Tokaluokkalaisen tytön koulu tökkii :(

Hänen kaverinsa ovat hyviä koulussa ja ihan varmasti vertaa itseään heihin :(. Lisäksi tytöllä on kaksosveli joka pärjää koulussa hyvin eikä ole mitään ongelmia. Vertailukohde on niin lähellä. :(

mutta ei siihen maailma kaadu. Hyvä, että asiaa tutkitaan ja tyttösi voi saada apua. On paljon parempi, että tiedetään, että lapsella on vaikkapa lukihäiriö kuin se, että pidetään vaan kovapäisenä. Tunnen aika monta pahoistakin oppimisvaikeuksista alaluokilla kärsinyttä ihmistä, joilla kuitenkin sitten myöhemmin on mennyt koulu ihan hyvin.

herttainen, ottaa muut huomioon. Tekee koulussa kaikkensa (minkä keskittymiseltään kykenee), mutta ei vaan suju. Jonkin sorttista hahmottamisen vaikeutta on, se on lienee varma.





ap- tiedän, että olen typerä kun itken täällä.

Mielestäni tärkeintä olisi, että osoitat lapsellesi kaikin tavoin, että hän on aivan ihana lapsi ja hyväksytty ihan omana, ainutlaatuisena itsenään. Voit kertoa, että jokaisella on omat vahvat alueensa ja jokainen on jossain asiassa hyvä. Ruvetkaa etsimään ne vahvimmat alueet ja harjoitelkaa niitä. Netistä löytyy mm. Ekapeli, johon voitte yhdessä tutustua. Tärkeää on myös muistaa, että jokaisella on oma oppimistyylinsä; kaikki eivät opi perinteisesti kuuntelemalla ja lukemalla. Voi olla, että lapsesi oppii parhaiten esim. tekemällä itse (tyyliin "leikkaa a-kirjain paperista").



Oppimisvaikeus ei ole maailmanloppu ja lapsesi voi hyvin jatkaa tulevaisuudessa esim. lukioon saakka. Mutta se vaatii kyllä vanhemmilta melko paljon, varsinkin lapsen itsetunnon tukemisessa. Lapselle olisi tärkeää saada positiivisia kokemuksia itsestään oppijana. Koulusta kannattaa pyytää tuki/erityisopetusta. Harrastukset olisivat ihan huippujuttu, koska niistä lapsi saisi juuri niitä hyviä kokemuksia, jotka kasvattaisivat itsetuntoa. Myös sosiaaliset suhteet, joita harrastukset tuottavat, ovat tärkeitä ja liikunta parantaa oppimiskykyä.



Toivottavasti pääsette tutkimuksiin pian ja asiat pääsevät sitten etenemään. Tsemppiä teille!

Olen kannustanut tyttöä ja meillä on tuo ekapelikin ollut käytössä muutaman päivän :), teen kyllä kaikkeni voidakseni tukea häntä.



Tyttöni on hyvä käsitöissä, hän osaa laulaa aivan ihanasti. Lisäksi hän harrastaa voimistelua missä on hyvä, on todella notkea. Onneksi hänelle tulee näistä onnistumisen kokemuksia.



Mutta kun koulumaailmassa arvostetaan ihan hirveän paljon enemmän matemaattisia ja lukemisen taitoja.



Kyllä minä tyttöni eteen teen kaikkeni :D

Kaikenlainen yhdessä tekeminen on tärkeää. Lukeminen, leipominen, ulkoilu, legoilla rakentelu jne., kunhan lapsi saa tehdä monipuolisesti asioita. Voitte harjoitella matikkaa leikin ohella ja ottaa sen huomioon ihan arkipäiväisissä tilanteissa (monta kahvikuppia täytyy vielä kattaa pöytään jne..). Leikatkaa lehdestä kirjaimia ja kirjoitelkaa niistä sanoja liittämällä ne peräkkäin, piilota taloon joku esine ja anna vihjeitä (oikealle, vasemmalle jne.). Siis kaikenlaista, mitä vain keksit. Riimittelyt ovat myös tärkeitä, vanhat kunnon runot ja lorut siis kehiin!

että lapsesi on taitava jo monessa asiassa! Voimistelu kehittää erinomaisesti oppimisessa tarvittavia taitoja! Oikein hieno juttu!

On jo parempi mieli täällä. Ja aina moititaan, ettei täältä saa tukea, muka :D

omalla pojalla taalla englannissa epaillaan samaa. kokee oppimisen vaikeaksi.....

Teksti olisi voinut olla suoraan minun näppikseltäni. Kerron henkilökohtaisista kokemuksistani. Minulla oli lapsena paha hahmotushäiriö ja olin huono koulussa. Eli hahmotin asiat erilailla kuin muut lapset enkä oppinut niin kuin piti oppia. Leimasin itseni hyvin nopeasti ns. huonoksi. Mutta äitini ja isäni kannustivat ja uskoivat minuun. Kävin lukiterapiassa yms.



