta :D
Eli voi olla, että nuo designtuolien selkänojat ovat raapimispaikka sen laudan sijaan, tai sitten ei. Meidän nykyinen kissa tykkää raapimispuustaan, sillä on yksi kattoon asti oleva kiipeilyteline, ja toinen vähän matalampi. Tuolit ovat saaneet olla rauhassa. Toisaalta sillä oli/on tapana huomiota kaivatessaan (leikkiseuraa tai ruokaa) pudotella tavaroita hyllyjen päältä, oli kerran mm. painavaa kynttilänjalkaa sieltä tuuppimassa alas... Meillä on nykyään siis kaikki irralliset esineet vitriineissä..
Meillä nyt käytössä sellainen kissanvessa ja ne helmet, joita ei ole tuon vessasysteemin takia enää pitkin.
Kisu tulee aina iltaisin mun kainaloon kehräämään hetkeksi, sitten menee jalkoihin nukkumaan. Kun tulen kotiin, se on vastasssa. Lapsille se on älyttömän tärkeä.
kissalle mieluisia raapimispuita, lautoja, mattoja.. rotukissalta kait leikataan kynnet jos sitä käytetään näyttelyissä.
Kissanvessa oltava ei pelkkä laatikko jos tahtoo, että hiekat ja pissit sun muut pysyy yhdessä paikassa.
Ruokailu sottaista touhua joten kannattaa mietiä kuivaraksuja tietysti vettä täytyy olla juotavana ja kosteaa ruokaakin vaikka raakaa jauhelihaa toisinaan.
Särkyvät arvoirtaimmistot laittaisin piiloon... Kissaa voi pyyhkiä vaikka kosteilla käsillä, että lähtee irtokarvat.. imurointia tulee useammin. Kissat myös oksentavat joskus karvapallojaan myös lyhytkarvaiset. Kannattaa hankkia rotukohtaista tietoa kissan ominaisuuksista.
Kissasta tulee rakas lemmikki. Ja sotkuja ei myöhemmin enää huomaa ja pari rikkoontunutta vaasia sinne tai tänne mitä sillä on väliä kisu kehrää sylissä.
Vähän niinkuin erirotuiset koirat ovat erilaisia, (mieti vaikka saksanpaimenkoira, spanieli ja vinttikoira)!
Yleensä sanotaan, että mitä lyhyempi karva, sen vilkkaampi kissa. Ja toisinpäin, mitä pidempi karva (esim persialaiset, pyhät birmat, ragdollit), sen rauhallisempi kissa.
On pitkälti omasta luonteestasi kiinni millaisesta kissasta ehkä eniten pidät?
Mulla on kaksi pyhää birmaa, puolipitkäkarvaisia mutta todella helppohoitoisia tyttöjä. Molemmat ovat ihanan rauhallisia!! Mulla ei hermo kestäisi jotain muita rotuja, jossa kissa on hereillä ja liikkeessä kokoajan..
Mäkin olen tosin kuullut, että venäjänsininen on kiva rotu, ystävällinen ja seurallinen, joskin myös vilkas...
Meillä toinen kissa oppi raapimapuun merkityksen vasta noin 2v iässä, raavittuaan sitä ennen joka huoneen tapetteja kun silmä vältti. (Mulla ei olis tapetteja mutta asun vuokralla). Sen sijaan mitään mööpeleitä eivät koskaan ole raapineet.
Kiima-aikaan molemmat tytöt ovat todella äänekkäitä ja merkkailevat, siksi suosittelenkin leikkaamaan kissan, jos teillä ei ole aikomusta teettää sillä pentuja. Pahimmillaan mun kissat KARJUI yötäpäivää 9 viikkoa putkeen ja haju kotona oli sietämätön! Nyt ne ovat pillereillä ja elämä on taas ihanaa kissojen kanssa ;-)
Lyhytkarvaisen (kuten venäjänsinisen) karva on must vaikeammin saatavissa irti huonekaluista (jokaisesta kissasta lähtee karvaa, vaikka kerran viikossa kampaus auttaakin paljon!) mutta tarrarullalla lähtee kyllä.
