Miksi mies ei enää kerro rakastavansa?

ei ole muut naiset mielessä..

itse seurustelin erään miehen kanssa kerran.

Olimme hyvin onnellisia ja hän hoki päivät pitkät miten kaunis olen ja miten minua rakastaa ja öitä kun oli kanssani niin piti tiukasti kiinni..

Eipähän tuota ehtiny kestääkää kovin kauaa ku ei enää leperrelly..viina maistu ja kavereiden kans oli tosi kiva rupatella muttei minun, nukkuessa en saanut pusua ja selkä minuunpäin nukkui.

Vei minut sitten yksi päivä kotiin ja pihalla sano että tästä ei tule mitään, ei kuulema johtunut minusta, mutta ei halunnut jatkaa.

Siihen loppui suhde ja sain sitten myöhemmin tietää että raukka paralla oli ex akkaa tullu ikävä.. tuosta on kaksi vuotta aikaa ja he ovat nopeasti ostaneet omakotitalon, menneet naimisiin ja varmaan kohta lapsikin jo tulossa.. :D

Mulla on, kun mä en pysty sanomaan miesystävälleni rakastavani häntä? En vaan pysty.

Joskus alkuaikoina hän taisi kerran seksin aikana hönkäistä rakastavansa mua, mutta nykyään sanoo usein "tuntevansa jotain mua kohtaan, niin ettei sanottua saa". No kai se on hyvä ettei hoe "rakastan sinua", koska en osaa leperrellä takaisin.. Hyvän yön viesteihinkin laittaa "haleja", ja mulle on todella vaikeaa vastata samoin. Tavatessa sitä halia ja hellyyttä riittää molemmin puolin.

että osaa ihmisistä ahdistaa tuollainen puhuminen.

Meillä oli alussa jo että mie olin se joka leperteli, mut mies sanoi alusta lähtien pitävänsä minusta, mutta ei osannut ns. "lällyillä" ja jos otin asian puheeksi niin vaivautu.

Hän kertoi myöhemmin että on todella huono puhumaan juurikin rakkaus asioista..mitä tuntee toista kohtaan plaaplaa ku ei ole vaan sellanen et avautuu.

Sitten kun minusta alkoi tuntumaan se käsittämättömän pahalta ja tuli oireita ettei hän välitä minusta etc niin kävimme asiasta pitkän keskustelun tuossa huhtikuun aikaan.

Mies tajusi että olimme olleet yhdessä monta vuotta eikä ollut kuin kännissä lipsauttanut muutaman kerran jotain rakkaudesta.

Sanoin etten jaksaisi tätä, kun hän ei voi kertoa minulle mitä tuntee.. sen keskustelun jälkeen tässä puolenvuoden aikana menimme kihloihin ja mie olen pamahtanut paksuksikin :D

mies muistaa minua kerran kuukaudessa kukilla tai ruusuilla ja kertoo nykyään kaiken jos ahdistaa joku ja puhuu tunteistaan ja kyllä se on meidän suhdetta parantanut mielettömästi.

eli alussa on nuo ihanat lepertelyt ja sitten - yön ylikö melkein: stop.



Kauhea tilanne. Ja itsekin olen kokenut sen kerran.



Niin siinä vain oli, että miehellä oli jo toinen nainen kierroksessa. Paska juttu.



Jos ei ole taasen koskaan mitään leperrellytkään, voi asiaa vain hieman kummastella ja kaivata - mutta ei tule sellaista täysin typertynyttä oloa; aivan kuin olisi herännyt kauniista unesta painajaiseen.



Ymmärrän tunteesi ap, ja valitan, todellakin uskon, että mies on peluri.

useinkin. Etenkin siinä rakastumisen huumassa. Nyt olemme olleet naimisissa 10 vuotta ja rakkauden tunnustukset ovat vähentyneet. Tiedän kyllä, että hän rakastaa, mutta ei sitä useinkaan oma-aloitteisesti kerro. Minun miehenikin jollain tavoin vaivaantuu, jos alan kyselemään rakkauden perään tai pyytämään suorastaan, että sanoisi jotain kaunista. Mieheni perusluonne on sellainen kohtuullisen tasainen. Rakastumisen huumassa oli erilainen, tunteetkin ehkä enemmän pinnassa silloiin.

että osaa ihmisistä ahdistaa tuollainen puhuminen.

