Mikä olisi LAPSEN edun mukaista tässä tilanteessa?
Mietin jo valmiiksi, että kun ensi syksynä jään kotiin vastasyntyneen vauvan kanssa, niin mikä olisi parasta 3,5- ja 6-vuotiaille lapsille.
6-vuotias aloittaa eskarin. Hän on siis siellä normaalisti eskariajan, ei mitään ekstraa sen jälkeen. Mutta miten 3,5v.? Pidänkö hänet kotona koko ajan? En siis tosiaankaan ole viemässä häntä joka päivä päiväkotiin, mutta esim. 2krt/viikko, vaikkapa 5 tuntia. Mutta onko siinä mitään järkeä? Olisiko fiksumpi pitää kokonaan kotona? Ajattelen vain sitä, että sitten kun hän menee esikouluun, niin onko ihan yksin sitten, kun ei ole ollut päiväkodissa?
Mielipiteitä etenkin kokemuksella kaivataan!
Kommentit (23)
päiväkotiin. Mun mielestä se oli molemmille ihan hyvä aloittaa tarhailu; olivat aika lyhyitä päiviä hoidossa varsinkin ekan vuoden ajan (6-7 h). Menin itse osa-aikaisesti töihin ja opiskelin myös. Kaiken aikaa lapset ovat kuitenkin mielellään olleet myös kotona, jos vähänkin on ollut yskää tms. tai muuten "lomaa", vaikka viihtyvät erinomaisen hyvin myös päiväkodissa. Koti on silti niin kiva paikka :)
Minusta 3,5-vuotias voisi hyvin olla yhden vuoden vielä kotona, jos äiti on siellä vauvan kanssa. Kerhoja on, leikkipuistossa tapaa ikäisiään kavereita jos ei samaan pihapiiriin kuulu muita lapsiperheitä.
Päiväkotiin ehtii vasta vuoden päästäkin ja lapsi ehtii silti saaada kavereita sieltä ennen eskaria tms.
terveisin -03 ja -04 syntyneiden ipanoiden äiti
Osapäivälapset päiväkodissa ne vasta ulkopuolisia onkin!
Meidän lasten ryhmissä uudet lapset ovat päässeet hienosti mukaan ihan uutuudenviehätyksestä johtuen. Ja kiva kaveri saa aina kavereita!
että tällä hetkellä lapset ovat päiväkodissa, keskimäärin neljä päivää viikossa (n.5-7 tuntia), kun itse opiskelen.
Kerhoja ei ole tarjolla meillä.
Osapäivälapset päiväkodissa ne vasta ulkopuolisia onkin! Meidän lasten ryhmissä uudet lapset ovat päässeet hienosti mukaan ihan uutuudenviehätyksestä johtuen. Ja kiva kaveri saa aina kavereita!
että saakohan muutamasta lyhyestä päiväkotipäivästä yhtään mitään...
ap
en vienyt itsekään 4-v päiväkotiin kun 6 vee eskarissa ja vauva synty. Turhaa stressiä kuljettaa toinen eskariin ja toinen päiväkotiin. suosittelen kerhoa tai ihan puistoilua.päiväkodista tulee turhaan sairauksiakin ...
Ja onko eskari samassa paikassa tai lähellä päiväkotia? Jos vastaus molempiin kysymyksiin on kyllä, niin pitäisin nuoremmankin lapsen päiväkodissa esim. 3 päivänä viikossa. Jouduthan joka tapauksessa viemään ja hakemaan eskarilaista, miksei samalla sitten nuorempaakin.
Mutta itse tietysti tunnet lapsesi parhaiten, mieti mistä hän hyötyisi eniten. Ja omaa jaksamista voi myös miettiä.
mutta eskari ei ole samassa paikassa, eikä kovin lähelläkään (n. 5km)
ap
puolipäivähoidossa ja sitten jos siltä tuntuu, pitäisin kotona mahdollisimman usein. Tällä keinolla lapsella säilyisi kaverit ja tuttu hoitopaikka, tutut hoitajat ja tuttu ympäristö ja voisi kuitenkin olla enemmän kotonakin.
