Kertokaa sisaret mulle teidän ongelmianne,

jotta saisin ehkä omat ongelmani tuntumaan pieniltä. Olen ihan masentunut ja ahdistunut, pelkään että menetän oikeasti kohta mielenterveyteni, enkä ihmettelisi yhtään, jos niin kävisi. En halua sitä, koska olen lapsen kanssa yksin, en halua häntä menettää, haluan opiskella tutkintoni loppuun ja valmistua, saada hyvän työpaikan ja elää lapseni kanssa. On vain ongelmia, joihin en löydä ratkaisua, ja jotka vain pyörivät päässäni.



Olen kotona yksin tämän illan, kämppä ihan sekaisin, tuijotan av-palstaa ja tv:tä, kun pitäisi (tai ei pitäisi vaan haluaisin) siivota, nyt olisi aikaa käydä lenkillä, ja voisin opiskella... Mutta ei, makaan sohvan pohjalla...



Auttakaa, kannustakaa, tai kertokaa niitä omia ongelmia, ehkä mulle tulisi parempi olo. Kuulostaa itsekäältä, mutta en näe nyt muutakaan piristäjää ahdistuneisuuteeni... :(