Kolmoisdraaman keskelle lapsi
Mun kaveri sai taannoin vauvan, joka muistuttaa ikävä kyllä enemmän bioisäänsä kuin kaverin miestä. Kaverin mies ei tiedä kaverin suhteesta mitään. Mun niin tekisi mieli paljastaa koko juttu sille. On kiltti ja hyvä mies. En tajua mitä kaveri haki sillä suhteellaan. Kuulemma tuolla kertaa kun lapsi sai alkunsa eivät edes olleet yhdynnässä, että pelkästä touhuilusta saanut alkunsa. Sairasta silti.
Kommentit (19)
asia pitää selvittää lapsenkin edun vuoksi!!ja kyllä raskautumiseen tarvitaan YHDYNTÄ.
Kyllä onnistuu ilman sitäkin. Enkä nyt puhu mistään hedelmöityshoidoista vaan ihan tavallisista touhuiluista.
Mä satun tietämään, että mun lapseni on saanut näin alkunsa. Tosin ihan oman miehen kanssa :-D Juuri tuolloin en pystynyt muuhun endometrioosi kipujen vuoksi.
ja kyllä raskautumiseen tarvitaan YHDYNTÄ.
Ehkä sille on kerrottu, mutta se kilttinä ja hyvänä miehenä kasvattaa vaimonsa lapsen omanaan? Tuskin se tulisi sitä suureen ääneen kailottamaan, että tiesittekös ettei toi ole mun mukula!
Tietääkö lapsesta? Epäileekö itse isyyttä? Kuinkas vanha lapsi on? Vauvasta on mielestäni vaikea vielä sanoa kenen näköinen on.. Kyllä sitä reilun vuoden vanhasta alkaa vasta näkemään sitä lopullista ulkonäköä.
Mä en ole koskaan ennen kuullut että joku olisi tullut raskaaksi ilman yhdyntää. Vauvapalsta on ihmeellinen paikka, täällä neitseellinen sikiäminen on arkipäivää! :D
Kyllä onnistuu ilman sitäkin. Enkä nyt puhu mistään hedelmöityshoidoista vaan ihan tavallisista touhuiluista. Mä satun tietämään, että mun lapseni on saanut näin alkunsa. Tosin ihan oman miehen kanssa :-D Juuri tuolloin en pystynyt muuhun endometrioosi kipujen vuoksi.
siittiöt on lapettu sit käsin sinne emättimeen.. kai. Mutta ap.n tapauksessa olisi aikas kummaa touhua, jos tarkoitus ei ollut raskautua.
että paljastaako totuuksia vai ei. Mä mietin kuka voittaa kun vieras puuttuu perheen elämään ja kertoo miehelle että vaimo on petänyt häntä. Siinä voi parisuhde hajota ja naisesta tulee yh. Mies on häpäisty. Paljastajan suhde molempiin saa kovia kolhuja ellei katkea kokonaan. Voiko paljastaja sitten olla ylpeä itsestään kun on saanut tämän aikaan? Minusta on vaimon asia kertoa pettämisestä. Vauvan isyys selviää testissä ja on perheen oma asia teettävätkö he sen vai eivät.
että pettäjä tekee muutoksen elämässään ja itse tunnustaa. Niinhän ei läheskään aina ole, vaan tilastollisesti on huomattavasti todennäköisempää että pettäjä uusii tekonsa ja lopuksi mahdollisesti jättää petetyn uuden kumppanin takia.
Minusta jokaisella ihmisellä on oikeus tietää omaa elämäänsä ratkaisevasti vaikuttavat asiat. Millä oikeudella kukaan muu päättää mitä esim. minä saan tietää ja mitä en, sillä varjolla että se on muka minulle parhaaksi???
Ja tuosta miehen häpäisystä... Eikö se ole tehty jo petettäessä, ei siihen voi enää vaikuttaa. Ja koska suhteen ulkopuolisetkin epäilevät lapsen ulkonäöstä ettei se olisi miehen oma lapsi, häpäisy jatkuu niin kauan kunnes hänelle kerrotaan totuus. "Käenpojan" kasvattaminen omasta päätöksestä on kunniakas ratkaisu (kuten myös sekin, jos mies päättää erota), se että tietämättään hoitaa toisen miehen lasta kuin omaansa on häpäisy.
Ja kuka voittaa siinä, jos mies saa tietää totuuden? Tietysti petetty! Ja lisäksi myös lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, eli myös hän voittaa loppujen lopuksi!
Mihin perustat tuon paljastajan suhteen katkeamisen molempiin..? Se, että viestintuoja ammutaan ensin, on vain sanonta, ei totuus. Itse en tiedä yhtään tapausta jossa paljastaja olisi saanut jotain muuta kuin kiitosta petetyltä, salailijoiden sen sijaan tiedän tipahtaneen pois kuvioista.
että missä määrin on oikeus/ velvollisuus puuttua muitten elämään ja millä motiiveilla. Tämä kertominen on ihan oikeasti mun mielestä vaikea kysymys. Minulle kertoi ystävä exän uskottomuudesta ja hän teki siinä mulle suuren palveluksen. Välit meni exään, tietysti, mutta ei ystävään. Hän sitoutui myös "jälkihoitoon", sillä menin erosta aika huonoon kuntoon.
