Tsempatkaa mua: miten aloittaisin kuntoilun?
Olen ollut jäsenenä eri kuntoklubeissa ja hävinnyt rahaa, kun en olekaan jaksanut käydä niissä. Nyt olen lasten saamisen jälkeen vetkuttanut ja vetkuttanut kuntoilun aloitusta, mutta nyt haluaisin päästä taas kuntoon. Kaikki vinkit vastaanotetaan, kiitos!
Kommentit (9)
tai pyöräilemällä.
Tee kotona vaikka tv:n ääressä lihaskuntoliikkeitä.
ei kannata heti rynnätä ostamaan mitään kortteja saleille tai jumppiin. Kannattaa käydä kokeilemassa erilaisia jumppia ja valita yksi sopiva jossa käy aluksi vaikka vaan kerran viikossa.
Esim. joku pilates on aika kiva, jos ei tykkää mistään hikijumpasta. Myös vesijumppa on hauskaa ja tehokasta!
Täytyy yrittää. Lapsi lähtee miellään seuraksi pyörällä.
Kunto oli surkea kahden raskauden jälkeen. Omalla kohdallani pahin este on ollut puhtaasti motivaation puute, tietoa ja taitoa kyllä olisi, mutta miten saisi aikaiseksi? Tässä omaan kuntoilun aloittamiseeni parhaiten toiminut ajatus:
Jos et kuntoile, on suurempi todennäköisyys että sairastut vakavasti tulevaisuudessa. Pahimmassa tapauksessa lapsesi menettävät äitinsä.
Tällä ajatuksella jaksan lähteä vaikka nyt sinne kävelylenkille vaikka sataisikin. Tsemppiä!
jonka löysin Vauva-palstalta liki kuukausi sitten!
http://www.pori.fi/vav/liikunnanohjaus/juoksuohjelma_11vkoa.pdf
Mulla on nyt 3. kuntoiluviikko menossa, juoksukin sujuu, vaikkei ois ikinä uskonut! Ohjelman olen tulostanut keittiön seinään, että koko perhe tietää mun illan ohjelman, enkä pääse lipsumaan.
Lähtekää mun virtuaaliseuraksi lenkille: )))))))
iltaisin nyt kesällä sulkapallo kotipihassa
ruohonleikkuu, pihatyöt, uinti, marjojen poiminta metsässä
Vaan liikunnasta tarttee nauttia! Enkä nyt puhu että suoritus itsessään nautittavaa, ei sehän saa olla vaikka miten kamalaa. Itselle suuri nautinto tulee kun on liikkunut!
Minä lähtisin miettimään miksi liikkua, ja miksi et liiku. Miksiolet lopettanut?
Miksi sun tarttee vetkutella? Samahan se on jos ei seksiä harrasta. Sulla on joku syy lekotteluun ja liikuntaan asenne ettei se tee hyvää.
Itse alotin kahden lapsen jälkeen lepsuilun liikuntaan! Koskaan en ole liikkunut kunnolla ja tein sille stopin.
Ensin kävelyä, uintia.. Siitä sitten pikkuhiljaa nostaa.
Älä lähde liian kovalla innolla ampumaan yli, ei liikaa lajeja mutta vaihtele tarvittaessa ja pidä liikkuminen hauskana asiana.
Tee ihan elämänmuutos! Vai tuleeko heti stoppi mieleen?
Itse haaveilen maratoonista jonain päivänä mutta ei se ole mikään tarkotus elämälle.
Enkä myöskään pelkää että lapset menettää äidin jos ei orjallisesti lenkkeile.
Minun tapa liikkua on itsekkyys: aikaa vaan itselleni ja kroppa kiittää. Tykkään liikkua ja se on minusta kiinni että liikun ja se on hauskaa!
Ihan sama jos syö liikaa: oma vika! :D
Siis aloitin kahden lapsen jälkeen liikkumisen ja lopetin lepsuilun!
8
ettet heti pohdi mihin sinun tulee päästä (laihempi vartalo jne) ettet siis suuntaa ajatuksia sinne. Keskity vain nauttimaan liikunnasta ja anna tulosten tulla siinä sivussa. En
Kävelet niin kauan, että se alkaa tuntua mukavalta, niin ettei oikein malttaisi edes lopettaa, ja sitten tulet kotiin. Seuraavana päivänä alkaa jo huvittaakin se lähteminen.