Pariskuntien riitelystä yleisellä paikalla..

Siinä vaiheessa kun keittää yli niin kyllä riitelen ja välillä nolottaa mutta se on vaan elämää.

Ei muutenkaan kyllä olla riitaisia, mutta johan mieskin repisi housunsa, jos alkaisin julkisesti ripittää sitä kaupassa. Meistä kummastakaan ei ole mitenkään sivistynyttä käytöstä.

Kotona kyllä, välillä hyvinkin äänekkäästi. On paljon asioita, joita tehdään vain kotona tai muiden näkymättömissä.

eksän kanssa piti riidellä ihmisten nähden välillä, tosin syy oli mielestäni miehessä. kerran oltiin juomassa ja grillaamassa ystäväpariskunnan luona ja äijä rupes vittuilemaan mulle kesken syönnin jotain meidän seksielämästä (äijä oli niin paska sängyssä ettei mua paljoo kiinnostanu). en edes vastannu mitään ja äijä vaan jauhaa ja jauhaa että hän on niin paska sängyssä ettei muna kelpaa. sitten vielä tää toisen pariskunnan nainen rupee valittamaan MULLE että ei tarvi rueta riitelemään ja pilaamaan kaikkien iltaa. just. muutenkin äijä aina toisten kuullen mulle naljaili, yleensä päissäään, mutta onneks hermot kesti mulla aina siihen asti että oltiin kahestaan, sillä kun mulla menee hermot niin ne kans menee :) nyt on ihana ja paras mies!

Normaalisti ei ole mitään syytä riidellä, mutta kun miehen kaverit tulee kylään perheineen (siis yksi perhe kerrallaan), niin mulla keittää niin yli se ryypiskely ja muista piittaamattomuus mitä miehet harrastaa, että kylä huudan ja kovaa!

kyllä riidellä. mieheni ehkä vähän olisikin sen suuntainen, että joskus yrittää riidellä muiden kuullen, mutta minä loppuun asti pidättelen siihen saakka että olemme kaksin. varmaanhan tuosta joskus syöpä on tuloksena, kun ei anna vaan tulla.. no ei vain.. musta kysymys on kohteliaisuussäännöistä.

Mun naamasta näkee heti, jos olen pahalla tuulella ja mies on kiukkupussi. Ei me huudeta tai mitään, mutta aika selvää se varmaan kaikille on, että ollaan vihamielisiä. Onhan se noloa.

naamasta aivan kuka vaan, että nyt on jotain meneillään, mutta huutamiseen en todellakaan lähde. se olisi liian noloa.

Mielummin selvitän asiat kahdenkesken kuin huutamalla julkisella paikalla tai sitten jossain vierailulla. Harva asia on vaivaannuttavampaa kuin kuunnella toisten riitelyä esim. kyläpaikassa. Tulee lähinnä mieleen häipyä paikalta. Muutenkaan en harrasta miehen julkista nolaamista ja haukkumista vaan sanon suoraan hänelle jos jotain sanomista on.

Jälkikäteen aina nolottaa kauheasti mutta olen niin äkkipikainen etten suutahtaessani ajattele muita, kerran heiti miestäni mandariinilla kaupan hevi osastolla enkä enää ikinä ole siihen kauppaan menossa, noloa.