Minä pidin oman lapseni päiväkotipaikan päiväkodissa, jonne oli kova tunku kaupungin joka puolelta ja kova jono, sillä tiesin, että jos otan lapsen pois päiväkodista, häntä en sinne enää takaisin saa. Lapsi oli 5 tunnin paikalla, mutta pidin häntä kotona mahdollisimman usein. Itse asiassa aloite asiaan tuli päiväkodin hoitajalta, joka sitä minulle ehdotti. Ja olihan se kieltämättä alussa ihan hyväkin, kun vauva valvotti öisin ja sairasteli alussa, että isompi oli päiväkodissa, jonne mies hänet aamulla vei ja minä sitten vauvan kanssa hain kotiin. Tuli vauvallekin päiväkoti ja henkilökunta tutuksi ja saikin sitten aikanaan samasta päiväkodista paikan helposti, kun kerran isompi sisarus oli jo siellä. Eikä tarvinnut kuopus mitään totuttelujaksoja hoidon alkaessa, jäi sinne tuttujen ihmisten pariin.
lastenhoitajana.
Pidä kolmevuotias kotona.
ajattele miten pieni se 3 vuotiaskin vielä on ja kun kerran ei olisi pakko viedä hoitoon,niin MIKSI viet?
Lasten paras paikka on kotona huolehtivan vanhemman luona.
Ihan turhaa vouhotusta,että kun vauva syntyy niin isomman pitää jatkaa tarhassa,kun LAPSI niin haluaa.Taitaa olla se äiti joka monesti haluaa olla vaan vauvan kanssa,että pääsisi helpommalla.
Jännä ettei pärjätä parin muksun kanssa...
miksi et pitäisi? Eihän se tarkoita sitä, että isomman lapsen pitäisi siellä olla 10 tuntia päivässä aamusta iltaan. 3,5-vuotias on jo ihan eri juttu kuin 2,5-vuotias, kohta jo 4-vuotias, jolle omat kaverit on iso asia. Jos lasta ei huvita jonain aamuna mennä päiväkotiin, mikäs pakko se on mennäkään.
Itse koululaisten äitinä (nuorin aloitti juuri ekan luokan) kuulen melkoisen usein kuinka kivaa sitä olisi vielä olla niin pieni että saisi vaan olla kotona eli kyllähän noi lapset ehtii ihan tarpeeksi päiviä elämänsä aikana instituutioissa viettämään. Kyllä meno kuitenkin kotona on huomattavasti vapaampaa kuin tarhassa.
Ja meinaatko, että kaikki jotka esim muuton vuoksi vaihtavat päiväkotia/ koulua joutuvat olemaan yksin?
Meillä kokemusta, että 5,8v otettiin pois tarhasta kun nuorin syntyi, kävi eskarinkin ihan eri tarhassa(oli vuoropk:ssa eskarivuoden) kuin mitä oman alueen lapset ja oikein hyvin sai kavereita koulusta.
Muutimme ja uudella paikkakunnalla esikoinen aloitti koulun, 5-v. EI päässyt (vieläkään) päiväkotiin, ei edes paria päivää mihin aikaan vaan. Meille olisi käynyt KAIKKI! Itse olen siis vauvan kanssa kotona.
Ette voi kuvitella kuinka surkea on 5-v., kun sisko pääsee aamulla kouluun (4 tunnin päiviä) ja pikkuveli ei pääse päiväkotiin leikkimään. Sieltä mistä muutimme olisi pojalla ollut pk-paikka, ja kävi siellä puolikasta myös odotusaikana.
Yh:na antaisin vaikka omat ruokarahani siitä hyvästä, että lapsi olisi onnellinen!!!!!!! Harmittaa todella, koska LAPSELLA pitäisi olla OIKEUS kunnalliseen päivähoitoon.