Meidän kissoilla oli ensin 5 sääntöä mitä ei saa tehdä. Olen vähentänyt sen kahteen... tulee vähemmän pääsärkyä niin. Meillä sääntö on, että ruokapöydällä ei saa olla. Ne tietävät sen vallan hyvin, mutta käyvät pöydällä vähintään kerran päivässä. Kissa on sellainen. Se tekee mitä haluaa. Toinen sääntö on, että kissat eivät saa tulla makuuhuoneeseeni, joten pidän oven lukossa aina. Kyllä ne sinne silti yrittävät minkä kerkeävät, roikkuvat oven kahvassa ym (siksi juuri pidän lukossa, että muuten saavat oven auki). .. Kissat eivät tykkää suljetuista ovista..
Mutta eivät ne paljon tuhoja tee ja niistä on niin paljon seuraa (meillä toinen seuraa mua kokoajan joka paikkaan kuten koira) ja ne leikkivät ja ovat niin hassuja pöhköjä, että joka päivän nauran ääneen niitten hassutuksille. Ja nauru pidentää ikää! :-) Elän näillä näkymin varmaan 150vuotiaaksi.
Eli, jos et ole kovin tiukkapipoinen sääntöjen suhteen ja kestät sen, että kissa tekee mitä sitä itseään huvittaa, kannattaa ehdottomasti ottaa kissa tai vaikka kaksi, niillä on sitten seuraa toisistaan eikä yksin ollessa tee niitä tuhoja.
Kissat on ihania lemmikkejä, tosi helppohoitoisia (ruoki ja tyhjennä vessa kerran päivässä, harjaa kerran viikossa, käytä eläinlääkärillä kerran vuodessa). Ne antavat todella paljon iloa elämään!!
Kissa on kohta 9-vuotias neiti, ns. "juttelukissa" ja koiramainen kissa. Ymmärtää, kun sille juttelee - bongailee sanan sieltä, toisen täältä (sille on juteltu aina) ja "sanavarasto" kasvaa päivittin. On kova leikkimään palloleikkejä. Tuo pallon aina jalkojen juureen tai selän taakse, jos haluaa, että palloa heitetään. On mielellään "maalissa" torjumassa palloa, osaa tosi hyvin lätkäistä pallon takaisin tassulla! :D On sisäkissa, mutta käytetään ulkona joka päivä taluttimella (yrittää ottaa taluttimen laatikosta, kun haluaa ulos!) - siellä tykkää bongailla lintuja ja vaklia niitä, mutta vain vähän kauempaa. Ei pidä muista kissoista, paitsi nyt keväällä ja kesällä olemme huomanneet, että neidillä on varmaankin "kevättä rinnassa", koska kollipojat (varsinkin eräs vanhempi papparoinen kollipoika) on alkaneet kiinnostaa. Neiti on leikattu, mutta kyllä ne silti kiinnostaa.... Nukkuu yöt, ei ikinä ole häiriköinyt yöllä. -Että tällaista eloa meidän kissan kanssa. P.S. Kissan "hurina" on ihanan rauhoittavaa... :)
20v:n aikana voin vain sanoa, että mikäli sohvasi ovat sinulle tärkeitä ja arvokkaista, älä ota kissaa:) Meillä kaikki kissat ovat tehneet jonkinasteista tuhoa ja tämä viimeisin raadellut yhden nojatuolin aivan nypyille ja langoille. Yritetty kyllä kasvattaa, mutta kissa oppii juuri niin paljon kuin sitä huvittaa eli...
Viestini siis on, että varaudu siihen, että kotisi ei ole enää pelkästään sinun kotisi ja kissallasi saattaa olla eri käsitys nojatuolin funktiosta kuin itselläsi:)
Kissat ovat kovin erilaisia. Toki rotu tuo mukanaan joitain todennäköisiä luonteenpiirteitä.
Pennut ne yleensä saattavat jotain tuhoa tehdä. Meillä pienin ei ole rikkonut oikeastaan mitään. Kasveja on hieman repinyt. Vanhin taas repi sohvan pentuna pahasti.
Melko nopeasti oppivat minne eivät saa mennä. Eli menevät salaa. Esim. tömähdys vain kuuluu kun hyppäävät ruokapöydältä pois kun kuulevat ihmisen tulevan.
Kissat ovat aina arvaamattomia. Ei voi taata ettei kiltti lapsirakas kissa tempaise kynnellä lasta silmään. Lähellä on meilläkin ollut.
Netistäkin löytyy paljon tietoa ja "tietoa" kissoista.