Meillä oli alussa jo että mie olin se joka leperteli, mut mies sanoi alusta lähtien pitävänsä minusta, mutta ei osannut ns. "lällyillä" ja jos otin asian puheeksi niin vaivautu.

Hän kertoi myöhemmin että on todella huono puhumaan juurikin rakkaus asioista..mitä tuntee toista kohtaan plaaplaa ku ei ole vaan sellanen et avautuu.

Sitten kun minusta alkoi tuntumaan se käsittämättömän pahalta ja tuli oireita ettei hän välitä minusta etc niin kävimme asiasta pitkän keskustelun tuossa huhtikuun aikaan.

Mies tajusi että olimme olleet yhdessä monta vuotta eikä ollut kuin kännissä lipsauttanut muutaman kerran jotain rakkaudesta.

Sanoin etten jaksaisi tätä, kun hän ei voi kertoa minulle mitä tuntee.. sen keskustelun jälkeen tässä puolenvuoden aikana menimme kihloihin ja mie olen pamahtanut paksuksikin :D

mies muistaa minua kerran kuukaudessa kukilla tai ruusuilla ja kertoo nykyään kaiken jos ahdistaa joku ja puhuu tunteistaan ja kyllä se on meidän suhdetta parantanut mielettömästi.

mut vahvasti väittäisin itsekin tuota, jos yhtäkkiä loppuu kaikki, että miehen kiinnostus loppunut.

Ei välttämättä syy sinussa.. voi olla että ihan normaalisti käyttäytynyt ja mietit mitä olet tehnyt, mutta epäilen, että miehellä mielessä joku muu tai sitten säätää selkäsi takana ja samalla miettii miten sanoisi nämä sinulle "kauniisti".

sinuna ottasin asian esille ja kysyisin suoraan, että onko sulla toinen jos on niin tämä juttu on tässä.. saat siitä mielenrauhan ja muista et maailma on miehiä pullollaan ap.

ei kannata jäädä tuollaisen perään itkemään jos asia onkin tuolleen :)

Lähinnä minä mietin sitä, että onko siinä alkuhuumassa, jolloin ei oikeastaan edes vielä voisi rakkaudesta puhua, helpompi sanoa "rakastan sinua", mutta myöhemmin, kun asia muuttuu kenties oikeasti todeksi, siitä ei olekaan niin helppoa enää puhua. Minäkin saatan ihan tarkoituksella arkipuheessa heittää, että "kulta, ..." koska tiedän miehen siitä ilahtuvan, mutta luonnostaan se ei tule. Kyllä se rakkaus pitäisi näkyä muutenkin teoissa, puheilla ei niin väliä.. Miten muuten ap-llä, onko hellyyttä, läheisyyttä, katseita, yms.

Aiemmissa suhteissa ne kaikkein helpoimmin rakkaudesta puhuvat miehet ovat kyllä olleet niitä pahimpia pelureita..

Kiitos vielä, lisääkin saa laittaa!

Sanotaanko, että itse olin aluksi "shokissa" ja miltei vaivaantunut vuosi sitten, kun mies laittoi näitä rakkausviestejä ja puhui. Itse olen sellainen "jäyhempi" tyyppi näissä asioissa, mutta toki itsekin kerroin rakastavani häntä ihan yhtä paljon.

En voi sanoa, että tuo ihan yhdessä yössä loppui, ehkä vähitellen on loppunut. Mies sanoo, että kuvittelen..ja minun täytyy tietää, että kaikki on ennallaan..



Olen sanonut hänelle kyllä, että jos hän ei minua rakasta enää tms, niin sanokoot suoraan, se olisi kaikkia kohtaan reiluinta. Mutta ei.. en itsekään sitä ole hänelle enää sanonut, minulla tuo tilanne on se, että silloin alussa sitä tuli sanottua niin paljon..mutta en tajua, pahoitan mieleni asiasta ja mies ei sitä ymmärrä.



Tottakai on mahdollista, että hänellä on toinen, soittelemme joka ainut päivä useaan kertaan ja näemme useita kertoja viikossa. mies ei käy ravintoloissa, vaan metsästää yms. On vähän semmoinen "oman tien kulkija". en tiedä..

mielessä..toisaalta, se on hän, joka soittjoskus useankin kerran päivässä, mutta..en tiedä..joku tässä nyt on..