Mitä ajattelet ihmisestä, joka on eronnut facebookista,

lopettaa facebookkailun niin siitä vain.

pitää minuun yhteyttä, jos eroan?

kun ensin on mennyt liittymään ja sitten lopettaa leikin kesken.



Itse en ole edes liittynyt. Tuntuu, että monille ihmisille fb on sen verran ongelmallinen, etten halua itselleni samoja asioita pohdittavaksi, kuten "suostunko esimieheni/ex-polisoni/anopin/lapseni ystävän harvinaisen hyvännököisen isän/ mikälietyypin kaverikutsuun?"

Olen itse facebookissa ja minusta on hauskaa, kun siellä on monia minulle tärkeitä ihmisiä, mutta jos joku ei siellä viihdy, niin en näe syytä, miksi pitäisi siellä keikkua.

Kyllästyin koko touhuun. Koen, että ne ihmiset, jotka haluan pitää ystävinäni, ovat elämässäni myös ilman naamakirjaa. Ja näin on myös tapahtunut. Hyvä näin. Ei siis mitään teennäisiä keskusteluja ihmisten kanssa joista minä en ole oikeasti kiinnostunut tai joita ei kiinnosta oikeasti mitä minulle kuuluu.

Maija ja Kimmo pääsevät asiasta yli ja onhan heillä 98 naamakirjakaveria, joiden kanssa käsitellä eroahdistusta.



Naamakirjasta eronnut on ehkä huomannut elämässä olevan muutakin tekemistä, kuin netissä notkuminen ja oikeasti turhien juttujen jakaminen. Elämä on Lyhyt.

En koskaan käy katselemassa kaverilistaani. Jos jostakusta ei enää kuulu, oletan että se on varmaan kyllästynyt, tai jotain.

Ei kiinnosta roikkua siellä, eikä mulla olis aikaakaan.

Aluksi homma kiinnosti, mutta nykyään ei kiinnosta pätkääkään roikkua siellä. Voipi olla että eroan tai sitten käyn vain harvakseltaan.

kuka aikuinen siis haluaa kirjoitella nettiin tyyliin "olen kahvilla" kaikille kahdelle sadalla kummin kaimalle, jotka on joskus jossain nähnyt. Hei ou jee-