Entä sitten lapsi joka hymyilee jatkuvasti muttei puhu?
Mun mielestä kaverini lapsessa on jotain tosi outoa. Hymyilee koko ajan. Puhuu ainoastaan äidilleen, muille vaan hymyilee tekohymyä. Hirveää katsella heidän lomakuvia jossa tämä tyttö yrittää jokaisessa kuvassa olla sievä ja hymyilevä, ihan kuin ei uskaltaisi olla oma itsensä..
Kommentit (4)
lapseni serkkutyttö on ollut samanlainen aina. Kylässä ollessa kiehnää vain äidin kyljessä, eikä puhu muille kuin äidilleen korvaan kuiskaamalla.
Tyttö on vain uskomattoman ujo ja arka. Jos häneltä kysyy, niin vastaukseksi saa kiemurtelua ja ujoa hymyilyä.
tollaselle ämmälle olla puhumattakaan. Maailman napa. Teillä ei ole ihan kaikki muumit laaksossa kun noin arvostelette ja vaivaannutte lapsesta. Yleensä tuollaisessa käytöksessä on itsessä jotain mikä ahdistaa. Ymmärrätte (oikeasti, kukaan ei voi olla noin tyhmä), mutta ette halua ajatella sitä.
Useimmiten lapsen kasvaessa ja ikävuosien karttuessa rohkeuskin lisääntyy, ja lapsi alkaa puhua enemmän myös muille kuin tutuille.
Lapsi voi myös olla mutisti, joten hän ei puhu vieraille (aikuisille). Tällöinkin aika voi korjata tilanteen.
Joka tapauksessa lapsi pitää hyväksyä sellaisena kuin hän on! Jos lapsi ei puhu vieraille, niin sitten hän ei puhu. Eikä siitä tarvitse tehdä sen suurempaa numeroa.
ujo.