Ekaluokkalainen ilman kaveria koulussa
Poikani kertoi äsken, ettei oo kivaa kun joutuu olemaan välitunnit yksin. Vaikka kysyis muiden joukkoon eivät ota.
Osa pojista pelaa jalkapalloa ja siihen ei halua mukaan, koska muut alkaisivat kuulemma syytellä häntä pieleen menneestä pelistä.
Kertoi myös, että kun hän vastaa väärin opettajan kysymyksiin muut nauravat ilkeästi.
Pojalla on ollut aiemmin eskarissa mukavasti kavereita, samoin kotipihalla monta kaveria, et en olis ajatellut näin käyvän koulussa.
Toivon kovasti, et tämä olisi näitä alku hankaluuksia jotka menevät ohi kun paremmin tutustuvat. Poikani luokalla ei ole tuttuja lapsia kuin 2, muut uusia tuttavuuksia.
Opelle panin jo aiemmin kysymyksen miten koulussa sujuu ja miten kaverisuhteet, että mielenkiinnolla odotan vastausta.
Miten olette muut alkaneet hoitaa asiaa samanlaisessa tilanteessa? En halua alkaa heti hötkyillä vaan katsoa rauhassa miten tilanne kehittyy. Kuitenkin niin vähän aikaa vasta koulua ollut.
Kommentit (41)
Kuullostaa surulliselta :(.
Minä kyllä kannustaisin poikaa menemään mukaan peliin, ei kai kaikki nyt huippuluokan pelaajia ole kuitenkaan?
Tsemppiä :)
Pojalla oli paljon kavereita eskarissa, yksi tosi hyvä eskarikaveri jopa tuli samalle luokalle, mutta nyt kouluussa poika on jäänyt yksin ja muutamana iltana on vähän itkenytkin kun ei halua mennä kouluun. Kaverit ei huoli mukaan leikkeihin välkällä. Äidin sydäntä särkee mutta pakko kai hetken aikaa katsella miten asiat sujuu, opettajalle olen myös laittanut viestiä asiasta, mutta mitään vastausta ei ole tullut.
ap yritti kannustaa peliin mukaan, mutta vastaus oli tuo minkä kirjoitin. Näyttää olevan nyt itsetunto alhalla. Ymmärrän kyllä kun ei ole aiemmin jäänyt yksin.
Tiedän myös, että lapset välillä liioittelevat näitä juttuja jne. Eli kovasti toivon, et open palaute olisi erilaista.
Ehdotin lapselle, et jospa pyytäisi luokkakavereita leikkimään koulun jälkeen. Katsotaan saako mitään aikaiseksi.
Lapsen koulussa juuri aloitettu "kiva koulu", että toivon todellakin näihin asioihin siellä suhtauduttavan vakavasti.
Viime viikolla eräs uusi luokkakaveri kutsui lapseni kotiinsa kahtena eri päivänä ja lapsi meni ja kaikki oli sujunut hyvin. Tämäkään kaveri ei kuulemma leiki koulussa kuitenkaan.
On niin surullista
Kiva-koulu hanke puuttuu vaan kiusaamiseen.
Olisi kiva, jos kaikille löytyisi kaveri koulusta. Mutta ei lapsia oikein voi pakottaa leikkimään keskenään. Jos joku ei sovi joukkoon, niin tosi hankalaahan se on (siis joku ei osaa sääntöjä, riitelee, keksii omat säännöt, ei keksi leikkiin mitään uutta tms. muita leikkijöitä häiritsevää).
Mitä open sitten pitäisi koulussa tehdä (toki vastata viestiin, mutta sen jälkeen...)?
Yhteisleikkejä voi toki organisoida pihalle, mutta toisaalta lapsetkin ovat taukonsa ohjatusta toiminnasta ansainneet, ja silloin on kiva puuhata vapaasti oman kaverin kanssa.
kolmatta vuotta. Koulussa ei poikaamme kiusata ja parin luokkakaverin kanssa leikkii vapaa-ajalla välillä, mutta vältuntisin on enimmäkseen yksin. Se tuntuu tosi pahalta, kun poika kertoo vain kiertävänsä koulun pihaa. Meidän poika on aika arka eikä myöskään pidä jalkapallosta ym. "poikien" peleistä. Toki tykkää kiipeillä, olla rosvoa ja poliisia ja muita pihapelejä.
