Tsempatkaa mua jotenkin!!
Olen niin loppu tähän iänikuiseen painon tuijottamiseen. Poden huonoa omatuntoa siitä kun syön karkkia, pullaa, tms ''hyvinä päivinä'' eli silloin kuin tunnen olevani sopivan kokoinen. Huonoina päivinä tunnen itseni lihavaksi, vastenmieliseksi ja rumaksi, oksettaa ja itkettää katsoa omaa peilikuvaa. Tiedän olevani normaalipainoinen, nyt kun on ns. hyvä päivä, mutta tuntuu, että noita huonoja päiviä on vain enemmän ja enemmän. Hyvinä päivinä haluan vain unohtaa koko asian olemassa olon ja huonoina päivinä kun mietin psykalle ajan varaamista niin silloin en edes halua hyväksyä itseäni tämän painoisena. Kaipaan ihan oikeasti vertaintukea eniten :((
Kommentit (3)
kun muutenkin mennään alamäkeen, tosin sama ongelma on seurannut mua viimeisen kymmenen vuotta. Tiedostan väärän ajattelumallini, bmi on tällä hetkellä 20,1 eli kaiken mukaan olen ihan´normi kokoinen. Toivoisin niin olevani laiha ja mahtuvani 25'' farkkuihin :,(
Se johtaa helposti anoreksiaan tai bulimiaan. Bmi on jo aika alhainen, joten ongelmat löytyy taatusti jostain muualta kuin painosta. Onko masennusta tai ahdistusta? Niihin voi hakea apua lääkäristä.
Olin ihan samassa tilanteessa. Olin normaalipainoinen, mutta hiukan pyöreä (=eli huonona päivänä läski). Sain lapsen ja sen mukana 20kg lisää painoa. Katselen vanhoja valokuvia ja olin omasta mielestä laiha! Nyt on 9kg lähtenyt ja olen vakaasti päätänut, että kun pääsen takaisin normaalipainoon niin olen tyytyväinen. Saa sitten nähdä miten päätös pitää... Yleensä itsetunto-ongelmat ei välttämättä liity painoon. Onko muut elämänalueet kunnossa?