Mies halaa ja pussaa kyllä, muttei keskustele

valitettavasti. mutta toisaalta saattanee olla parempi näinkin. juota ukkos jurriin niin kyllä rupee juttu lentämään.

tarkoitin esim. töihin lähtiessään pusii ja samoin aamulla ylös noustessaan ym.



ap.

kun keskusteleminen ei kuulemma muuta mitään ja on turhaa.. jep jep.

vaikka netistä. Ei kaikkea voi saada yhdeltä mieheltä.

ap.

Mies kyllä keskustelisi, mutta minä olen se mykempi osapuoli joka ei niin niistä perusta.

Olenkin saanut kuulla olevani perinteinen suomalainen mies :-)

Vastaan kyllä (lyhyesti) kun kysytään, mutta ei sitä keskusteluksi voi sanoa.

Hittojako sitä höpöttämään.

Ei niitä miehiä ole luotu keskustelemaan. Ei ne oikeasti kaveriporukassakaan tykkää hirveästi keskustella, pintapuolisesti höpöttelevät ja tekevät mielellään yhdessä jotain, missä voi olla hiljaa (kalastavat, seuraavat urheilua jne.). Se on perusmiehen luonto, poikkeuksiakin toki on.



Minun mieheni ei keskustelemattomuuden lisäksi juurikaan anna hellyyttä, tai ei ainakaan tarpeeksi, mutta toisaalta minä haluaisin sitä jatkuvasti ;) Aamulla saan pusun, jos mies lähtee töihin -lomalla aamupusutkin jäivät antamatta. Illalla pitää hetken kiinni.

En pysty yhtään samaistumaan. Miten miehenne sitten "eivät keskustele"? Jos ap alat juttelemaan miehellesi, möllöttääkö hän tuppisuuna vai vastaako juttuihisi?



Jos puhuisin jollekin ihmiselle ja hän ignooraisi minut täysin, pitäisin sitä erittäin epäkohteliaana käytöksenä. On vaikea kuvitella, että olisin päätynyt naimisiin jonkun sellainen kanssa, jota lähtökohtaisestikin pitäisin tuppisuisena möllönä. Miten on ikinä voinut tutustua niin paljon että rakastuu ja menee naimisiin, jos ei koskaan voi puhua toisen kanssa?

Totta maar hän on sun miehes, mutta ei sun miehesikään tarvitse mikään yli-ihminen olla. Pussata, halata tehdä sitä sun tätä askaretta ja vielä kaiken päätteeksi virittäytyä henkevään keskusteluun vaimon kanssa. Tottahan se olisi mukavaa, kun omassa miehessä kiteytyisi kaikki idelaalinen, mutta todellisuudessa asia ei aina näin mene. Jostain voi joutua tinkimään.

Roughis sen sanoi. Onkmo mies muuttunut mykäksi vasta parisuhteessa? Eikö seukkausvaiheessa ollut mitään merkkejä nähtävillä ongelmasta? Vai jutteliko mies silloin kaikesta maan ja taivaan välillä ihan suvereenisti?

Pussailen ja halailen kyllä.

Joskus vaikka kauppareissulla otan tassustakin kiinni.

En vain osaa keskustella. Tiedän sanallisen ulosantini olevan todella surkeaa.

Kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen.

Joskus kommentoin täällä asioita ja mieheni lukee kommenttejani.

Se on helpompaa ja avaa enemmän ajatusmaailmaani hänelle kuin lyhyet sanalliset vastaukset.

mutta sen huomasin ettei hän juttele juurikaan siskojensa kanssa ja sitä pidin huolestuttavana.

Ajattelin silloin että onko tuo myös minun kohtalo. Mutta kyllä hän pitää yhteyttä siskoihinsa ja käsittääkseni pitää heistä.



ap.

äijälle.



relaa ja etsi itsellesi tyttökaveri jolle purkaat tunteitasi. tai kirjota päiväkirjaa.





20v tuollasen kanssa asunut ja onnellinen.

että erosin edellisestä miehestä lopulta tuon takia, sitten löysin miehen jnka kanssa voimme puhella/keskustella mistä vaan. Hänen kanssaan perustin perheen ja yhdessä ollaan oltu yli 10v.



Itse en olisi onnellinen jos mies olisi "tuppisuu", vaikka huomioisi muuten. Mutta toki tunnen usean pariskunnan jossa ollaan onnellisia tuosta huolimatta.

Suhtaudun muutenkin vakavasti avioliittoon.



Mutta onneksi minulla on usieta ystäviä ja saan kyllä mielipiteitäkin hyvin vaihdettua enkä tunne itseäni koskaan mitenkään yksinäiseksi tms.



ap.

Kyllä se sitten osaa vieläkin, jostain syystä sitä ei vaan huvita.



Suosittelen sitä, että höpöttelet miehelle omia juttujasi. Kyllä se vastaa. Eli älä siis aloita valittavalla äänellä "miksi me ei koskaan jutella", vaan juttelet iloisesti omia asioitasi ihan muuten vaan.

joskus kiusaan siitä mykkyydestä.Muttei hän siihenkään oikein reagoi, ehkä olen jo liikaa kiusannut, en tiedä. Minusta on vaan huvittavaa välillä koko juttu..



ap.