Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö mun huolestua 4-vuotiaasta tytöstäni?
16.11.2006 |
Isoin ongelma meillä on tottelemattomuus. Tyttö on periaatteessa kaikkea vastaan ja sanoo mihin tahansa asiaan: " Ei, enkä!" Kaikki toiminta kyseenalaistetaan ennen kuin sen voi toteuttaa. Esim. jos yritän laittaa hänelle saparoita, tyttö pinkaisee karkuun minkä kintuistaan pääsee. Tai menee keskelle tietä makaamaan, jos ei halua tulla sisälle jne.
Puhe on loistavaa, ärrät ja ässät tulevat hyvin ja tytöllä on rikas sanavarasto. Pitää paljon kirjoista ja kuuntelee niitä vaikka kuinka kauan. Hänellä on myös hyvä muisti. Siitä on kerhon ohjaajiltakin tullut palautetta, harvinaisen hyvä kuulemma ikäisekseen.
Motoriset taidot ovat varmaankin keskitasoa. Ei oikein tykkää pirtämisestä eikä leikkaamisesta, mutta saa kyllä jonkinlaisia ukkeleita aikaiseksi. Nimeään ei osaa alkuuknkaan kirjoittaa. Tunnistaa kyllä kirjaimia, mutta ei osaa kopioida niitä.
Tyttö on ketterä ja peloton (ei kuitenkaan " ylirohkea" , ei siis tee mitään " älyttömyyksiä" ). Tykkää vauhdista, mm. mäen laskusta.
Leikkii vaihtelevasti kavereiden kanssa, välillä sujuu hyvin välillä huonommin. Saattaa huonolla " moodilla" ollessaan töniä tms. mutta tätä ei tapahdu kovin usein, onneksi.
Kotona roikkuu jatkuvasti minun perässäni, eikä oikein innostu yksin leikkimisestä. Kovasti halyaisi " auttaa" ruoanlaitossa jne.
Pukeminen takkuaa. Ei meinaa millään saada kuteita niskaan ja kerhossakin on aina viimeinen, joka tulee ulos. Ongelma ei ole siinä, että ei osaa pukea vaan jää kuulemma vain katselemaan muiden touhuamista eikä itse saa puettua. :/
Miltä tämä ulkopuolisille kuulostaa? Vähän vaikea tietysti kuvailla tytön koko persoonaa näin netissä, mutta tässä on jotain pääpiirteitä.
Kommentit (8)
Tuo vaan ihmetyttää tuo pukemisjuttu... On tosiaan aina viimeisenä vaatteet päällä kun haaveilee vaan muiden pukiessa. :(
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta nelivuotias on vielä pieni. Kuulostaa siis ihan normaalilta nelivuotiaan toiminnalta minusta.
Aina vain jaksan ihmetellä, miksi edes puhutaan 2-vuotiaiden uhmasta!!! Mitä se muka on?
sitä paitsi, kun se 2-vuotisuhma alkaa, niin se ei sitten lopukaan ikinä=)
Ap, noita haaveilijoita on muissakin lapsissa, ei siis mitään outoa.
näyttää vaikka kieltä. Myös tuo toisten tuijottaminen ja siihen uppoutuminen kuulostaa hyvin tutulta. Pukee kyllä reippaasti, mutta muuten uppoutuu toisten tarkkailuun helposti. On myös vastaan kaikkea usein ja ruoka on aina valmiiksi pahaa, ennenkuin on edes maistettu.
Meillä on myös semmoinen ongelma, että äiti ja isi eivät saa koskea toisiinsa, eikä mielummin olla metriä lähempänä toisiaan, saati sitten nauraa jollekin yhdessä. Heti tuijottaa vihaisesti kädet puuskassa ja suuttuu. Onko muilla tätä? Olen ajatellut sen liittyvän oidipaalivaiheeseen, mutta vähän jo huolestuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samanlaista kiukuttelua meillä, ei halua tehdä itse asioita vaan kaikessa pitäisi auttaa. Aivan samanlaista meilläkin, onnekseni huomaan että ei olla ainoita : )
Mutta missäs vaiheessa se vastakkaisen sukupuolen vanhempaan ihastuminen piti tulla, meillä kun 4 v neiti tuntuu tulevan aina vain enemmän ja enemmän äitin tytöksi:( Isi ei kelpaa oikein mihinkään (paitsi silloin jos ite olen poissa kotoa), mm. napakasti tulee huomautus " isi en minä sulle puhunut!"
harvinaisen tutulta! Ihan kuin olisit seurannut meidän perhe-elämää=). Eli uskon että kyseessä on ikäkauteen kuuluva juttu. Meillä jopa ollaan kaikki tyhmiä välillä.........