Oletko itse joutunut läheltä piti tilanteeseen tai johonkin onnettomuuteen?

Itselleni on sattunut pari lähteltä piti tilannetta.

Eka sattui muutama vuosi sitten talvella. Olin äitini autolla liikkeellä (siinä on manuaalivaihteet, meidän autoissa on automaatit) ja lähestyin risteystä (nopeus oli n. 40 kilsaa tunnissa, kun nopeusrajoitus oli 50 ja hiljensin jo ennen risteystä). Oli talvi ja risteys oli helvetin liukas ja auto meni nahkoineen suoraan kohti tien keskikohtaa ja oikealta tulee auto lujaa (selvästi ylinopeutta). Onneksi sain ajoissa pysäytettyä ja tuo kaahaava auto meni n. 15 senttiä keulan ohi.

Toisen kerran olin myös äitini autolla liikkeellä ja oli talvi ja liukas. Nopeuteni oli n. 60 kilsaa tunnissa (nopeusrajoitus oli 80), kun keskellä tietä tallusteli koira, jota tietty automaattisesti väistin. Tie olikin hiukan "kallellaan" eli vaikka tuo ohjausliike ei ollut mikään "raju", auto meni automaattisesti kohti penkkaa ja kiepsahti nokka kohta tulosuuntaan. Jos vauhtia olisi ollut yhtään enemmän, olisin löytänyt itseni päin kiveä eli auton edessä oli n. 20 sentin päässä iso kivi ja sen vieressä sähhkötolppa. Koira tuli siis mutkan takaa.

Ja ai juu, olen kerran meinannut ajaa hirvikolarin. Tulin joskus n. 4 aikaan aamulla yksin yksistä juhlista kotiin ja tuo tienpätkä on sellainen, että hirviä voi olla liikkeellä, mutta tuolla ei ole vielä sattunut hirvikolareita. Olin jo vähän väsy, joten vauhtia ei ollut mitenkään hirmu paljon. Ja huomasin sitten, että tien vasempaa reunaa tallustelee joku tumma iso mötikkä ja hirvihän se siinä. Onneksi mennä löntysteli nätisti tien poikki ja meni metsään.



Ja lapsena olen tippunut pahasti heinähangon päälle navetassa. Istuin yhdellä pöydällä ja hanko oli seinää vasten pystyssä. Piikki upposi polveeni. Tuota ei ikinä käyty näyttämässä lääkärissä ja polvessa onkin ollut koko aikuisiän jotain kremppaa kierukassa (piikki meni just tohon sisäsivulle).

Ja kerran hajoitin yhden ikkunan paniikissa. Jäin lapsena "lukkojen" taakse, kun menin hakemaan isääni syömään ja isäni ei ollutkaan enää verstaalla. Hakkasin sitten paniikissa ikkunaa ja se menikin rikki. Tuloksena sitten etusormen alla kämmenessä n. 5 sentin syvä haava, jota ei luonnollisestikkaan tikattu, koska mamman mielestä sitä ei tarvita.