Kuinka monella kävi kätilö rintoihin käsiksi imetystä opettaessa? (ov)
Kun oli tuo toinen ketju missä kaveri teki näin kaverilleen.
Onko se oikeutettua vain kätilön roolissa vai onko se väärin silloinkin?
Itselleni kätilö opasti ja lutisti nännin vauvan suuhun sormillaan muutaman kerran. En kokenut pahana. Imetystaivalta jatkui 1v 3kk.
Kommentit (25)
mutta ei se mua haitannut. Mukavahan tuo, että auttoi imetyksen alkuun :)
En kokenut ahdistavana ja kohtaamani kätilöt ovat olleet hyvin ystävällisiä.
Imetys ei siltikään luonnistunut. Täysimetin n. 3 viikkoa.
laittaessaan tissiä oikealla tavalla lapsen suuhun, kuin kätilö tai lääkäri "käy käsiksi alapäähän" synnytyksen yhteydessä. Kyse on terveydenhuollon ammattilaisista ja sairaalan henkilökunnasta, sekä äidin ja lapsen terveydestä ja sen hoidosta, jolloin joudutaan koskemaan asiakkaaseen. Minusta on puurot ja vellit sekaisin, jos puhutaan "käsiksi käymiseen".
Joo, minuunkin kävi lääkäri käsiksi, kun kävin taannoin vastaanotolla. Kävi rintaan ja selkään, sekä käteen, kun tulin sisälle.
Kätilö auttoi kädestä pitäen.
Ja neuvolakin tarjoutui.
Hyviä vinkkejä olen saanut, ja autettu asennoissa, neuvottu miten kannattaa silittää, miten ei jne.
imetys epäonnistuu jos saa maitoa ulos?
MorreD,
ja sitten luulit ettei maito riitä kun rinnat tyhjänoloiset ja vauva nälkäinen ja rinnalla koko ajan?
Niin kuuluukin käydä ja sitä kutsutaan "tiehän imun kaudeksi". Ensimmäinen tiheän imun kausi on 3 vk ikäisenä.
Ja kun lapsen paino alkoi laskea huolestuttavaa tahtia, siirryin neuvolan kehoituksesta korvikkeen antoon.
Eikä siinä sen kummempaa. "Korvikelapsi" on terve ja reipas 5v. nyt.
En tiedä voiko oma asenne vaikuttaa jollakin tapaa psyykkisesti maidontuloon? En nauttinut imettämisestä koskaan. Ei se tehnyt kipeääkään, mutta inhosin koko imetystilannetta.
imetyksentuki ym. sivuja ja tiheän imun kausi oli ihan tuttu.
Paino vauvalla vain laski, niin pakkohan sitä ruokaa oli jostakin kehittää.
Ethän vaan yrittänyt heti laihduttaa? Söit ja joit tukevasti itsekin?
Ihan miten vaan, tästä ei ollut tässä ketjussa kyse.
Olin 2 vrk yrittänyt imettää ja siitä ei tullut mitään. Sitten lopultakin vuoroon tuli iäkkäämpi kätilö ja homma rupesi lopultakin sujumaan. Hassuksi asian tekee että hän oli meidän seinänaapurimme jonka kanssa emme koskaan olleet missään tekemisissä ja yhtäkkiä nainen oli rinnassa kiinni :)
No juu. Tosiaan tämä ketju ei koskenut minun imettämistäni. Kaikki sujui kuitenkin korvikkeellakin hyvin ja pääasia, että lapsi kasvoi ja voi hyvin :)
En tiedä voiko oma asenne vaikuttaa jollakin tapaa psyykkisesti maidontuloon? En nauttinut imettämisestä koskaan. Ei se tehnyt kipeääkään, mutta inhosin koko imetystilannetta.
Ja varmasti vaikuttaakin, jos koko imetys inhottaa. Kyllähän äidin stressi ihan tutkitusti vaikuttaa maidon tuloon. Jos stressi liittyy itse imetystilanteeseen, niin varmasti kahta kauheammin.
Ja ap:n kysymykseen: kyllä kätilö avusti tissiä vauvan suuhun ihan lupia kyselemättä, ja minä olin kiitollinen avusta. Imetys lähti sairaalassa hienosti käyntiin vauvan verensokeriongelmista huolimatta ja jatkuu onneksi edelleen (vauva 7 kk).
vanhempi kätilö antoi imetysongelmiini vinkin, että kyllä lapsi imee vaikka kiviseinää jos on tarpeeksi nälkäinen. Lisää sellaisia maalaisjärkeä omaavia tätejä vain osastoille. Loppuisi turhanaikainen nurina.
Miten sressi laitetaan syyksi kaikkeen ja miten se on huonoa:
Onhan jossain sodassakin imettäjiä tai nälänhädässä.
Eikö he koe stressiä?
Ja sitten lässytetään hyvinvointivaltiossa että älä lopeta polttamista raskaana koska se "stressaa".
Entä jos hormoonit on muutenkin pystyssä ja kaikki ottaa kupoliin? :D Miten se on yhtään kevyemmin otettavissa kuin ettei saa nikotiinia ja tuuppaa samat sonnat lapseensa?
Sressi on kumma käsite. Tunteetkin on stressiä nykysin!
Mutta jos imettää, ei se LOPU jollei itse lopeta.
niinkuin kovasti että sattui... pienet tissit ni yritti niitä vissii venytellä...
Mutta jos imettää, ei se LOPU jollei itse lopeta.
Mutta jos imettää, ei se LOPU jollei itse lopeta.
Mutta jos imettää, ei se LOPU jollei itse lopeta.
Eikö teillä ole tarpeeksi tekemistä OMAN imettämisenne kanssa? Eläkää ja antakaa muiden elää. *pyörittää silmiään*
ensin että saako auttaa jne. En kokenut sitä mitenkään ahdistavana. Ja itseasiassa olen itse auttanut kaveriani samanlailla, kysyttyäni ensin voinko jeesata.