Koira pelkää pimeää ja tuulta. Onko mitään tehtävissä?
Siis koira on tosi säikky, jos tuulee ja esim. puun lehdet rapisevat. Lisäksi ei pimeällä suostu lähtemään lenkille. On myös hyvin epäileväinen vieraita ihmisiä kohtaan. Häntä kyllä heiluu ja kiinnostusta olisi, muttei kuitenkaan anna koskea.
Kotona on ihan rento ja ihana haukku.
Kommentit (19)
onko ollut teillä ihan koko ikänsä?
kuulostaa niinku sillä olis jotaki traumoja jostain..
ettei sitä olis kohdeltu jotenki huonosti esim. joku lyönyt tai jotain... koirista voi tulla arka sillon
vein eräänä iltana lenkille ja oltiin sovittu kasvattajan tulevan meitä vastaan ja hän otti samalla reissulla koiran astutukseen luokseen. Tämän reissun jälkeen koira ei ole ollut entisensä. Pelkää kasvattajaa vieläkin, vaikka tästä on jo pari vuotta.
Mutta pääseekö tästä traumasta eroon??
ap
Jos se on kovin pelokas ulkona montaa eri asiaa kohtaan, pakkottaminen lenkkeilemään esim. pimeässä voi jopa pahentaa tilannetta. Pitää aloittaa pikkuhiljaa ja herkuista vois kans olla apua. Aluks voitte mennä vaan ihan vähän matkaa pihan ulkopuolelle ja heti kun koira näyttää pelokkaalta pysähdytte ja odottelette, että koira rauhoittuu. Tärkeintä on, ettei rupea missään nimessä lohduttamaan koiraa kun se pelkää. Lohduttaminen vaan vahvistaa sitä tunnetilaa. Pysyt vaan ihan rauhallisena ja odotat. Kun koira vaikuttaa täysin rauhoittuneelta, voit palkita ja kehua. Ja sitten taas vähän matkaa enemmän. Jos koira rupeaa olemaan ylipelokas/hysteerinen, odotatte ekaks että se rauhoittuu, ja sitten kävelette rauhallisesti takas kotiin. Muista palkita rauhallisuudesta! Ja pysy itse aina rauhallisena jos koira pelästyy jotain. Kyllä se siitä! :) Sitten pikkuhiljaa pidennätte lenkkejä.
tuom pimeän ym. pelkääminen voi johtua siitä, että joskus se on säikähtänyt pimeässä jotain, samoin kuin tuulen ja lehtien rapinan pelkääminen (esim. kova ääni jonka nyt yhdstää noihin). Ja kaikki koirat eivät vaan välitä vieraista. Onko koira ollut aina teillä?
Mennä pimeällä ulos, niin että olette vaan ihan oven vieressä paikallaan ja syötätte koiralle jotain mistä tämä kovasti pitää. Jos on kovin peloissaan ei kyllä mitkään herkut kelpaa, mutta näin saatte tietää miten pahaa tuo pimeän pelko on.
Jos suostuu ottamaan herkkuja, niin tehkää tätä useasti ihan vähän aikaa pimeässä. Älkää kuitenkaan missään nimessä voivotelko koiralle tai säälikö tätä. Se lisää pelkoa. Pitää jutella reipaasti, kivaahan meillä on täällä pimeässä.
Sama juttu vieraiden kanssa. Annatte niille käteen jotain tosi herkulista mistä koira pitää ja pyydätte vierasta menemään kyykkyyn tai istumaan lattialle ja eivät saa katsoa koiraa silmiin. Vieraat sitten tarjoavat namin koiralle kädestään. Jos ei uskalla ottaa namia kädestä pudottavat lattialle itsensä lähelle namin. Vieraiden ei tarvitse koskea koiraan ja siihen ei saa väkisin kukaan koskea. Koiran pitää itse tehdä aloite mennä vieraan luo.
