"Sä oot kyllä hirveä läski"

olipas tyhmästi sanottu. Mitäköhän se sitten sanoo kun oot loppumetreillä?

Oma mies ei sanoisi minulle noin edes leikillään. Toivottavasti osaa pyytää anteeksi.

Otapa puheeksi hänen kanssaan, kuinka kovasti sinua tuo loukkasi.

Totesi siis eilen illalla noin. Mä lähdin siitä sitten sanaakaan sanomatta nukkumaan ja mies jäi koneelle istumaan. En tiedä tajusiko edes loukanneensa. Nyt en tiedä miten saisin sanottua asiasta, kun alkaa itkettää kun pelkästään mietin koko juttua. Tiedän, että pitäisi sanoa suoraan, mutta on vaan vaikeaa.



ap

Mieheshän on ihan idiootti, anteeksi suora ilmaus. Kuusi kiloa!! hemmetin pieni painonnousu eikä todellakaan mikään arvostelun paikka.

Onko miehesi kovinkin ulkonäkökeskeinen muutenkin?

Voimia sinulle, toivottavasti järkeä kasvaa miehesi päähän pikkuhiljaa

että mä oon jo isompi kuin se. Tosi kivaa.



ap

sen jälkeen kun mies lähti töihin. Mä en voi jotenkin ymmärtää. Mä oon kertonut miehelle, että edellisessä suhteessa ex vitsaili jatkuvasti mun ulkonäöstä ja painosta enkä koskaan kelvannut hänelle, painoin sitten mitä tahansa. Olin joko liian lihava tai liian laiha. Muutenkaan mulla ei ole kovin hyvä itsetunto tässä suhteessa ja olen miehelle joskus ihan suoraan sanonut, etten oikein kestä ulkonäköön liittyviä vitsailuja, vaikka yleensä osaan nauraan myös itselleni. Miten se saattaa nyt, kun muutenkin on tunteet aika pinnassa, alkaa vitsailla tällä asialla? Etenkin kun olen miehelle puhunut, kuinka tunnen itseni valtavaksi ja lihavaksi. :(



ap

sanot ettei tuollaisista asioista edes vitsailla. Sitten muista hyvä nainen, että nykyinen tilasi on vain hetkellinen. Muutama kuukausi imetystä ja kilot on tiessään!

pahalta tuo tuntuu, vaikka ihan vitsillä olisikin heitetty =/ Meillä mies kutsui mua lihapullaksi kun olin ihan viimeisilläni mutta vain siksi, koska olin itsekin sanonut niin. Tunnusti, ettei olisi uskaltanut kommentoida edes vitsillä mitään mun ulkonäöstä, jos en olisi itsekin vitsaillut ensiksi.

Eilen miehelle asiasta sanoin ja pyysi anteeksi, ei edes muistanut sanoneensa mitään sellaista. Ja sitten se kuitenkin tänään alkoi naureskelemaan, kun housut ei mahtunut jalkaan. :( Mä en vaan jaksa tätä enää. Jostain syystä tää on tosi arka paikka mulle ja melkein joka päivä saan kuulla jotain vihjailua tai naljailua. :(



ap

Ja olo on välillä kuin valaalla, kun oikeen turvottaa ja pullottaa, vaikkei painoa ole tullut 4-5 kg enempää..



Lähinnä yksin pääni sisällä olen miettinyt että onko tuo normaalia painonnousua?



Esikoinen siis masussa, joten ei oikein ole kokemuksia minkä perusteella tietäisi.. Sen verran tietää että nyt alkaa se isoin kasvukausi, joten jonkinlaista painonnousua on odotettavissa..



Meni vähän ohi aiheen, sorry :P

sano sille suorat sanat, tuollaista ei tarvitse kuunnella kenenkään. Hänen lastaanhan sinä mahassasi kasvatat.



Ainakin minä olin raskaana olleessa todella herkkä, itkin vuolaasti kun en löytänyt kaupasta kaunista talvitakkia johon olisi maha mahtunut, onneksi lasten isä ymmärsi ja kannusti että sieltä tulee iso vauva.

luulen ettei miehesi millään pahalla, saattaa olla että hänestä olet suorastaan hellyttävä, kun punnerrat housuja jalkaan jotka toteat sitten liian pieniksi. hän vain ilmaisee asian väärin.



minä ainakin raskausaikoinani olen ollut muutenkin tavallista herkempi ja loukkaannuin verisesti kaikesta ja otin kaiken väärin vaikkei mies mitään tarkoittanutkaan!



en toki halua puolustella miehesi sanomisia, mutta kerro suoraan miehelle, että nyt täytyy olla erityisen varovainen joka sanassa, että olet tosi herkillä nyt.



usko mua, miehesi ei vaan tajua.

mies tutustuu vauvaan vasta kun se syntyy, sinä olet tuntenut hänet jo 9kk.

niin se menee..



älä myöskään ihmettele miksi mies ei "halua" tai "osaa" olla vauvan kanssa aluksi (äitihän vaan tuijottelisi vauvaa kuusi tuntia putkeen, mut mies miettii, että apua, mitä tällä tehdään, mitä sille pitää keksiä), sekin kuuluu tähän samaan kastiin.

se vauva on niin erillainen isälle ja äidille.

molemmat tavallaan.



rakastaa se miehesi sinua ja vauvaa, mutta hyväksyttävä on ettei molemmat käsittele asiaa samalla tavalla, eikä suhde lapseen ole samanlainen.



jaksamista kovasti, tämä on uusi asia miehellesikin!! ymmärrä häntäkin. vaikkei se helppoa ole.