Voi itku. Puhuin juuri kuolevan pappani kanssa. Tiedan etten nae hanta enaa koskaan. Valimatkaa on tuhannen kilometria. En paase matkaan kun vasta aamulla.
Tuskin häntä enää silloin on. Hän on vanha ja väsynyt, mutta nyt en osaa ajatella mitään pääsee pois kärsimästä -juttuja. Soitti hoitajan avulla itse, mitä ei juuri jaksa tehdä. Sanoi vaan että " jos et nyt olisi juuri tänään sattunut soittamaan" .
Kommentit (3)
Lähdetään nyt yötä vasten ajamaan ja voitetaan se 12 tuntia, joka voi olla tässä merkittävää. Tai sitten ei, mutta lähdetään kuitenkin. Lääkärit olivat sanoneet vanhemmilleni, että potilas itse valmistautuu kuolemaan, sillä on pari viimeistä päivää puhunut siitä hyvin päättäväisesti ja aivan kuin haluaisikin sen kohdata. Lääketieteellinen arvio oli että muutama viikko, mutta tila hyvin epävakaa ja kuolema voi tulla aiemminkin.
Jaksamisia sinulle!