Nämä jutut tarvitsevat paljon toistoja ja koira ei saa pelästyä missään vaihessa.
Mutta heti, jos mennään reviirin ulkopuolelle, niin iskee jarrut päälle. Yritetään tuota "lahjomista". Yleensä iltalenkit on lyhyitä ja kotiin juostaan täysillä ja hmm... hiukan ehkä jopa naurettavia.
ap
kurja esimerkki on:
siskollani on koira joka sai pentuja ja isäni niistä otti sitten yhden.
kuitenkin isäni ei pidä jostain syystä emästä ollenkaan ja on todella vastenmielinen tätä koiraa kohtaan koska se ei ole omansa.
muutaman kerran isä on huitaissut sitä päähän ja siskoni ei ole vienyt emää kotiin kun isä on ollut paikalla..
tästä tilanteesta on kulunut varmaankin se viisi vuotta eikä koira anna edelleenkään silittää päästänsä vaan alistuu ja menee maaten jos joku yrittää häntä silittää pään kohdalta.
minua ottaa niin aivoon tämä kun isänikin on tuollainen että vähät välittää, mutta en tiedä pääseekö ikinä eroon koira tästä traumasta.
Koira menee ilomielin johtajansa kanssa vaikka kaivoon, näytä kuka johtaa niin koirakin uskaltaa. Näin meillä, eikä enää pimeys tai tuulet paljoa vaikuta. Voivottelu ja lepertely ja makupalat on turhaa hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Koira menee ilomielin johtajansa kanssa vaikka kaivoon, näytä kuka johtaa niin koirakin uskaltaa. Näin meillä, eikä enää pimeys tai tuulet paljoa vaikuta. Voivottelu ja lepertely ja makupalat on turhaa hommaa.
Voi taivas =(
Tee niinkuin hevosen kanssa. Laita päähän huppu joka suojaa korvat tuulelta. Hevosilla käytetään myös silmälappuja, jotka estävät näkemästä laajalle alueelle sivuille. Koiralle myös? Kova tuuli kantaa kaukaisia hajuja, mikä on ongelmana hevoselle, joka on pakoeläin. Tarkkavainuinen koirakin varmasti haistaa esim jopa kymmenien kilometrien päässä olevia petoeläimiä tai esim aggressiivisia koiria? Aistit ylikuormittuvat ja pelkokin nousee pintaan. Voit rajoittaa ainakin tuulen viuhumista korvissa.
Omistajan vaihto auttaisi varmasti.
Tollaset jutut johtuu aina huonosta/pelokkaasta johtajasta.
6v vanha alotus. Eiköhän toi koira oo jo tuuleen tottunu.
Vierailija kirjoitti:
Vie piikille.
Samaa mieltä.
Äläkä ota enää ikinä koiraa.
Vierailija kirjoitti:
Tee niinkuin hevosen kanssa. Laita päähän huppu joka suojaa korvat tuulelta. Hevosilla käytetään myös silmälappuja, jotka estävät näkemästä laajalle alueelle sivuille. Koiralle myös? Kova tuuli kantaa kaukaisia hajuja, mikä on ongelmana hevoselle, joka on pakoeläin. Tarkkavainuinen koirakin varmasti haistaa esim jopa kymmenien kilometrien päässä olevia petoeläimiä tai esim aggressiivisia koiria? Aistit ylikuormittuvat ja pelkokin nousee pintaan. Voit rajoittaa ainakin tuulen viuhumista korvissa.
Pässinpää. Hevonen on saaliseläin ja koira saalistaja, ei todellakaan toimi mikään rinnastus noiden välillä.
Olisiko syytä selvityttää tuon kasvattaja eläintenpitotaidot, jos eläin pelkää? Sinne ei tietysti koskaan enää anneta koiraa "lainaksi", mutta onhan siellä muitakin koiria.
Victoria Stillwell jakaa siinä ohjeita ja neuvoja.