Sitten taas olen nähnyt tapauksia, joissa ulkopuolisen puuttuminen on aiheuttanut kohtuutonta mielipahaa. Perhe on voinut selvittää asiat keskenään, paljastaja on tullut paljastaneeksi, että muutkin tietävät heidän asioistaan, mutta vain osatotuuksia ...
En tiedä olenko jotenkin erityisen herkkis näissä asioissa :)
Viestissäsi oli paljon hyviä pointteja. En silti osaa yksiselitteisesti sanoa ap:lle pitäisikö hänen kertoa vai ei. Tällaisiahan nämä moraalipohdinnat ovat ...
9
että pettäjä tekee muutoksen elämässään ja itse tunnustaa. Niinhän ei läheskään aina ole, vaan tilastollisesti on huomattavasti todennäköisempää että pettäjä uusii tekonsa ja lopuksi mahdollisesti jättää petetyn uuden kumppanin takia. Minusta jokaisella ihmisellä on oikeus tietää omaa elämäänsä ratkaisevasti vaikuttavat asiat. Millä oikeudella kukaan muu päättää mitä esim. minä saan tietää ja mitä en, sillä varjolla että se on muka minulle parhaaksi??? Ja tuosta miehen häpäisystä... Eikö se ole tehty jo petettäessä, ei siihen voi enää vaikuttaa. Ja koska suhteen ulkopuolisetkin epäilevät lapsen ulkonäöstä ettei se olisi miehen oma lapsi, häpäisy jatkuu niin kauan kunnes hänelle kerrotaan totuus. "Käenpojan" kasvattaminen omasta päätöksestä on kunniakas ratkaisu (kuten myös sekin, jos mies päättää erota), se että tietämättään hoitaa toisen miehen lasta kuin omaansa on häpäisy. Ja kuka voittaa siinä, jos mies saa tietää totuuden? Tietysti petetty! Ja lisäksi myös lapsella on oikeus saada tietää biologiset vanhempansa, eli myös hän voittaa loppujen lopuksi! Mihin perustat tuon paljastajan suhteen katkeamisen molempiin..? Se, että viestintuoja ammutaan ensin, on vain sanonta, ei totuus. Itse en tiedä yhtään tapausta jossa paljastaja olisi saanut jotain muuta kuin kiitosta petetyltä, salailijoiden sen sijaan tiedän tipahtaneen pois kuvioista.
Miltä tuntuu kasvattaa lasta kuin omanaan - ja sitten vuosia myöhemmin saada selville, että eipä olekaan?
Tunnen miehen, joka siis sai vauvan ja innoissaan hoiti tätä, valitsi kummit ja sai omat vanhempansakin sekoamaan ihastuksesta tähän lapsenlapseen. Ja sitten 1-vuotissynttäreiden tienoilla kävikin ilmi (ja ihan dna-testein), että eipä lapsi ollutkaan hänen. Kuka tästä hyötyi? Ei kukaan ja kaikista vähiten lapsi. Biologinen isä ei ollut kiinnostunut, kasvatusisä meni paniikkiin ja halusi eroon koko lapsesta (lapsi siis symboloi hänelle nöyryytystä), "isovanhemmat" halusivat pitää "lapsenlapsensa" mutta menettivät poikansa jne.
Jos totuus olisi tullut ilmi aiemmin, olisi paljon surua ja hämmennystä ollut vältettävissä (tosin lapselta puuttuisi ihanat isovanhemmat).
jo, mutta on hyväksynyt asian ja haluaa jatkaa yhteiselämää kaverisi kanssa. Älä lähde erikseen osoittelemaan asiaa, se on muutenkin vaikea hyväksyä ja sietää. Ole onnellinen siitä, että perhe pysyy koossa.
Älä tuhoa perhettä typerällä ja lapsellisella syyllistämiselläsi! Ne ihmiset ovat yrittäneet parhaansa niissä tilanteissa, mitä on ollut.
mitä on touhuilu ja puuhailu, mitä täällä palstalla näkee usein?
siis onko se lapsen ajattelemista, ettei se saa tietää, että sillä on biologinen isä ja jopa ehkä sisaruspuolia jossain?
just joo, tässä ei taas ajatella kuin haírahtunutta naista, nainen kun syrjähyppää se on hieno asia, mutta auta armias, jos pettäjä on mies
, jos mulle olis asiasta kerrottu.
Eikö sinulla ap, ole omissa asioissa tekemistä. Kyllä se pettäjä aikanaan palkkansa saa.
Itse etsisin uusia ystäviä ja jättäisin tämän pettäjän keittelemään soppaansa.
ja joutuu välinpitämättömän isän "elätettäväksi".
Parempi lapselle on elää turvattu lapsuus ja tutustua vasta myöhemmällä iällä vastuuttomaan biologiseen isäänsä.
siis onko se lapsen ajattelemista, ettei se saa tietää, että sillä on biologinen isä ja jopa ehkä sisaruspuolia jossain?
just joo, tässä ei taas ajatella kuin haírahtunutta naista, nainen kun syrjähyppää se on hieno asia, mutta auta armias, jos pettäjä on mies
lapsi ei saa alkuansa pelkästä touhuilusta ja että sun pitäisi paljastaa koko juttu. Parempi nyt kuin sitten vuosien päästä.