Meillä asuu samassa talossa (kerrostalo) kaksi samanikäistä lasta, jotka eivät ainakaan tällä hetkellä ole hoidossa. (toisella pieni vauva kotona) Toinen on vieläpä pihalla päivittäin useampaankin otteeseen. Ja puistojakin löytyy. Lapsi tykkää kyllä omanikäisestään seurasta, mutta jotenkin en vain jaksa uskoa tuohon, että lapsi olisi kotona surullinen ja kaipaisi päiväkotiin. Ja voihan sen lapsen kanssa käydä vaikka vanhan pk:n pihalla leikkimässä vanhojen kavereiden kanssa. Ja oikeastaan ainakaan vielä lapsella ole mitään erityisiä kavereita pk:ssa, toki leikkii muiden kanssa, mutta kun on kuitenkin vasta 2,5v. niin ihan eri tavalla kuin esim. 5v.:llä alkaa jo olla ihan kaverisuhteita.
ap
Meillä lapset meni suoraan kotoa eskariin, eikä oikein muuta ollut kun pari viikkoa tosi ujo. Sitten pääsi mukaan rytmiin.
Eskarilainen viihtyy kavereiden kanssa jo hiukan pidemmänkin päivän, ja hän saattaa jäädä porukasta ulkopuolelle jos on ainoa, joka haetaan heti eskarin jälkeen. Täällä lapset menevät eskarissa ensimmäisen kerran ulos vasta noin varttia ennen eskarin loppumista (eskari koululla), ja lasta harmittaa kovasti jos hän ei ehdi leikkiä ulkoleikkejä kavereiden kanssa.
Omat lapseni ovat päivähoidossa, mutta jos minulla on vapaapäivä, haen silti eskarilaisen vasta välipalan jälkeen. Sen ikäiselle eskarin kaverit ovat jo hyvin tärkeitä, ja vasta varsinaisen eskarin jälkeen on enemmän aikaa vapaalle leikille.
3,5-vuotiaan ottaisin kotihoitoon, paitsi jos olisin heti vuoden päästä palaamassa töihin, niin pitäisin osa-aikaisen paikan, ettei vuoden päästä joudu vieraaseen hoitopaikkaan.
Hän jäi kotiin. Kävi kerran viikossa srk:n kerhossa.
Meidän lapset aloitti molemmat päiväkodin kun kuopus oli n. 1v1kk. Keskimäärin kolme päivää viikossa olivat, 6½h-8h.
Jos olisin voinut olla kotona siihen asti, että kuopus täytti kolme, olisin luultavasti hakenut esikoisen päiväkotiin viisivuotiaana (vuotta ennen eskaria siis). Mene ja tiedä, en voi varmaksi sanoa, sillä emme olleet tuossa tilanteessa.
Kuinka kauan sinä aiot olla kotona? Jos olet kotona, kunnes vauva täyttää kolme, pitäisi varmaankin pari vuotta tuon 3½vuotiaankin kotona, sitten ehkä päiväkotiin... Joku kerhotoiminta olisi ehkä mielekkäämpää. Minusta oli ihanaa, että esikoinen kävi kerhossa 2h/krt/vko. Minä kävin silloin piiitkällä kävelyllä vauvan kanssa, säässä kuin säässä.
Osapäivälapset päiväkodissa ne vasta ulkopuolisia onkin!
Minun lapseni ovat olleet aina osapäivä/osaviikkolapsia. Eli hoitopäiviä ehkä kolme viikossa. Usein vain kaksi. Ja hyvin ovat kaveriporukassa pysyneet. Ei mitään ongelmia. Alussa pyysin päiväkodin henkilökuntaa vähän katsomaan perään. Mutta ujohko esikoisemmekin sai heti pysyviä kavereita. Nyt koululaisena muistelee mielellään leppoisaa tarhauraansa. Hoitoa vain muutamana päivänä viikossa. Paljon kotipäiviä.
Kummaa kouhkaamsista, että lapset jäävät jotakin vaille. Niukat hoitajaresurssit yhdistettynä kymmenien lapsien susilaumaan. Auta armias!