Myöhemmällä iällä, kun opin toimimaan hahmotushäiriöni kanssa eli tajusin, että vika ei ole ns. älykkyydessäni vain hahmottamisessa, keksin itsenäisesti keinot selvitä ns. normaalimaailmassa. Olen suorittanut akateemisen loppututkinnonkin, vaikka lapsena sitä kukaan ei olisi uskonut.



Nyt työelämässä olen huomannut, että tavastani hahmottaa asioita eri näkökulmasta kuin muut on tullut valttikorttini. Aina kun muilla loppuu hahmotuskyky niin minä loistan. Tiedän hyvin, että en olisi pärjännyt tietyissä ammateissa ollenkaan (tarkkuutta ja tiettyä kaavamaista ajattelua vaativissa) mutta olen löytänyt hyvin paikkani yhteiskunnassa. Edelleen hahmotushäiriöstäni on haittaa mutta olen sinut asian kanssa.



Huomioi, että 80-luvun alussa en saanut mitään ihmeellistä terapiaa yms. vaan keksin itse keinot miten peittää "heikkouteni", kun vain uskoin itseeni.



Vala siis lapseesi paljon uskoa ja kehu häntä niissä asioissa, joissa hän on hyvä. Kerro, että hän hahmottaa asioita eritavalla mutta ei väärällä tavalla. Maailmaan mahtuu monta erilaista katsontakantaa.

itse olin erittäin musikaalinen ja se oli selkeä vahvuuteni, jossa koin olevani hyvä. Yritä lapseasi hahmottamaan joku alue, jossa hän on hyvä. Kaikki on jossain hyviä. Lopulta eniten elämässä ratkaisee esim. sosiaaliset taidot ja niillä lopulta pärjää paremmin kuin perinteisellä koulumaailman "älykkyydellä".



Paljon tsemppiä sinulle äitinä ja pienelle suloiselle tytöllesi. Hän varmasti pärjää elämässään, kun on saanut niin hyvät lähtökohdat ja äidin, joka huolehtii.

Kyllä tämä tästä iloksi vielä muuttuu, olen ihan varma :).



Lapseni ei kuitenkaan kerta kaikkiaan ole "tyhmä" vaan jokin nyt tökkii tuolla hahmottamisen puolella.



Onkohan siitä mitään apua jos alan soittelemaan sinne perheneuvolaan....? Opettaja lupasi laittaa erityisopettajan lausunnon mukaan asioista, joiden ovat huomanneet aiheuttavan tytölleni ongelmia ajanvarauspyynnön mukaan.



Nyt uskon, että elämä voittaa :). K-I-I-T-O-S t:ap

Helppo tapa auttaa kotona: lukekaa tyttären kanssa yhdessä niin, että sinä luet hänelle kirjaa ääneen ja hän katselee kuvia! Kehittää hänen kielellisiä taitojaan ja helpottaa hänen omaa lukemistaan, kun hän saa katsella tekstiä ja seurata itse minkä jaksaa, mutta kuulee samalla tekstin ääneen luettuna. Parantaa varmasti kielellisiä kykyjä ja on sitäpaitsi tytölle mukavaa lähelläoloa ja huomiota!

Tärkeintä on että lapsi hyväksytään omana itsenään ja hänelle haetaan tarvittavat tukitoimet.



Neuropsykologinen kuntoutus on erittäin tehokasta jos siihen satutte pääsemään.



Monesti jo auttaa se että asiat pilkotaan pienemmiksi osiksi ja edetään asteittain.



Moniosaiset tehtvät jaetaan osiksi.



Ns. normaali lapsi ymmärtää käskysarjan, pue vaatteet, laita pipo päähäsi, käsineet käteesi ja kengät jalkaan.



Erilainen oppija voi tehdä ehkä ensimmäisen tai viimeisen muttei kaikkia. Joten annetaan yksi tehtävä kerrallaan ja edetään sitä mukaa kun lapsi on suorittanut asiat.



Sama pätee koulutehtäviin.



Tuttavani lapsella on hahmottamisen ongelmia ja monenlaista häikkää. Tukitoimien avulla häntä on kuntoutettu ja on nyt tavallisessa luokassa toki osa aineista on helpotettuja, kirjatkin voi olla erilaisia.



http://www.lukineuvola.fi/



http://opetuki.tkk.fi/p/erilaisetoppijat/index2.html



http://opetuki.tkk.fi/p/erilaisetoppijat/tukeajatietoa/index.html



http://www.osata.net/Page/ae5de531-4cec-46e1-bdd9-d4656f3cdead.aspx