Lue keskustelun säännöt.
Muita, joita äiti aina aika ajoin haukkuu?
12.10.2009 |
En ymmärrä, miksi hänellä on siihen tarvetta. Kuulen yleensä jo äänestä kun hän soittaa, että kohta hän arvostelee minua, haukkuu ja mitätöi. Tyyliltään haukkuminen voi olla hyvinkin rumaa ja kohdistua myös mieheeni. Esimerkkejä: "Oot aina ollut tuollainen saamaton" "No sä nyt aina valitat ja urputat kaikesta, kyllästyyhän siihen" "Et oo varmaan vieläkään saanut hoidettua asiaa X vai arvaanko oikein" "No sun miehes käyttäyty kyllä tosi tökerösti viime juhlilla, sitä piti oikein ihmetellä, eikö se nyt parempaan pysty". Mitä sanoisit äidistäni tämän perusteella? Miten neuvoisit minua puolustautumaan? En yleisesti ottaen osaa puolustautua, koska hyökkäykset tulevat hyvin satunnaisesti ja varoittamatta. Ja aina jälkeenpäin itken päivän, joskus kaksikin. Ja jotenkin loukkaukset uppoavat niin syvälle, etten edes pysty niistä ääneen kenellekään puhumaan.
Niin ja olen raskaana joten pian olen äitiini uudella tavalla sidottu.
Kommentit (8)
tarkoitat että olet uudella tavalla sidottu kun olet raskaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
äitini ei ole koskaan haukkunut minua. Ainakaan minulle suoraan eikä ole kyllä haukkunut sisaruksianikaan.
En ymmärrä miten äiti voi omaa lastaan kohdella niin. Auttaisiko jos sanoisit takaisin? Tai kertoisit miten paljon se satuttaa? saattais avata vähän äidin silmiä.
tiivistymään, tai siis sitä äitini minulta ainakin odottaa (on sanonut sen moneen kertaan).
tuon takia mulla on äitiini, isääni ja sisaruksiini välit poikki.
Äitini haukkui miestäni ja molemmat vanhempani toimivat tekojensa ja puheidensa kanssa niin kauan ristiin, että ei yksinkertaisesti ollut muuta vaihtoehtoa kun laittaa välit poikki.
Sun ei oikeesti tartte kestää tuollaista.
Sun on jo pakko sanoa äidillesi, että jos tuo solvaaminen, haukkuminen ym ei ala oikeasti loppumaan niin laitat välit poikki.
Ja jos äitisi ei usko niin sitten teet kuten lupasit toimia.
Vaihdat puhelinnumerosi salaiseksi. Siten ei tartte kestää niitä puheluita, joihin et todellakaan vastaa, kun on välit poikki.
Olet aikuinen ihminen, joka päättää omasta elämästään. On varmasti lapsenkin parhaaksi, ettei tarvitse tuollaista isoäitiä kestää, jolla ei ole elämässään mitään muuta tähdellistä tekemistä, kun tallata muut alleen ja pitää itseään täydellisenä.
Tiedän todellakin mistä puhun. Annat äidillesi selkeät sävelet ja toimit sitten todellakin miten olet luvannut.
On aika näyttää äidillesi, ettei sua loputtomiin pompoteta ja pidetä talutushihnassa.
Sulla on elämäsi ihanan miehesi kanssa ja teille on lapsikin tulossa. Sun pitää ajatella itseäsi ja perhettäsi. Vaikka sanoisi äitisi mitä tahansa.
Vain sinulla ja perheelläsi on merkitystä sinulle. Äidillesi voit antaa piutpaut.
Ja jos joskus annat äidillesi uuden mahdollisuuden (joka voi olla suurikin erehdys), että onko oppinut läksynsä sun ja miehesi kohtelemisen suhteen ja jos vanhat merkit nousevat puun takaa esiin ja solvaaminen taas jatkuu niin sitten välit totaalisesti poikki.
Ei sitten minkäänlaista yhteydenpitoa äitiin.
Kuulostaa aika karulta, mutta se kummasti helpottaa sun elämääsi.
Helpotti mun oloa ja elämääni. Mulla oli aikanaan ihan samanlaista vääntöä ja itkua vanhempieni kanssa ja ainoa vaihtoehto ei ollut kuin välirikko ja se on auttanut.
Kun olin treffeille lähdössä iloisena ja omasta mielestäni nätin näköisenä, äiti muisti vielä huikata läksiäisiksi ovenraosta, että älä sitten odota liikoja, ei se sinua kauaa katsele kun olet tuollainen. Kaikille sukulaisille liverteli miehestäni, että aivan liian hyvä minulle. Kuopuksen ristiäisissä kehui kälyn hoikkuutta kovalla äänellä niin että varmasti kuulin (juu, mulla oli vatsaa ja persettä tietenkin yllin kyllin). Sellaista pientä kaiken aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli että välejä en voi katkaista. Yhteydenpito tulee päinvastoin tiivistymään, tai siis sitä äitini minulta ainakin odottaa (on sanonut sen moneen kertaan).
Näinhän se sun äitisi odottaa sun tekevän. Äitisi on saanut sun tanssimaan pillinsä mukaan, joten se odottaa sun tekevän aina juuri niin kuin hän sanoo.
Ja jos et katkaise välejäsi äitiisi niin kannattaa ainakin tehdä mahdollisimman selväksi, että teidän perheessänne sinä ja miehesi teette päätökset eikä sun äiti.
6
Kasvoin sellaisen tyttärenä. Itsetunto nyt aikuisena nolla.
En juurikaan tekemisissä äitini kanssa, välit todella muodolliset. Tapaan noin kahden kuukauden välein, asumme eri puolella Suomea.
En kaipaa häntä eikä paljon sen kuulumiset kiinnosta.
Surullista :(
Olen aivan yltiösuperhyperhysteerinen, etten vain siirrä mallia omiin lapsiini.
muut sisarukset on hyviä ja saavat kaikenlaista apua vanhemmiltani. Isä on kiltti ja lupsakka, mutta äitini jyrää hänen mielipiteet oman tahtonsa mukaisiksi.
yritin kuunnella ja nieleskellä heidän piikkejään minua koskevista asioista, en enää jaksanut, joten katkaisin välit heihin sekä sisaruksiini. Ei helppo ratkaisu mutta nyt elän sen päätöksen kanssa ja katson mitä elämä tuo tullessaan. Ei ainakaan tarvitse joka puhelun ja tapaamisen jälkeen itkeä ja pohtia mikä minussa on vikana etten kelpaa tällaisena.
Voimia sinulle.