Kuinka pienen vauvan kanssa voi matkustaa etelään?

ja Turkissa oltiin kun kuopus oli 5kk

Esimerkiksi matkustuspäivistä tulee väkisin pitkiä, vaikka lento ei niin pitkä olisikaan, joten vauvan pitäisi osata nukkua sylissä/kantoliinassa. Jos vauva syö hyvin rintaa, niin siinähän kulkee kätevästi hygieninen ruoka mukana. Jonkin verran ulkomailla myydään purkkiruokia, mutta ei niin hyvin kuin Suomessa, mutta voi niitä ottaa mukaankin. Jos maitoa joutuu antamaan pullosta, suosittelen omaa vedenkeitintä mukaan. Huoneistohotelli on perheelle kätevä. Kanarialla on talvella lämmintä ja siellä on helppo olla lasten kanssa. Ehkä en kaukomatkalle Aasiaan ihan pienen kanssa lähtisi, etenkään jos ei itsekään ole kokenut matkailija. Itse tykkään välimeren maista, mutta siellä ei talvella ole varsinaista turistisesonkia enää eikä hirveän lämmintä. Vauvan varjossa pitämiseen kannattaa kiinnittää huomiota. Me oltiin vauvan ollessa 9 kk Kreikassa. Samalla lennolla oli pienempiäkin, n. 4-6 kk ikäisiä ja ilmeisesti oli onnistunut reissu ollut heilläkin.

vauvojen ollessa 3 kk kukin.



Tuon ikäisten, täysimetettyjen vauvojen kanssa matkailu on helppoa. Olemme joka kerta pyytäneet matkaa varatessa sen vauvakorin lentokoneeseen ja joka kerta sen myös saaneet.



Talvella matkustamisessa huono puoli on se, että lämpimät kohteet on melko kaukana. Kanarialle lentää 6 h. Egypti on ehkä lähin, mutta minulla ei ole omakohtaista kokemusta Egyptistä.



Hanki hyvät matkarattaat ja niihin sellainen aurinkovarjo.

Ollaan matkustettu etelä-Euroopassa lapsen kanssa kun hän oli 4,5kk, 7kk, 9kk ja 1v 4kk. Joka kerta on tullut vaikeammaksi.



Kun lapsi oli vasta 4,5kk niin matkustaminen oli helppoa, helppoa, helppoa. Ruoka kulki kokoajan mukana (imetin), kun lapsi esim. lennolla rupesi kitisemään otin rinnalle (tai annettiin pulloa) ja sillä se ratkesi. Syömään / ulos kävelemään pääsi minne vain, lapsi nukkui rattaissa tai jos ei nukkunut oli kantorepussa (Manduca) tai kaukalossa joka oli kiinni rattaissa ja viihtyi niissä tosi hyvin. Ainoa mitä piti olla mukana oli vaippoja (niitäkin olisi saanut periltä) ja puhdistuspyyhkeitä, jonkin verran vastiketta ja muutama pullo.



Kun lapsi oli 7kk onnistui matkustaminen vielä suht. hyvin. Rattaissa oli kiva istua ja katsella ympärille. Ruokailu oli vähän hankalampaa kun sopivia kiinteitä ei tuosta vaan saanut eli meillä oli purkkiruokaa mukana. Lisäksi sitten vastiketta ja nuo muut edellä mainitut vaipat jne.



Lapsi 9kk...huh. Luulimme sen jo olevan vaikeaa kun konttaus ja käveleminen/seisominen tukea vastaan oli pop. Lennot olivat lapsesta kurjia kun ei saanut kokoajan seistä ja katsella mitä tapahtuu vaan välillä piti istua. Sen sijaan perillä lapsi istui mielellään rattaissa ja katseli ympärilleen kunhan sai esim. hotellissa konttailla. Kotona syötiin kotiruokaa mutta vastaavaa mössöä ei saanut matkalta eli mukana purkkikaupalla sapuskaa + vastikkeita ja isoja vaippavuoria jne. Luultiin että sitten helpottaa kun lapsi on päälle vuoden.



No ruoan kanssa helpottikin kun lapsi oli 1v 4kk. Ei tarvinnut enää raahata hirveää kasaa purkkiruokia mukaan. Mutta noin muuten. Lentomatkat = horroria. Mukana kirjoja, leluja, mitävaan mutta ei, kävelemään pitäisi päästä kokoajan. Tai ei kävelemään vaan juoksemaan. Hirveä karjuminen kun ei päässyt ja jokaista nappia piti saada vääntää ja kääntää sekä tuolin selkäymystä potkia. Rattaissa ei viihdytty hetkeäkään ja kantorepussakin vain hetki. Slti ei vielä ollut älyä niin paljoa päässä että lapsi olisi kävellyt yksin vieressä esim. lentokentällä. Joka paikkaan piti juosta. Rullaportaita mennä ylös alas. Ravintolassa ei viihdytty paikallaan hetkeäkään syömässä vaikka kotona samaan aikaan istuttiin kiltisti syömässä vaikkapa 45min yhdessä.



Jokainen matka on ollut kiva ja ei missään nimessä oltaisi jätetty yhtäkään tekemättä mutta oikeasti...mitä nuorempi lapsi on sen helpompaa matkustaminen on.