Pelkäättekö pettämistä?
Vai luotatteko miehiinne 100- prosenttisesti, jos hän menee baariin, saunailtaan, firman pikkujouluihin jne? Tietysti pettää voi vaikka ruokatunnilla. Onko epäluottamukseen ollut ikinä syytä?
Kommentit (9)
Joten en mitenkään voi mahdollista pettämistä estää. Miehellä on vapaa tahto tehdä ihan niinkuin haluaa, vaikka sitten pettää. Itse myös kantaa siitä seuraukset.
Minusta ihan hyvä diili, ei tarvitse pähkäillä toisen tekemisiä ennen kuin sitten, kun on ajankohtaista.
kun hankki muita suhteita. Tiedän, että loukkaisi ja satuttaisi, mutta tiedän, että siitä selviän. Luotan siis itseeni 100 prosenttisesti.
Ensimmäinen avioliittoni kariutui toistuvaan uskottomuuteen, joten tiedän kyllä mitä petetyksi tuleminen on. Ehkä juuri siksi olen niin huoleton. Tiedän että selviydyn siitäkin, ja toisaalta tunnistan merkit - ja nykyisessä miehessäni niitä ei ole. On monesta syystä erittäin epätodennäköistä, että hän pettäisi, vaikkakin tietenkin mahdollista.
Päinvastoin, suhteen alussa pelkäsin, etten itse voi pysyä uskollisena, kun sitä ennen olin ollut aika holtiton.
Mies kuitenkin luotti minuun, mutta sanoi, että se on sitten kerrasta poikki, jos niin käy.
Nyt ollaan oltu 15 v yhdessä.
En tiedä miksi. Epäilen paljon ja olen mustasukkainen. Näen toistuvasti unia joissa mies kertoo pettäneensä.
Sinänsä syytä ei ehkä ole, mutta joskus on ollut pientä valehtelua, tekstiviestejä ja suutuspäissä sanottuja loukkauksia, joista en tunne pääseväni eroon vaikka tahtoisinkin.
En voi "päästää" miestä hyvällä mielellä mihinkään juhlimaan yksin tuntemattomassa/naisseurassa. Eli minä aina mukana tai sitten ollaan kotona.
Pelkään myös itse tuhoavani suhteen toimillani, mutta en voi mitään.
mutta jostain syystä odotan vain, koska se tapahtuu, tai jää kiinni siitä. Tälle odotukselleni ei sinällään ole mitään syytä, eikä siinä ole järkeä, koska mies ei omien sanojensa eikä kenenkään muunkaan sanojen (siis kavereidensa ja exiensä) mukaan ole sitä koskaan tehnyt. Toisaalta hänellä ei juuri niitä tilaisuuksiakaan ole, paitsi jos rupee niitä ruokatunteja mietiskelemään...
Jos kuitenkin niin ihmeellisesti kävisi että hän pettäisi, niin enpä minä sille hirveästi mitään voi. Turha siis pelätä. Jokainen kytätköön itseään ja omia tekojaan, ei puolison.
en viitsi tuhlata energiaa ja aikaani kaikenlaisten ikävien asioiden etukäteen pelkäämiseen. En pelkää onnettomuuksiakaan, vaikka mies ajaa työkseen sen 10h päivässä.
Mitä järkeä minun olisi olla tässä parisuhteessa ylipäätään, jos ei olisi luottamusta??
Turha sitä on etukäteen murehtia. Jos on tarve mennä toisen mukaan, niin jotain on pielessä parisuhteessamme. Pettäjä kyllä saa sitten lähteä valitsemalleen tielle eikä tarvitse vinkua takaisin, puolin jos toisinkin.