Opettaja on asiasta tietoinen ja kerran päivässä on ryhmävälitunti, jollin kaikki pojat leikkivät porukalla. Tällöin poikani on aina mukana ja tykkää leikkiä toisten kanssa. Jostain syystä vain ei osaa mennä toisten kanssa välkillä eikä muut pyydä häntä mukaan. On ikäänkuin huomaamaton.
Jos jollain vinkkejä mitä vielä voisi tehdä asianhyväksi otetaan vastaan.
nuo jalkapallopelissä tulevat syytökset ja väärille vastauksille nauraminen ovat kiusaamista, samoin se, ettei oteta touhuihin mukaan.
Nyt kunnolla opeen yhteyttä. Tuohon kiusaamiseen pitää puuttua välittömästi. Ihmettelen kyllä, miten on mahdollista että toiset nauravat tunnilla väärille vastauksille, itse en moista luokassani hyväksyisi vaan naurajille tulisi vähemmän kivat paikat.
t. ope
Lapsi osaa kyllä sosiaaliset säännöt. Ei riitele jne. Lapsella erittäin hyvä mielikuvitus ja monipuolinen laikki. Nämä asiat eivät nyt ole syynä. Lapsi on peruskiltti muttei nössö, et puolensa kyllä pitää. Tämäkään ei siis syynä.
Voi olla ujohko isossa ryhmässä, et se taas voisi olla syy, ettei saa kunnolla ilmaistuksi itseään.
Harmittaa, että eskarikaverit menivät lähes kaikki viereiseen kouluun
että kukaan ei jää yksin. Tilanne on vaan saatava purettua. Kotona saa valita seuransa, mutta koulussa pitää pystyä leikkimään myös porukalla.
sanoisi siitä kun muut nauravat väärälle vastaukselle!
niin ne tehtävät ym. mitä oppilaiden kanssa tehdään vahvistavat ryhmähenkeä ja ryhmäytymistä, antavat oppilaille keinoja käsitellä erilaisia tilanteita, rooleja, pelkoja.
t. tuo edellinen ope
karkasi äsken. Kyllä ainakin meidän koulussa on sääntö että koulussa leikitään kaikkien kanssa. Ja päinvastoin meidän poika kyllä noudattaa sääntöjä ja on kiltti kaveri. Pikeminkin kyse siitä, että on liian kiltti eikä hallitse jo koulussa tapahtuvan sosiaalisen pelin kiemuroita. Opettajien on vaan aika vaikea valvoa tuota kaikkien kanssa leikitään sääntöä.
Poika ei ole mennyt kertaakaan mukaan jalkapalloon, kertoi syyn miksi ei mene. Siis oli hänen ajatuksensa, ei välttämäti todellista.
Itsekkin kyselin tuosta nauramisesta tunnilla. Ja kysyin onko itse koskaan nauranut ja oli. Kysyin nauroiko ilkeästi vaan oliko vastaus ollut hupaisa. Ja hauska oli ollut. Eli poika voi ottaa asian nyt turhan vakavasti ja liioitella.
Opettaja vaikuttaa mielestäni hyvältä ja luotettavalta. Eli uskon vakaasti, että pystyy vaikuttamaan luokan ilmapiiriin
Oli vanhempainillan jälkeen sellianen vapaamuotoinen vanhempien rinki. Tavattiin kahden kuukauden välein aina jonkun kotona ja juteltiin.
Joulukuussa yhden pojan äiti laittoi viestin vastaavanlaisesta tilanteesta koko ringille. Ei olut kyse varsinaisesta kiusaamisesta vaan ujon ja hiljaisen jäämisestä leikkien ulkopuolelle. Äiti myös ihan positiivisesti kertoi kuinka pojan hiljaisuus ehkä edesauttaa tätä tilannetta. Itse järkytyin viestistä ja niin taisi tehdä moni muukin. Itse kukin tahollamme juttelimme lastemme kanssa ja rohkaisimme ottamaan ne hiljaisetkin mukaan. Tulos oli todella hyvä. Ennen kevättä tämä poika oli ihan osa luokkaa, hiljainen toki yhä, mutta löytänyt oman tapansa olla mukana leikeissä ja peleissä.
