Olit yliopiston pääsykokeessa etkä päässyt sisään. Syy

- olitko valmistautunut huonosti

- olivatko tehtävät liian vaikeita sinulle vaikka valmistauduit hyvin

- olit sairas, koira kuoli eilen tai joku muu syy

Olen ollut neljissä yliopiston pääsykokeissa, kolme kertaa päässyt sisään. Kerran olen ollut mielenkiinnosta katsastamassa tilanteen + kaverin henkisenä tukena, en ollut lukenut edes. Kaveri pääsi kyllä sisään. : )

jo pari viikkoa myöhemmin toisen ja kolmannen yliopiston kokeissa meni paljon paremmin.

Seuraavana vuonna pääsin sisään, en kyllä enää silloin asunut samassa taloudessa äitini kanssa.

jäin varasijalle enkä lopulta noussut sieltä sisään. Oman osansa asiaan vaikutti tietysti se, että olen vanha ylioppilas enkä saanut ylppäritodistuksestani alkupisteitä lainkaan.

yhä uudestaan ja uudestaan ja uudestaan... Täytyy vaan sitten avoimessa lukea niin pitkälle kuin siellä aineita riittää, mutta sisälle en tule varmasti koskaan pääsemään. Ihan sama oli reaalia kirjoittaessa. Rehtori sanoi, että kyllä mun tiedoilla pitäisi eximia kirjoittaa ( siis ennen yo kokeita todistuksen ja opintomenestyksen perusteella) vähintää. No pääsin kokeista läpi niin että 2 pistettä yli imbrobaturin. Olin lukenut jokapäivä 6-8 tuntia!

Lukutekniikassa vikaa? Jos et lukemisesta huolimatta MUISTA asioita niin et varmaan ole sisäistänyt niitä, lukea paukuttanut vain tyyliin haukionkala...?

Toisella kerralla analysoin joka luvun erikseen, tein lyhennelmät, luin varmaan kahdeksaan kertaan - ja pääsin sisään parhaimmilla pisteillä.

Enkä kauheasti viitsinyt edes yrittää ymmärtää. Onneksi pääsin sisälle toiseen yliopistoon, jossa saman aineen painotukset olivat enemmän minulle sopivia.

Olen kyseisestä aineesta kyllä suorittanut perusopinnot hyvin tiedoin.

Tein kerran muistitestin joka oli tarkoitettu yli 55 vuotiaille. Heh mun käskettiin ottaa siinä testissä yhteyttä lääkäriin muistivaikeuksien vuoksi.

Taitaa olla psyykkistä. Äiti aina löi kun tein jonkin tehtävän väärin. Jos onnistuin jossain sain haukut, että luulen olevani jotain. Jokin vaan lyö poikki juuri tärkeissä tenteissä..

8

Hassua, että samoilla soveltuvuuskokeen tuloksilla pääsin sisään terveydenhuolto-oppilaitokseen ja olen nyt sh.. Mitähän psykologeilta oikein vaaditaan?

Oletko ajatellut mennä lääkärille asiasta?

Sit juoksentelin ympäri kaupunkia ja löysin oikean paikan. Ja heti alussa oli keskittymiskykyä vaativa tehtävä, johon en pystynyt siinä paniikissa keskittymään yhtään. Liekö tuo sit oikea syy...

Kävin vuoden oleskelemassa autenttisessa ympäristössä, pääsin sisään janyt jäljellä gradu.

Lapsi syntyi kaksi viikkoa jäljessä lasketusta ajasta.



Olin ajatellut ennen pääsykokeita, että vauva syntyisi kenties etuajassa, mutta ei. Tiukille veti että edes pääsin kokeisiin.



Lukenut olin hyvin, mutta teki HEMMETIN kipeetä istua. Ja kyllähän siinä ajatuksetkin oli sitten muualla...

päähän sisäänpääsystä.



T.17

Minulla on epilepsia, mutta ei sen pitäisi noin valikoiva olla. Harjoittelen kyllä muistamista kertaamalla esim mitä aamulla tein. Valitettavasti vain täytyy mieheltä pyytää usein apua. Toisaaltaan saatan muistaa pitkänkin satunnaisten numerojen litanian vain sekunnin näkemisen jälkeen. Olen todellakin outo niin kuin opettajat aina sanoi...

8/12

Vierailija:

Oletko ajatellut mennä lääkärille asiasta?

en ollut oppimiskyvyltäni todellakaan oma itseni (vaikka tietysti silloin luulin niin). Lapsi oli hieman alle puolivuotias kun kokeet olivat, ei riittänyt tiedot ja taidot.



Ja jälkeenpäin voi sanoa vaan, että huh huh, hyvä etten päässyt. Olisi jäänyt tämä nykyinen tutkinto viittä vaille valmiiksi ja olisinkohan saanut opintoja enää pienen lapsen kanssa alusta aloitettua, kun sitten näitten nykyistenkin loppuunsaattaminen tuntui lapsetonta aikaa reilusti työläämmältä.



Mutta meni virkeissä ja älyllisissä merkeissä se vauva-aika (tai lähinnä siis päiväuniaika), tykkään kyllä lukemisesta ja ajattelemisesta, joten siinä mielessä ei tuo älynväläys harmita.

Menin pääsykokeeseen vanhempieni mieliksi, vaikka halusin opiskelemaan ihan muualle. En ollut lukenut, en edes tiennyt, mistä kaikissa kysymyksissä puhuttiin. Istuin hiljaa paikoillaan sen 45 minuuttia ja poistuin sitten paikalta.