Mun mielestä vanhempien yhteistyön voima on tosi vahva.
tuota kaikkien kanssa leikitään sääntöä, ja he opettavat lapsilleen, että kaverinsa saa valita.
Tämän jälkeen opettajan on hyvin vaikea valvoa välituntien moninaisia tapahtumia, vaikka olisi itse joka välitunnilla paikalla.
On hieno asia, jos vanhemmat ovat varmoja, että heidän lapsensa hallitsee yhteisleikin moninaiset vivahteet. Ehkä vika onkin sitten niissä leikkikavereiden taidoissa. Täytyy myös muistaa, että lapsillakin on henkilökemioihin liittyviä ajatuksia ja halu olla oman kaverinsa kanssa.
Opettajan pitäisi ehdottomasti puuttua tuntitilanteisiin ja hoitaa niin, että pari löytyy helposti ryhmätöihin, liikuntatunneilla jne.
oman lapseni kohdalla. Hän on hiljainen ja hänellä on eskariryhmässä vain yksi hyvä kaveri. Ulkona hän ei leiki kuin tämän yhden kanssa ja yhden pienemmän lapsen kanssa. Koskaan he eivät leiki kolmisin. Pojilla on pelitouhut ja muut poikamaiset leikit, joista omani ei oikein pidä. Pelkään, että poikani jää ensi vuonna ihan yksin.
joita aikuisten yhteisöissä ei tarvitsisi noudattaa:
-esim. kun seisot jonossa, seiso hiljaa, juttelematta ja kiemurtelematta
-kun kuuntelet opetusta, kuuntele hiljaa, ilman että puuhaat mitään muuta
-ruokaile reippaasti, mutta rauhallisesti
-hillitse itsesi, vaikka joku sanoisi jotain todella typerää
-leiki ja työskentele iloisesti kaikkien kanssa (myös väkivaltaisten, räkää sormiin pyyhkivien, jatkuvasti toiset keskeyttävien, itsekkäiden jne.)
Osaisitko itse aikuisena?
on lapsi joka ei juuri koskaan tule omaehtoisesti muiden leikkeihin mukaan. Ja tässä ei ole enää mistään ekaluokkalaisesta kyse vaan koulua on käyty useampi vuosi. Ja tuttua porukkaa on lapset toisilleen. En tiedä, miksi tämä lapsi on niin ujo vai miksi ajattelee että yhteiset leikit eivät kuulu hänelle.Ei siis johdu siitä että tätä lasta hyljeksittäisiin mutta aina muiden täytyy houkutella häntä mukaan.
Olet hieman piikikäs :-)
Kyllä, olen varma, että lapsi osaa leikkiä ryhmässä. Nyt kyse ennemminkin siitä, ettei pääse mukaan koska muut ovat jo aiemmin tuttuja, hän ulkopuolinen, uusi.
Ei siis pääse näyttämään muille millainen on.
Enkä missään vaiheessa sanonut, että muissa lapsissa olisi jotain vialla.
jossa tästä kaveeraamisasiasta on keskusteltu.
Välillä joku vanhemmista (usein sellaisen suositun lapsen) sanoo ääneen, että lasten pitää saada valita kaverinsa.
Kommentoin tilannetta yleisesti, en ap:n tai myöhempien kirjoittajien lapsia. Joskus vanhemmat eivät tule ajatelleeksi, että lasten kaverisuhteita estää joku vanhempien hoidettavissa oleva asia; lapsi haisee tupakalta, lapsen kotiin ei koskaan pääse leikkimään, lapsi ei käy ip-kerhossa, vaikka "kaikki" muut käyvät. Kaikki ratkaisut eivät ole open hoidettavissa.
Ekaluokalla opettajan pitäisi erityisesti kiinnittää huomiota tutustumiseen ja ryhmäytymiseen ja ohjata lapsia leikkimään yhdessä
18
Pojalla oli paljon kavereita eskarissa, yksi tosi hyvä eskarikaveri jopa tuli samalle luokalle, mutta nyt kouluussa poika on jäänyt yksin ja muutamana iltana on vähän itkenytkin kun ei halua mennä kouluun. Kaverit ei huoli mukaan leikkeihin välkällä. Äidin sydäntä särkee mutta pakko kai hetken aikaa katsella miten asiat sujuu, opettajalle olen myös laittanut viestiä asiasta, mutta mitään vastausta ei ole tullut.